Storörenin asemakaava STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO"

Ari-Matti Kinnunen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Storörenin asemakaava STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

2 Storörenin asemakaava-alueen luonto YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET Kasvillisuus Linnusto Lepakot Liito-orava 7 3. ALUEEN LUONTOARVOT 7

3 Storörenin asemakaava-alueen luonto YLEISKUVAUS Storörenin alue sijaitsee Suomenlahden rannikolla Uuden Porvoontien eteläpuolella. Eteläpuolella oleva Bolsfjärdenin lahti on matala ruovikkoinen lahti ja Storörenin ympärillä on vaihtelevan levyinen järviruokovyö. Niemi koostuu satama-alueesta kahdesta metsäisestä kukkulasta veneiden talvisäilytysalueista sekä tien molemmin puolin olevasta omakotialueesta. Alueella ei ole aikaisemmin tehty kattavaa luontoselvitystä. Sipoon yleiskaavan yhteydessä on selvitetty alueen luontoa mm. lepakoita (Sipoon yleiskaavan luontoselvitys 2006) Alueelle tehtiin maastokäynti kaksi kertaa 6.5 ja 27.6 sekä tarkistuskäynti Yhteensä aikaa käytettiin 8 t. Alue kuljettiin kattavasti läpi ja esiintyvät kasvilajit, havainnot linnuista ja muista eliöistä merkittiin muistiin. Piha-alueilla ei liikuttu. Kartoittaja oli FM Seija Väre. 2. TULOKSET 2.1 Kasvillisuus 1. Kahvilan ympäristö. Kukkulalla kasvaa mäntyä ja koivua, pensaskerroksessa on pihlajaa, taikinanmarjaa, raitaa ja haapaa. Aluskasvillisuudessa puna-ailakkia, rätvänää, kieloa, peltohanhikkia, paimenmataraa ja metsämaitikkaa. Kuva 1 Itäranta ja Storörnsbotten lahti 2. Itäranta. Rannassa kasvaa nuoria koivuja ja tervaleppiä..järviruokokasvusto levittäytyy noin m etäisyydelle rannasta. Kostealla rantavyöhykkeellä kasvaa mesiangervoa, myrkkykeisoa, rantakukkaa, kurjenjalkaa, kieloa, metsäimarretta ja ranta-alpia, Kanoottivajojen ympärillä kasvaa huopakeltanoa ja huopaohdaketta. 3. Kanoottivajojen ja kahvilan välissä, pienen kalliopaljastuman pohjoispuolella on pieni, rehevä painanne. Puustossa kasvaa koivua, raitaa ja jokunen kuusi, pensaskerroksessa

Niemi koostuu satama-alueesta kahdesta metsäisestä kukkulasta veneiden talvisäilytysalueista sekä tien molemmin puolin olevasta omakotialueesta.

4 Storörenin asemakaava-alueen luonto tuomea. Aluskasvillisuudessa on vuohenputki, nokkonen, syyläjuuri, kalliokielo, nuokkuhelmikkä, valkomesikkä, pujo ja pietaryrtti. 4. Järviruokokasvuston seassa kasvaa punakoisoa, merikaislaa, suoputkea, rantakukkaa ja ranta-alpia. Kuva 2 Rakennukset UudenPorvoontien ja Storörenintien kulmassa 5. Storörsbotten tervaleppälehto. Uuden Porvoontien reunaa noudattava alue jatkuu Storörsbottenin pohjoireunaa Fallbacken joen itäpuolelle. Puusto on pääasiassa tervaleppää, seassa on raitaa, harmaaleppää ja koivua. Länsipäässä paksuimmat lepät noin 10 kpl ovat rinnan korkeudelta mitattuna ympärysmitaltaan noin 40 cm. Itäpäässä joen rannalla tervalepät ovat järeämpiä. Aluskasvillisuus on lehtomaista. Ylärinteessä on kieloa, metsäorvokkia, sinivuokkoa, valkovuokkoa, sananjalkaa, rönsyleinikkiä, alempana puna-ailakkia, maitohorsmaa, metsä- ja lehtokortetta. Lahoa lehtipuuta on jonkin verran. Alue on luonnonsuojelulain 29 mukainen suojeltava luontotyyppi. Kuva 3 Veneidensäilytysalueita on molemmin puolin Storörenintietä. 6. Veneidensäilytysalue täyttömaata. Nuorta raitaa, koivua, haapaa. Rannalla kasvaa suuri tervaleppä. Joutomaalla kasvaa pujo, pietaryrtti, oja ja siankärsämö, vuoheknputki, sarjakeltano, peltovalvatti, lupiini, sarjakeltano, paimentatar, ahdekaunokki, kannusruoho, valko- ja puna-apila, hiirenvirna, niittynätkelmä.

Uuden Porvoontien reunaa noudattava alue jatkuu Storörsbottenin pohjoireunaa Fallbacken joen itäpuolelle. Puusto on pääasiassa tervaleppää, seassa on raitaa, harmaaleppää ja koivua.

