RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Menetelmä Tulokset Muita havaintoja Johtopäätökset Yhteenveto maankäytön suosituksista... 7 Ympäristötutkimus Yrjölä Oy PL Klaukkala 2

3 3

4 1 JOHDANTO Liito-orava on kuusivaltaisten sekametsien laji. Tyypillinen liito-oravametsä on sellainen, missä valtapuu on kuusi, jonka seassa kasvaa järeää lehtipuuta, mieluiten haapaa. Kuusi tarjoaa lajille suojaa ja lehtipuusto pesäpuita ja ravintoa. Tavallisin pesäpaikka on vanha tikankolo, mutta liitoorava voi myös pesiä esimerkiksi vanhassa oravan risupesässä tai linnunpöntössä. Eteläisessä Suomessa liito-orava on levittäytynyt hyvin laajalle, ja sitä tavataan laajojen metsäalueiden lisäksi niin taajamametsissä kuin myös pellonreunojen haavikoissa. Tässä selvityksessä kartoitettiin, ovatko kaava-alueet Arolampi 1 ja Herajoki eteläinen liito-oravalle sopivaa elinympäristöä ja esiintyykö alueella liito-oravaa. Pohjana selvityksessä oli vuoden 2016 maastokäynti, jossa havaittiin yksi potentiaalinen liito-oravan pesäpuu. Selvityksessä etsittiin merkkejä liito-oravasta (papanoita) ja keskityttiin tunnistamaan liito-oravan elinympäristölle tyypillisiä piirteitä, kuten suojaisia kuusikoita, ravinnonsaannin kannalta tärkeitä lehtipuutiheikköjä ja kolopuiksi soveltuvia järeitä haapoja ja muita lehtipuita. Kuva 1. Vuoden 2016 selvityksessä löydetty kolopuu ja sitä ympäröivä liito-oravalle soveltuva kuusimetsä. Kartta: Maanmittauslaitos avoimet aineistot. 4

5 2 MENETELMÄ Tärkein selvitettävä alue oli kaava-alueella oleva kuvio 12, joka todettiin vuoden 2016 alustavassa inventoinnissa potentiaaliseksi liito-orava-alueeksi, ja jolla oli myös pesäpaikaksi soveltuva kolopuu. Lisäksi ilmakuvatarkastelun perusteella valittiin laajemmin lähialueelta liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä, jotka käytiin tarkastamassa maastossa. Ilmakuvista etsittiin liito-oravalle soveltuvaa puustorakennetta ja mahdollisia kulkuyhteyksiä. Kokonaisuudessaan selvitetty alue on merkitty katkoviivalla ilmakuvaan (kuva 2.) Maastotyöt tehtiin kahtena päivänä, 18.3 ja Ajankohta oli liito-oravaselvitykselle sopiva, sillä kevättalvella liito-oravan jätöksiä on helpompi havaita maastosta. Vuoden 2016 selvityksessä löydetty kolopuu ja sitä ympäröivä lähimetsä (kuvio 12) käytiin läpi molempina maastopäivinä. Maastosta etsittiin liito-oravan papanoita suurimpien kuusten ja haapojen sekä raitojen juurelta. Samalla tarkasteltiin sopivia pesäpuita ja muutoin ympäristön laatua. Maastossa rajattiin maastokartalle liito-oravalle soveltuvia alueita, jotka digitoitiin paikkatietoaineistoksi. 3 TULOKSET Selvitysalueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Vaikka alueella on useammassa laikussa liitooravalle soveltuvaa metsää, ei alueelta kuitenkaan löydetty yhtään papanoita, ja alueella ei siis ole liito-oravan elinpiiriä. 5

6 Kuva 2. Oranssilla väritetyt alueet ovat liito-oravalle soveltuvia metsäalueita. Vaaleansininen on kokonaistarkastelualue ja punaiset katkoviivat varsinaisia kaava-alueita. Kuva: Maanmittauslaitos avoimet aineistot. 4 MUITA HAVAINTOJA Kuviolta 12 havaittiin runsaasti pyyn jätöksiä. Kuviolta 12 löytyi myös kaatunut laho raita, jonka rungolla kasvoi etelänsärmäkääpää (Daedaleopsis confragosa) (GPS N/60, E/24,762000), joka on vaatelias ja hyvä indikaattorilaji. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksessä ei havaittu merkkejä liito-oravasta, vaikka alueella on useampi laikku liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Karttaan 2 on merkitty liito-oravalle soveltuvia metsäalueita. Näiden väliin jäävät alueet ovat suureksi osaksi talousmetsiä, joissa puusto on joko liian nuorta tai mäntyvaltaista, eivätkä ne näin ollen sovellu pesimäympäristöiksi. Ne voivat kuitenkin toimia liitooravan kulkureitteinä, jos laji levittäytyy alueelle. Suhteessa kaava-alueisiin liito-oravan 6

7 todennäköinen leviämissuunta on eteläpuolelta pohjoiseen, sillä kaava-alueiden pohjoispuolilla ei ole lajille soveltuvaa metsää. Herajoen kaava-alue on puustoltaan liian tasa-ikäistä eikä riittävän monilajista. Kaava-alueesta etelään sijaitsee huomattavasti liito-oravalle paremmin soveltuvaa metsää. Jo vuoden 2016 tarkastelussa Arolammin alueelta löydettiin muutama lajille soveltuva metsäkuvio (7 ja 8, kuva 2), jotka puustoltaan ovat vaatimukset täyttäviä. Nämä kuitenkin sijaitsevat erityksissä muista vastaavanlaisista elinympäristöistä ja ovat pinta-alaltaan pieniä. Näiden syiden vuoksi kuviot eivät todennäköisesti sovellu liito-oravalle elinympäristöiksi. Kuvio 12 Arolammin selvitysalueella soveltuu parhaiten liito-oravalle elinympäristöksi. Kuvio on kuusivaltaista, eri-ikäisrakenteista ja sekapuuna kasvaa järeää koivua sekä raitaa. Kuusi tarjoaa suojaa ja lehtipuusto ravintoa. Kuviolta löytyi myös yksi koloraita, jonka alta ei havaittu papanoita tai muita jälkiä liito-oravasta. Metsäalue kytkeytyy eteläosien laajempiin metsäalueisiin. Jos liitoorava levittäytyy eteläisempiin metsiin, voi se levitä myös kuviolla 12. Muulle kaava-alueelle laji tuskin sopeutuisi. 6 YHTEENVETO MAANKÄYTÖN SUOSITUKSISTA Selvitysalueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Kaavan toteuttamisessa ei tarvitse huomioida liito-oravaa. Kaavassa tulee huomioida kuvio 12, joka on todettu luontotyyppinsä puolesta arvokkaaksi vuoden 2016 selvityksessä. 7