3012/10.02.01/2013 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KAUPUNGINOSAN 23, KYMINTEHDAS, KORTTELIA 148 SEKÄ LEIKKIKENTTÄ- JA KATUALUETTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSESSA MUODOSTUVAT KORTTELI 148 SEKÄ LEIKKIPUISTO- JA KATUALUEET Niskalan päiväkoti, kaava nro. 23/015 ASEMAKAAVASELOSTUS KOUVOLAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2014
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta KOUVOLAN KAUPUNKI Alueen nimi Niskalan päiväkodin alueen asemakaavan muutos (23/015) Asemakaavan muutos Laatija Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan 23, Kymintehdas, korttelia 148 sekä leikkikenttä- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksessa muodostuvat kortteli 148 sekä leikkipuisto- ja katualueet. Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys / Maankäytön suunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely 19.8.2014 27.8. 29.9.2014 Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 27.8.2014 Valmisteluvaiheen kuuleminen 27.8. 29.9.2014 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue käsittää Niskalan päiväkodin korttelialueen ja siihen rajautuvat leikkikenttä- ja katualueet Kymintehtaan Niskalassa. Alueen laajuus on noin 0,9 ha. Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti. 1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Kaavamuutoksen tarkoituksena on tarkentaa leikkikentän ja päiväkodin korttelialueiden rajausta siten, että suunniteltu Niskalan päiväkodin laajentaminen on mahdollista toteuttaa. Kaavamuutoksessa osoitetaan korttelialueesta riittävästi aluetta leikkipuistolle, päiväkodin henkilöliikenteelle ja mahdollistetaan kaavallisesti tontille ajo Varppiraitin pohjoispäässä olevasta nykyisestä tonttiliittymästä. 1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 2
Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Maanomistuskartta Liite 5. Havainnekuva 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille Kouvolan kaupungin aloitteesta vuonna 2013 ja se sisältyy vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa mainittuihin kaavoituksen työohjelmakohteisiin. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 27.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluvaiheen materiaali olivat nähtävillä 27.8. 29.9.2014 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta. Varsinaisesta kaavaluonnoksesta annettiin palautetta. 2.2. Niskalan päiväkodin lähialueen asemakaavan muutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on tarkentaa leikkikentän ja päiväkodin korttelialueiden rajausta siten, että suunniteltu Niskalan päiväkodin laajentaminen on tulevaisuudessa mahdollista. Kaavamuutoksessa osoitetaan korttelialueesta riittävästi aluetta leikkipuistolle, päiväkodin henkilöliikenteelle ja mahdollistetaan kaavallisesti tontille ajo Varppiraitin pohjoispäässä olevasta nykyisestä tonttiliittymästä. 2.3. Kaavan toteuttaminen Asemakaavamuutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Asemakaavamuutos ohjaa ja tarkentaa alueen maankäyttöä. Asemakaavan toteuttaminen voidaan käynnistää heti kaavallisten edellytysten synnyttyä, mahdollisesti alkuvuonna 2015. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee keskellä Kymintehtaan Niskalan asuinaluetta. Varsinaisen Niskalan päiväkodin korttelialue on toteutettu siten, että päiväkotirakennus sijoittuu tontin keskiosaan ja osa sen piha-alueesta on rakennettu viereiselle Niskalan leikkikenttäalueelle. Päiväkodin asiointiliikenne tapahtuu tällä hetkellä Niskalantiehen liittyvän Varppitien kautta ja henkilökunta- ja huoltoliikenne Luhdantien ja siitä erkanevan Varppiraitin kautta. Luhdanraittia ei ole viime vuosina kunnossapidetty. Niskalan leikkipaikan leikkivälineet ja ympäristö vaatisivat kunnostusta. 3.1.2. Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Suunnittelualuetta rajaa maisemallisesti sen itäpuolelta Sipilänmäen kalliomäki. Suunnittelualueella maasto laskee loivasti länteen kohti Kymijokea siten, että alueen maanpinnan korkeusasema vaihtelee välillä 51,4 52,3 m mpy. Alueelta ei ole tehty maisemainventointeja. Luonnonolot Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua kaupunkiympäristöä. Suunnittelualueen luontoarvoja on selvitetty Luontoselvitys Kotkansiiven laatimassa vuonna 2009 valmistuneessa Kuusankosken luontoselvityksessä. Tehdyn selvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luontokohteita tai uhan alaisten kasvi- tai eläinlajien esiintymisalueita. 3
Kuva 2. Kaavamuutosalueen karkea rajaus on merkitty punaisella aluerajauksella ilmavalokuvaan. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on maaperältään pääasiassa savea. Suunnittelualue sijoittuu Kymijoen rannan läheisyyteen, jossa maaperä saattaa muodostua useista maalajikerroksista, joiden paksuus voi vaihdella hyvinkin paljon. Rakennusten ja laitteiden soveltuvuus vallitseviin olosuhteisiin tulee tarkistaa aina maaperätutkimuksin. Kasvillisuus Suunnittelualueen kasvillisuus on rakennettujen korttelinosien osalta istutettua kasvillisuutta. Niskalantiehen rajautuva leikkikenttäalue kasvaa lähimpänä Luhdanraittia olevalla alueen osalla tiheästi pajua, raitaa ja muita lehtipuita. Leikkipaikalla oleville kummuille on istutettu kurtturuusuja, marja-aroniaa, mäntyjä ja pihlajia. Leikkipuiston Niskalantiehen rajautuvaa aluetta sekä suunnittelualueen katuihin rajautuvia alueita on hoidettu avoimina nurmialueina. Vesitalous ja hulevedet Varppitien, Luhdantien ja Luhdanraitin yhteydessä kulkevat Kouvolan Vesi Oy:n vesijohto, jätevesi- ja sadevesiviemäröinnin putkilinjat. Alueen katujen vieressä sijaitsevat avo-ojat laskevat luoteeseen kohti Kymijokea. Luonnonsuojelu Kuusankosken alueella olevia luontokohteita on selvittänyt vuonna 2009 Luontoselvitys Kotkansiipi osana laajempaa Kuusankosken arvokkaiden luontokohteiden inventointia. Tehdyssä selvityksessä alueelta ei ole huomioitu erityisiä luontoarvoja sisältäviä kokonaisuuksia tai uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien kasvu- tai elinympäristöjä. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Kaavamuutosalueella ei sijaitse asuinrakennuksia eikä ole asukkaita (v. 2014). 4
Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue ympäristöineen kuuluu kaupunkirakenteessa Kymintehdas-nimiseen kaupunginosaan kuuluvaan laajempaan Niskalan asuinalueeseen, jonka yhdyskuntarakenne on suurimmalta osaltaan muodostunut 1970-luvun kaavoitusratkaisujen mukaisesti. Niskalantien nykyinen linjaus noudattaa pääosin vanhaa Niskalan osakylän ja Kymin tehdasalueiden välistä tieuran paikkaa. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1983 valmistunut päiväkotirakennus. Rakennus on yksikerroksinen, satulakattoinen ja pystyrimavuorattu. Päiväkodin pihalla on kevytrakenteinen varastorakennus, joka sijoittuu osin tontin ulkopuolelle. Päiväkodin varsinainen leikkipiha-alue on aidattu metallisäleaidalla. Alueen rakennuskantaa ei ole huomioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaina kohteina alueelta tehdyissä rakennusinventoinneissa (Kuusankosken kaupungin yleiskaavan 2020 oikeusvaikutukseton osa ja entisen Kuusankosken kaupungin alueen kaavahistoriallinen inventointi 2012 14). Palvelut ja työpaikat Suunnittelualue sijoittuu noin kilometrin päähän Kuusankosken kaupunkikeskustan palveluista ja noin ½ kilometrin etäisyydelle ns. Kyminympyrässä sijaitsevista palveluista. Kyseisellä alueella on posti, päivittäistavara- ja urheilukauppa, useampi kampaamo ja parturi, kirpputori ja pari pientä liiketilaa. Suunnittelualueella sijaitsevassa Niskalan päiväkodissa on toimikaudella 2014 15 2 lapsiryhmää; 1-3 -vuotiaiden ryhmä ja 3-5 -vuotiaiden