5 Storörenin asemakaava-alueen luonto Kuva 4 Rannan suuria tervaleppiä. 7. Piha-alueen itäpuoleisella kumpareella kasvaa vanhoja, kilpikaarnaisia mäntyjä ja järeä koivu. Aluskasvillisuus on heinittynyttä. Puusto on maisemallisesti erittäin tärkeä. Kuva 5 Varastoalueella on myös sinne kuulumatonta tavaraa 8. Varastoalue ja veneiden talvisäilytysalue. Koivua, haapaa ja leppää kasvaa alueella siellä täällä, maasto on heinittynyttä. Länsipuolelle on autonrenkaita, metalliromua, tynnyreitä, romuveneitä, kuorma-auto, trailereita, puutavaraa. Storörenintien itäpuoleinen alue on sepelikenttää.

Puusto on maisemallisesti erittäin tärkeä. Kuva 5 Varastoalueella on myös sinne kuulumatonta tavaraa 8. Varastoalue ja veneiden talvisäilytysalue.

6 Storörenin asemakaava-alueen luonto Kuva 6 Länsirantaa merellepäin 9. Länsiranta kasvaa koivua ja raitaa. Parin metrin korkuinen, tiheä järviruokovyöhyke ulottuu noin m rantaviivasta ulospäin. 10. Umpeenkasvanut merenrantaniitty osittain vedessä kasvaa järviruokoa, järvikaislaa, suoputkea, pystykeihonlehteä, rantakukkaa, järvikortetta, punakoisoa 11. Oja rinteen juurella istutetut hopeapajut, terijoensalavat sekä tervalepät rajaavat pohjoispuolen omakotialueen satama-alueesta. Ojan alueella kasvaa mesiangervoa, ratamosarpiota, osmankäämiä, vuohenputkea, syyläjuurta, nokkosta, vadelmaa, rentukkaa, valkovuokkoa sekä pihasta karanneita koristekasveja mm. jättipalsamia ja lupiinia. 2.2 Linnusto Bollsfjärdenin lahden ranta alueet ovat matalat ja ruovikkoiset. Järviruokovyöhyke ulottuu metrin päähän rannasta. Finnörsbottenin puolella on umpeenkasvanut merenrantaniitty. Alueella havaitut lintulajit: Haapana Sinisorsa Tukkasotka Telkkä Rantasipi Haarapääsky Kalalokki Kalatiira Harmaalokki Mustarastas Laulurastas Räkättirastas Luhtahuitti Nokikana Ruokokerttunen Rytikerttunen Hernekerttu Pajusirkku Pensaskerttu Punarinta Satakieli Varis Harakka Kyhmyjoutsen

Umpeenkasvanut merenrantaniitty osittain vedessä kasvaa järviruokoa, järvikaislaa, suoputkea, pystykeihonlehteä, rantakukkaa, järvikortetta, punakoisoa 11.

7 Storörenin asemakaava-alueen luonto Alueen linnusto on tavanomaista pihojen ja ranta-alueen lajistoa. Bolsfjärdenin lahti on muutonaikainen vesilintujen levähdysalue 2.3 Lepakot Sipoon yleiskaavan luontoselvityksen yhteydessä Storörenin alueella tavattiin pohjanlepakkoja ja vesisiippaa. Lahtien ruovikkoiset pohjukat ovat runsaasti ravintohyönteisiä tuottavaa ympäristöä ja lepakoille hyvää saalistusaluetta. Alueella ja ympäristössä olevat vanhat rakennukset saattavat olla lepakoiden päiväpiilopaikkoja. Niitä remontoitaessa lepakot tulee ottaa huomioon siten, ettei toimenpiteitä ullakkorakenteissa tehdä aikana, jolloin lepakot oleilevat niissä. 2.4 Liito-orava Kaava- alueella ei ole liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Lähimmät tunnetut kohteet sijaitsevat useiden kilometrien päässä Storörenin alueesta. 3. ALUEEN LUONTOARVOT Asemakaava-alueen luonnon muodostavat satama-alue, laitureineen ja veneensäilytyskenttineen, omakotialueiden pihat, jotka vaihtelevat alavasta ranta-alueesta kuivaan kalliomaastoon sekä lahdekkeille levittäytyvät laajat ruovikkoalueet. Alueen arvokkain kohde on Storörrsbotnetin pohjukassa oleva tervaleppälehto, joka täyttää luonnonsuojelulain 29 mukainen suojeltava luontotyypin kriteerit. Muuten alueen luontoarvot ovat tavanomaisia, eikä harvinaisia tai uhanalaisia, silmälläpidettäviä lajeja alueelta löydetty.

Lahtien ruovikkoiset pohjukat ovat runsaasti ravintohyönteisiä tuottavaa ympäristöä ja lepakoille hyvää saalistusaluetta.

Samankaltaiset tiedostot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014