ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien katualuetta Asemakaavamuutoksen ja tonttijaon myötä muodostuu: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 tontit 4 6 sekä niihin liittyvät puistoalueet Kaavan ovat laatineet kaupunginarkkitehti Marjatta Laineenkare ja suunnitteluavustaja Charlotte Koivisto Paraisten kaupungin arkkitehtikonttorissa. Puh. 458 5700. Ilmoitus vireilletulosta on lähetetty osallisille 23.2.2001 ja uudelleen 28.6.2007. Kaavamuutoksen hyväksyminen: Ympäristölautakunta 15.8.2007 Kaupunginhallitus 9.10.2007 Kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoksen alainen alue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä kirkosta, keskustan itäpuolella. Kaava-alue rajautuu lännessä Siilipolkuun, pohjoisessa Österbyntiehen, etelässä Österbynpuistoon ja idässä korttelin 9 tonttiin 2. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Österbyn kaupunginosan korttelin 19 osan ja Österbyntien katualueen osan asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tonttien rajojen ja rakennusruutujen/ käyttötarkoituksen tarkistaminen niin, että ne olisivat tarkoituksenmukaisempia ympäristöön soveltuvan lisärakentamisen kannalta. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Kaava-alueen sijainti Liite 2: Ote seutukaavasta Liite 3: Ote yleiskaavasta Liite 4: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Liite 5: Maanomistusolosuhteet Liite 6: Valokuvia alueesta Liite 7: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Tällä asemakaavamuutoksella ei ole sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi erillistä ympäristövaikutusten arviointia kaavoittamisen yhteydessä olisi voitu pitää perusteltuna. 1
3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue ympäristöineen on pääasiassa pienimuotoista omakotitaloaluetta Österbyntien varrella. Lisäksi alue rajautuu puistoalueeseen, joka kasvillisuutensa puolesta on luonnontilassa ja jonka keskellä on pallokenttä ja leikkialue. Asuinalueella ei pientä lähikauppaa lukuun ottamatta ole omia palveluita. Muut palvelut ovat lähellä keskustassa. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen luonnonympäristö koostuu valtaosin vanhasta mäntymetsästä, pääosin eteläosassa sijaitsevalla puistoalueella, mutta myös korkeista lehtipuista. Puutarhoissa on pääosin tyypillisiä puutarhakasveja, kuten omenapuita, pensaita jne. Muutamalla tontilla on melko hallitseva kuusiaita Österbyntien suuntaisesti. Kaava-alueen viereisen Österbyntien ja kevyen liikenteen väylän välissä on kaunis puurivistö. 3.1.3 Rakennettu ympäristö (liite 6) Yhdyskuntarakenne: Kaavamuutosalueen lähellä on lähikauppa. Loput palvelut ovat saatavissa keskustasta. Alue lähiympäristöineen on pääosin pienimuotoista omakotitaloaluetta Österbyntien varrella. Kaupunkikuva: Kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat rakennukset ovat 1½-kerroksisia asuinrakennuksia. Julkisivumateriaalina on käytetty pääosin pystylaudoitusta. Julkisivujen väritys vaihtelee luonnonvalkoisesta punamultaan, ja nurkkalaudat on maalattu joko muuta rakennusta vaaleammalla tai tummemmalla värillä. Taloissa on harjakatto, ja kattomateriaalina on tiili. Kaavaalueen lähiympäristössä tiiltä on käytetty myös julkisivumateriaalina, ja osassa taloja on pulpettikatto. Hallitsevina ovat kuitenkin 1930-luvun tyyliset puutalot nurkkalautoineen ja koristeltuine ikkunanpielineen. Asuminen: Alueella on vain omakotitaloja. Kaava-alueen eteläpuolella on muutamia rivitaloja. Palvelut: Asuinalueella ei ole muita omia palveluita kuin pieni lähikauppa. Muut palvelut ovat saatavissa lähistöllä sijaitsevasta