ryhmä. Niskalan alueen esiopetus järjestetään Mäyränkorven päiväkodissa. Liikenne- ja katualueet Kaava-alue on hyvin saavutettavissa olemassa olevia katuja ja kevyen liikenteen väyliä hyväksi käyttäen. Alueella olevien tonttikatujen Luhdantien ja Varppitien nopeusrajoitus on 30 km/h. Alueen itäpuolella kulkeva Niskalantie on toiminnalliselta luokaltaan kokoojakatu, joka palvelee kaupunginosan sisäistä liikennettä ja yhdistää alueen tonttikadut Kuusaantiehen (pääkatu) sekä alueellisen seututieverkkoon. Niskalantien nopeusrajoitus suunnittelualueella on 40 km/h. Niskalantien ylittävien suojateiden kohdille ei ole rakennettu keskikorokkeita. Luhdanraitti ja Varppiraitti on merkitty asemakaavassa jalankululle ja polkupyöräilylle varatuiksi kaduiksi. Joukkoliikenteen pysäkkipari sijoittuu suunnittelualueen itäpuolella olevalle Niskalantielle. Tekninen huolto Alueella on olemassa olevat kaupungin vesihuoltoverkostot, TeliaSonera Finland Oyj:n ja KSS Verkko Oy:n kaapelit. Leikkikenttäalueen koilliskulmassa sijaitsee metallirakenteinen puistomuuntamo. KSS Lämpö Oy:n kaukolämpölinja sijoittuu sekä Varppitielle ja -raitille että Niskalantien varrelle. Varsinaisella korttelialueella ei ole tiedossa olevia johtoja. Kuva 3. Näkymä Varppitieltä kohti Niskalantietä. Päiväkodin asiointiliikenne tapahtuu Varppitien kautta. 5
Kuva 4. Niskalan päiväkodin henkilökunnan liikenne tapahtuu Luhdantiehen liittyvän Varppiraitin kautta. Kuva 5. Varppitiehen rajautuva päiväkodin paikoitusalue on ahdas ja epäkäytännöllinen. Kuva 6. Näkymä Varppitien ja Varppikujan risteysalueelta kohti Niskalan päiväkotia. Kuva 7. Näkymä leikkikenttäalueella sijaitsevalta leikkipaikalta. Kuva 8. Näkymä voimassa olevan asemakaavan mukaiselta leikkikenttäalueelta. Kuvan oikeassa reunassa on Niskalantie. Ympäristöhäiriöt Kaupunkialueella olevaa melua on tutkinut Kouvolan kansanterveystyön kuntayhtymän ohjauksessa Insinööritoimisto Akukon Oy vuonna 2007. Tehdyn tutkimuksen mukaan ko. suunnittelualueella on päiväaikana (klo 07-22) alueella kulkevan ja sen ohittavan ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua. Suunnittelualueen keskiäänitaso vaihtelee mittausten mukaan 40 55 db siten, että suurin osa alueella olevasta melusta tulee alueen läpi kulkevalta Niskalantieltä. Yöaikana (klo 22 07) alueelle kulkeutuu melua vain sen läpi kulkevalta Niskalantieltä (kts. kuva 9). 6
Kuva 9. Suunnittelualueen ympäristömelu vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan. Suunnittelualue on merkitty kuvaan katkoviivalla. Virkistysalueet Kaava-alueeseen kuuluvalla leikkikenttäalueella sijaitseva Niskalan leikkipaikka on luonteeltaan korttelileikkipaikka, jossa on varustuksena hiekkalaatikko, vieterilaite, keinut ja kaksi metallirakenteista liukumäkeä. Varsinainen hiekkainen keskialue on rajattu maakummuilla, joille on istutettu mäntyjä, kurtturuusua ja aronioita. 3.1.4. Maanomistus Kouvolan kaupunki omistaa koko suunnittelualueen (kts. maanomistus, kaavan liite 4). 3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen maakuntakaava on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa 12.6.2006 ja ympäristöministeriössä 28.5.2008 ja 18.1.2010. Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi A, kts kuva 10. Yleiskaava 2020 Kuusankosken kaupunginvaltuuston 21.5.2007 hyväksymässä Kuusankosken yleiskaavassa 2020 (oikeusvaikutukseton osa) päiväkodin ja leikkikentän alueet on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY) ja siihen rajautuvat alueet on merkitty asuinrakennusten alueeksi (A). Asemakaava Alue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Luhdanraitin ja leikkikentän alueella on voimassa 28.8.1995 vahvistunut asemakaava, jossa Luhdanraitti on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi ja leikkikenttä on merkitty leikkikentäksi (VK). Varsinaisen päiväkodin tontti on merkitty 23.5.1980 hyväksytyssä kaavassa maankäyttömerkinnällä YS-3 Sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Tontille on järjestettävä yksi autopaikka jokaista 100 m 2 huoneistoalaa kohti. Varppitie on merkitty kaduksi ja Varppiraitti yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi (pp). Rakennusjärjestys ja pohjakartta Kaupunginvaltuusto on 30.8.2010 hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen. Alueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 7
