Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS"

Päivi Laakso
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Aallokas Oy Y-tunnus Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet, joilla voi olla merkitystä alueen käytön suunnittelulle. Arvokkaiden luontokohteiden selvittämiseksi kartoitettiin kasvilajistoa, linnustoa, lepakoita ja liito-oravia. Myös muita lajiryhmiä havainnoitiin kartoitusten ohessa. Elinympäristöistä huomioitiin mahdolliset metsälaki- ja luonnonsuojelulakikohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä muut lajistoltaan- tai muuten erikoiset kohteet Tutkimusalue ja maastotyöt Tutkimusalueelle (kuva 1) suoritettiin maastokäynti klo Maastotyöt ja raportoinnin suoritti Matti Aalto (FM ympäristötieteet, DI rakennustekniikka). Tutkimusalueen koko on 5 hehtaaria sisältäen koulun ympäristön sekä yhden erillisen tontin. Alue on pääosin rakennettua ympäristöä pihoineen. Pohjoisosassa on virkistyskäytössä oleva metsikkö. Maastokäynnin ajankohta soveltui hyvin luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykseen sekä lepakkoselvitykseen. Myös liito-oravan papanat olivat hyvin havaittavissa kartoitusaikaan. Linnustokartoitukseksi ajankohta oli hieman myöhäinen, mutta tutkimusalueen tyyppisessä elinympäristössä merkittävä osa pesivistä lajeista oli edelleen havaittavissa ja kartoitusaamuna linnut olivat hyvin äänessä. Alueella ei ole viitasammakolle sopivia elinympäristöjä. Lepakkoselvityksessä alueet kierrettiin kannettavan detektorin kanssa kuunnellen lähes pimeimpään aikaan klo (keskiyö on klo 1.27) sekä täydentäen siitä eteenpäin. 1

2 Kuva 1. Ilmakuva, johon tutkimusalueet on rajattu punaisella viivalla. Luontoarvoiltaan monipuolinen, liitooravan elinpiiriä oleva metsä on rajattu oranssilla viivalla ja liito-oravan kulkuyhteydet oranssilla katokoviivalla. Ilmakuva: Maanmittauslaitos. 2. Luontoarvot 2.1. Metsäalue Koulun pohjoispuolelle sijoittuvalla MT- ja OMT-tyypin metsäalueella kasvaa suuria mäntyjä (Pinus sylvestris) ja kuusia (Picea abies) sekä etenkin pensaskerroksessa monilajisesti lehtipuita; harmaaleppiä (Alnus incana), pihlajia (Sorbus aucuparia), raitoja (Salix caprea), tuomia (Prunus padus) ja vaahteroita (Acer platanoides) (kuva 1, oranssi rajaus). Metsä kuuluu liito-oravan (Pteromys volans) reviiriin. Papanoita löytyi usean kuusen juurelta ja ainakin yhden kuusen juurella oli selvä papanakasa. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltu laji, jonka lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Jotta metsikkö säilyy liito-oravalle sopivana, tulee suuret puut, metsän peitteisyys ja puustoiset kulkuyhteydet säilyttää. Kenttäkerroksessa silmiinpistävät metsäkurjenpolvet (Geranium sylvaticum) ja puna-ailakit (Silene dioica). Kosteammassa alarinteessä kasvaa metsäalvejuurta (Dryopteris carthusiana). Linnustosta maininnan arvoisin on kyseiselle elinympäritölle tyypillinen mustapääkerttu (Sylvia atricapilla). Monipuolisen elintympäristön säilyttämiseksi metsän eri-ikäisrakenteisuus ja monilajinen pensaskerros kannattaa säilyttää luonnontilaisena. 2

Tällä hetkellä valtalajeina ovat vuohenputki (Aegopodium podagraria), koiranputki (Anthriscus sylvestris), nokkonen (Urtica dioica),

3 Metsikön keskellä on avoin niitty, jonka luontoarvot eivät ole merkittävät, mutta joka voisi hoitamalla kehittyä kauniiksi monimuotoiseksi kukkaniityksi. Tällä hetkellä valtalajeina ovat vuohenputki (Aegopodium podagraria), koiranputki (Anthriscus sylvestris), nokkonen (Urtica dioica), aitovirna (Vicia sepium) ja poimulehti (Alchemilla ssp). Metsän laidoilla kasvaa melko paljon ahomansikkaa (Fragaria vesca). Kuva 2. Rehevän metsän pensaskerroksessa kasvaa mm. paljon vaahteran taimia ja tuomea. Kuva 3. Metsässä on runsaasti polkuja. 3

4 Kuva 4. Metsän keskellä olevan niityn laidalla ja metsässä kukkii metsäkurjenpolvi. Kuva 5. Tiiviisti metsään rajautuva villiintynyt pihapiiri alueen koillisosassa monimuotoinen luontokohde, mutta sillä ei tavattu mainittavaa lajistoa. 4

5 2.2. Muut luontoarvot Erillisellä tontilla ei ole mainittavia luontoarvoja. Tienpenkan lajistossa runsaita ovat niittyleinikki (Ranunculus acris) ja metsäkorte (Equisetum sylvaticum), maininnan arvoisimpia käenkukka (Lychnis flos-cuculi) ja aho-orvokki (Viola canina). Lepakoita ei selvityksessä havaittu, minkä perusteella voi pitää todennäköisenä, että alueet eivät ole erityisen tärkeitä lepakoille. Alueilla saattaa silti lepakoita esiintyä, etenkin loppukesästä pesimäajan jälkeen. Yö oli sopiva selvitykseen, sillä lepakoita havaittiin muilla kohteilla. Rakennetun ympäristön ja hoidetun pihapiirin osilla ei havaittu mainittavia luontoarvoja. Kuva 6. Erillisen tontin rakentamaton osa on lähinnä hakkuuaukeaa. 5

Samankaltaiset tiedostot

LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta

LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta Pöyry Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kyrkösjärven itärannalla (Kartta 1) sellaisia