Kuva 10. Ote Ympäristöministeriön 28.5.2008 hyväksymästä maakuntakaavasta. Kuva 11. Ote Kuusankosken yleiskaavan 2020 oikeusvaikutuksettomasta osasta Niskalan päiväkodin osalta. 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Kaavamuutoksen tarkoituksena on tarkentaa leikkikentän ja päiväkodin korttelialueiden rajausta siten, että suunniteltu Niskalan päiväkodin laajentaminen on mahdollista. Kaavamuutoksessa osoitetaan korttelialueesta riittävästi aluetta leikkipuistolle, päiväkodin henkilöliikenteelle ja mahdollistetaan kaavallisesti tontille ajo Varppiraitin pohjoispäässä olevasta nykyisestä tonttiliittymästä. 4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutos on käynnistetty Kouvolan kaupungin aloitteesta vuonna 2014. Asemakaavamuutos sisältyy vuosien 2013 ja 2014 kaavoituskatsauksissa mainittuihin kaavoituksen työohjelmiin. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan Vesi Oy KSS Verkko Oy ja KSS Energia Oy TeliaSonera Finland Oyj ja Kymen Puhelin Oy (Elisa) 4.3.2. Vireille tulo Niskalantien asemakaavan muutos oli mainittu vireille tulevana kaavoituskohteena Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksessa vuonna 2014. Asemakaavan muutoksen vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 27.8.2014. Kaavan valmisteluaineisto ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävänä 27.8. 29.9.2014 välisenä aikana Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Kaavaaineistosta annettiin palautetta. 4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on asemakaavan liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty suunnitteluprosessin kuluessa. 8
4.3.4. Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos ei koske maankäyttö- ja rakennuslain 66 :ssä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joten kaavasta ei järjestetä erillistä viranomaisneuvottelua. Kaavaaineisto on lähetetty Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle tiedoksi 26.8.2014. 4.4. Kaavaratkaisun perusteet Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuuluttamien, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (kaavaluonnos): Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 19.8.2014 ja sitä on täydennetty kaavatyön kuluessa. Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin suunnittelualueella ja sen lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen haltijoille ja omistajille sekä muille osallisille MRL 62 ja 63 :n sekä MRA 30 :n mukaan lehtikuulutuksella 27.8.2014 sekä kirjeitse. Kirjeessä lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ote ajantasakaavasta ja kaavaluonnos. Aineisto lähetettiin sähköpostitse tiedoksi alueella toimiville tahoille sekä kaupungin viranomaisille. Palaute asiakirjoista pyydettiin osoittamaan maankäytön suunnitteluun 29.9.2014 mennessä. Kaavan valmisteluaineisto ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 27.8. 29.9.2014 välisen ajan (MRL 62 63 ja MRA 30 ). Nähtävillä oloaikana varsinaisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty palautetta. Kaavan valmisteluvaiheen aineistosta saatiin määräaikaan mennessä yksi lausunto ja kaksi kommenttia. Koska kaavasta ei annettu palautetta kaupungin omilta toimijoilta, kaavaan liittyvä aineisto lähetettiin uudelleen sähköpostitse tiedoksi kaupungin tilaliikelaitokselle, varhaiskasvatukselle ja viherpäällikölle 29.9.2014. Palautetta saatiin varhaiskasvatukselta. Seuraavassa on tiivistelmä saadusta palautteesta sekä kaavoittajan niihin laatimat vastineet. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tutustunut vireillä olevaan kaavahankkeeseen ja toteaa, että kaavasuunnittelussa voidaan edetä MRL:n ja MRA:n mukaisesti. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta. Vastine: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto merkitään tiedoksi. KSS Verkko Oy totesi kantanaan, että päiväkodin kaavahankkeen osalta KSS Verkolla ei ole huomautettavaa Leikkikenttäalueella sijaitsee KSS Verkko Oy:n muuntaja. Vastine: KSS Verkko Oy:n lausunto merkitään tiedoksi. Juha Kaitila toi esille kaavaan liittyvänä palautteenaan seuraavaa: Tavoitteena suunnitella alueelle nykyaikainen, toimiva varhaiskasvatusyksikkö. Kaupunki omistaa ja hallinnoi koko kaavaaluetta, mutta maankäytön osalta alue kuitenkin jakautuu leikkikentän ja päiväkodin korttelialueiksi, joita hallinnoivat kaupungin sisällä eri toimijat omine vastuineen. Alueen suunnittelussa on huomioitava myös liikennejärjestelyt ja huoltoon liittyvät asiat, joista vastaavat omat toimijat. Ehdotan, että alueesta suunnitellaan toimiva kokonaisuus, ensisijaisesti päiväkodin toiminnan tarpeiden mukaan, riippumatta hallinnollisista rajoista, niihin liittyvistä vastuista ja kunnossapitovelvollisuuksista. Ehdotan myös, että päiväkotipiha-alue suunnitellaan niin, että siihen sisältyy riittävän iso, aidattu, turvallinen leikkipiha-alue. Päiväkotipiha-alueen ja puistoalueen käytöstä sovitaan kaikkien kannalta toimiva ratkaisu. Ehdotan, että nykyisen päiväkodin korjausten priorisointia ei tehdä ennen kuin rakennuksen kunto on tiedossa. Rakennuksen tutkiminen pitää tehdä ammattitaitoisesti ja riittävän perusteellisesti. Vastine: Kaavahankkeen yhteydessä on käyty keskusteluja kaupungin yhdyskuntateknisen suunnittelun kanssa ja esitetty korttelialuerajaus on sen mukainen. 9
Kaavassa ei oteta kantaa siihen toteutetaanko tontille kokonaan uusi rakennus vai tuleeko tontille vanhan rakennuksen viereen laajennus ja vanha osa korjataan. Kaavassa ei myöskään ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa mahdollisen rakentamisen vaiheittaisuuteen tai rakentamisen aikaisiin väistötiloihin siirtymistä. Koko korttelialue on aika ahdas, joten on huomioitava, että kaikki rakentamistoimenpiteet ja niihin liittyvät häiriötekijät vaikuttavat päiväkotitoiminnon lisäksi myös naapurien arkeen ja alueella liikkumiseen. Pienikokoinen korttelialue vaikuttaa myös alueelle sijoitettavien toimintojen laajuuteen ja alueen varsinaiseen toteuttamisratkaisun suunnitteluun. Varhaiskasvatuksen ja neuvolatoiminnan palvelupäällikkö Helena Kuusisto antoi kaavasta seuraavan palautteen. Niskalan päiväkoti tulee olemaan noin 90 paikkainen päiväkoti. Lainaus Helsingin kaupungin tilasuunnitteluohjeesta, jota on käytetty meillä(kin) ohjenuorana: Päiväkotia varten varataan tonttialaa 60 70 m2 tilamitoituksen perusteena olevaa hoitopaikkaa kohden. Tähän sisältyy rakennuksen vaatima ala, päiväkodin piha alue sekä liikennealue tontilla. Piha alueen koko on 20 m2 hoitopaikkaa kohden. Jos päiväkodin tontti liittyy välittömästi puistoon tai viheralueeseen, voidaan maastoalue ja lasten liikuntaleikeille tarkoitettu leikkialue varata puistoalueelta. Tällöin tarvittava tonttiala on pienempi. Aina on kuitenkin osoitettava pieni lähileikkialue rakennuksen välittömässä läheisyydessä (vähintään 5 m2 / hoitopaikkaa kohden). Eli puiston lisäksi Niskalan piha alueen tulisi olla noin 450 m2 ja leikkipuistoaluetta pitäisi olla 1350m2. Vastine: Asemakaavan muutoksessa muodostuvan Y-korttelialueen pinta-ala on 4373 m2, jolloin palautteen mukaisella paikkamäärällä (90 lasta) laskettuna tilavaraus on 48,5 m2/hoitopaikka, joka on selvästi pienempi kuin mitä varhaiskasvatuksen esittämä tavoitetilanne. Piha-alueen lopulliseen määrään vaikuttaa valittu tontin toteuttamisratkaisu. Asemakaavaan merkitty rakennusala ja rakennusoikeus mahdollistavat tontin toteuttamisen usealla eri tavalla. Varsinainen toteuttamissuunnitelma on mitoitettava alueen ominaisuuksien mukaisesti. Asemakaavan mukaisen leikkipuistoalueen käyttämistä päiväkodin lähileikkialueena ei ole tarkoituksen mukaista ratkaista asemakaavassa. Alueiden yhteiskäytöstä on mahdollista tehdä sopimus toimijoiden kesken. Kaava-alueella pidettiin maastokatselmus yhdyskuntateknisten palveluiden viherpäällikön kanssa 28.10.2014. Maastokatselmuksen aikana tarkennettiin korttelialueiden suunniteltuja rajauksia ja keskusteltiin Niskalan leikkipaikan mahdollisista muutostöistä. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavamuutosalue koostuu laajennettavasta yleisten rakennusten korttelialueesta, pienennettävästä leikkipuistoalueesta sekä niihin liittyvistä yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuista kaduista. 5.1.1. Mitoitus Rakentamisen määrää alueella on pienennetty voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavaehdotuksessa rakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla (e=0,30), joka osoittaa kerrosalan suhteen tontin pinta-alaan. Korttelialueen maksimikerroslukumäärä on esitetty roomalaisella numerolla II. Alueiden pinta-alat saattavat tarkentua kiinteistöjen muodostumisen yhteydessä. 5.1.2. Palvelut Asemakaavamuutoksessa ei alueelle ole osoitettu uusia palvelutoimintoja. Korttelin 148 maankäyttömerkintä, Y yleisten rakennusten korttelialue, mahdollistaa monien yleisten toimintojen 10
sijoittamisen alueelle. Kaavan mukainen rakennusala, -oikeus ja kerroslukumäärä mahdollistavat tontin toteuttamisen monella eri tavalla. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutos antaa edellytykset asemakaavan tavoitteiden toteuttamiselle. Kaavalla sinänsä voidaan vaikuttaa lähinnä korttelialueiden sijaintiin, mitoitukseen, rakennusoikeuksiin ja rakennusmassojen sijoitukseen. Kaavassa voidaan antaa lisäksi tiettyjä laatu- ja kaupunkikuvallisia määräyksiä rakennusten ja julkisen ulkotilan suunnittelulle ja niiden rakentamiselle. Varsinaisen leikkipuistoalueen toiminnallisuuteen liittyvät toteuttamistavat ratkaistaan tarvittaessa asemakaavan hyväksymisen jälkeen käsiteltävässä yleisen alueen toteuttamissuunnitelmassa. 5.3. Aluevaraukset Y Yleisten rakennusten korttelialue. Korttelialue on muodostettu asemakaavamuutoksessa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta korttelista 148 sekä siihen rajautuvan leikkipuistoalueen osasta. Korttelialueelle on merkitty rakennusala, mutta rakennusten varsinaista sijoittumista tai suuntautumista rakennusalalla ei ole ohjattu kaavamerkinnöillä. Korttelialueen osan rakentamisen suurin sallittu kerroslukumäärä on II. Maksimirakennusoikeus on pienennetty voimassa olevasta asemakaavasta (e=0,40 -> e=0,30) vastaamaan ympäröivän kaupunkirakenteen toteutunutta rakentamisen määrää. Korttelialueen pohjois-, itä ja länsipuolelle on merkitty istutettavat alueen osat. Korttelialueen Varppitiehen rajautuvalle osalle on merkitty pysäköintipaikka (p). Tavoitteena on, että korttelialueen asiointiliikenne tapahtuu Varppitien kautta. VK Leikkipuisto. Maankäyttömerkintää on käytetty leikkikenttäalueella, jossa sijaitsee Niskalan leikkipaikka. Alueen rajausta on muutettu sen pohjoispuoliselta osalta. Rajoja on myös tarkennettu päiväkodin piha-alueen osalta kohdassa, jossa talousrakennus ja piha ulottuvat leikkipuistoalueelle. Leikkipuistoalueen pohjoisosassa aluerajaus noudattelee alueella olevaa aitausta. Leikkipuistoalueen pohjoisosaan on merkitty ohjeellinen maisemarakenne mai (Aluetta voidaan muotoilla maamassoilla. Alue on istutettava ja hoidettava puistomaisesti) ja rakennusala, jolle saa sijoittaa puistomuuntamon tai muita yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennelmia ja laitteita (et-1). Katualueet. Asemakaavamuutoksessa osa Varppiraitista muutetaan Luhdantie nimiseksi katualueeksi. Muutoksella luodaan kaavalliset edellytykset sille, että yleisten rakennusten korttelialueelle olisi jatkossa luvallista kulkea olemassa olevasta liittymästä Luhdantien kautta. Tähän asemakaavan muutokseen liittyy muita erityisiä määräyksiä: AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET Julkiset lähipalvelut: 1 ap / 50 k-m 2. TONTTIJAKO Tämän asemakaavan muutoksen alueella rakennuskortteliin on laadittava erillinen tonttijako. 5.4. Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutos vaikuttaa positiivisesti alueen rakennettuun ympäristöön. Asemakaavamuutos selkeyttää kaupunkialueen korttelirakennetta ja toteutuessa asemakaavan mukaisena kaavamuutos alueen rakennettu ympäristö tiivistyy ja ympäristö muuttuu huomattavasti nykyistä kaupunkimaisemmaksi. Asemakaavan muutoksessa ei ole esitetty uusia kaavalla suojeltuja rakennuksia tai korttelialueita. 11
Tekninen huolto Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen tekniseen huoltoon. Alueella on vesijohto-, sadevesija viemäriverkostot sekä KSS Lämpö Oy:n kaukolämpöjohdot. Asemakaavamuutoksessa ei ole muutettu alueella olevia yhdyskuntateknisiä järjestelmiä. Niskalantien varrella sijaitseva olemassa oleva sähkömuuntaja sijoittuu kaavamuutoksen jälkeenkin asemakaavan mukaiselle leikkipuistoalueelle. Muuntajan kohdalle on merkitty rakennusala, jolle saa sijoittaa puistomuuntamon tai muita yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennelmia ja laitteita (et-1). Yhdyskuntarakentamisen kustannukset ja liikenne Asemakaavamuutoksella ei ole suurta merkitystä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Alueen kadut ja niihin liittyvät kevyenliikenteen väylät ja katujen risteysalueet on jo rakennettu. Luhdantien ja Varppiraitin risteysalueen uudistaminen tuo kustannuksia. Korttelin eteläosa on merkitty pysäköintialueena (p). Merkintä ohjaa suunnittelemaan korttelin käyttöä siten, että sen asiointiliikenne tapahtuu Varppitien kautta. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavamuutoksella on vaikutusta alueen palvelutarjontaan ja työpaikkoihin, jos päiväkodin suunniteltu uudistaminen toteutetaan. Viheralueet ja luonnonympäristö Asemakaavamuutos ei lisää tai vähennä kaupunkialueella olevia virkistys- ja luontoalueita. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutoksella voi olla vaikutuksia ympäristön häiriötekijöihin, sillä paremmat lähipalvelut lisäävät alueella olevaa liikennettä. Niskalantie on kokoojakatu, jolla kulkeva liikenne aiheuttaa sen lähialueelle liikennelähtöistä häiriötä. 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ilmenevät kaavamuutosehdotuksesta ja ne noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita. Kaavamerkinnät ja määräykset olevat voimassa olevan Kymenlaakson maakuntakaavan ja Kuusankosken yleiskaavan 2020 mukaiset. 5.7. Nimistö Asemakaavan muutoksessa on osa Varppiraitista muutettu Luhdantieksi. 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS Toteuttamisen ajoitus ja sen seuranta Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn vuonna 2014. Jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen. Kaavan liitteenä 5 oleva kuva havainnollistaa asemakaavassa esitettyjen määräysten tavoitetasoa. Katujen ja puistojen toteuttamissuunnitelmat laatii asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen yhdyskuntatekniset palvelut (MRA 41 ). Suunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo yhdessä rakennustarkastajan kanssa lupaehtojen noudattamista. Kouvolassa 30.10.2014 Hannu Tylli vt. kaavoituspäällikkö Hannu Purho kaavoitusarkkitehti 12