keskustasta. Työpaikat, elinkeinotoiminta: Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys: Aivan kaava-alueen vieressä on puisto, jonne on liittymä Siilipolun kaarteesta ja polku kaava-alueen takana olevalta rivitalo-alueelta. Puistossa on sorakenttä ja pieni leikkialue. Liikenne: Kaava-alueen pohjoisrajaa kulkee kevyen liikenteen väylä, ja sen yläpuolella kulkee Österbyntie. Näkymä Siilipolulta Österbyntien yli on avoin, koska kevyen liikenteen väylä muodostaa avoimen alueen Österbyntien ja kaava-alueen tonttien väliin. Bussireitti Turku Parainen Turku kulkee Kalkkitietä pitkin. Tekninen huolto: Alueelle on rakennettu kaupungin vesi- ja viemäriverkko. 3.1.4 Maanomistus (liite 5) Kaikki kaava-alueen tontit ovat yksityisomistuksessa, Paraisten kaupunki omistaa ainoastaan katualueosat sekä tontteja 4 ja 5 varten tarkoitetun tonttimaan eteläosan. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Seutukaava (liite 2): Vahvistetuissa seutukaavoissa (ympäristöministeriössä 7.10.1988 vahvistettu 3/taajama-alueiden seutukaava [seutukaava 3]) alueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä ja määräyksiä: 2
4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet - A Taajamatoimintojen alue, joka on varattu pääasiassa olevan taajamarakenteen täydentämistarpeita varten (koko kaava-alue) Yleiskaava (liite 3): Ympäristökeskuksen 20.6.1995 vahvistamassa keskustaseudun osayleiskaavassa alueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä ja määräyksiä: - AO Erillispientalojen alue (koko kaava-alue) Asemakaava (liite 4): Alueen voimassa oleva asemakaava on osin lääninhallituksen 23.8.1978 vahvistama ja osin kaupunginvaltuuston 7.3.2000 hyväksymä. Alue on osoitettu erillispientalojen alueeksi ja virkistysalueeksi. Rakennusjärjestys: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksen 6.11.2001, ja sitä on alettu soveltaa 13.1.2005 alkaen. Tonttijako ja -rekisteri: Alueella on toteutettu tonttijako ainoastaan uloimpana lännessä sijaitsevalla tontilla (korttelin 19 tontti 3). Rakennuskielto: Alue on rakennuskiellossa maankäyttö- ja rakennuslain 81 :n mukaisesti, kunnes tontit on rekisteröity. Päätökset ja suunnitelmat: Tämän asemakaavamuutoksen laatiminen perustuu siihen, että alueen edellinen, 7.3.2000 laadittu kaavamuutos on perustunut virheellisiin tietoihin maanomistuksen osalta. Pohjakartta: Pohjakartta on mittakaavassa 1:1000 ja se täyttää asemakaavakarttoja koskevan asetuksen 1284/99 vaatimukset. Mittaustoimisto on laatinut ja täydentänyt pohjakartan. 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutosta pidettiin välttämättömänä johtuen siitä, että 7.3.2000 hyväksytyssä asemakaavamuutoksessa oli tehty huolimattomuusvirhe maanomistuksen osalta. Samalla on luontevaa tarkistaa rakennusoikeuksia ja tonttirajoja nykyisiä tarpeita vastaaviksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Paraisten kaupungin ympäristötoimiala on tehnyt aloitteen asemakaava muuttamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisina tässä asemakaavamuutoksessa ovat itse kaava-alueen maanomistajat, kaava-alueen rajanaapurit sekä Paraisten kaupunki. 4.3.2 Vireilletulo Osallisille lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä myös ilmoitus asemakaavan muutostyön aloittamisesta. Koska kaavamuutostyö oli ollut jäissä pidemmän aikaa, kaavan osallisille lähetettiin myös uusi, päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ja kyseinen muutos on koko tämän ajan ollut mukana kaupungin kaavoituskatsauksessa. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaikille kaavan osallisille on lähetetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ja kaupungin rakennusvalvonnan ja mittaustoimiston kanssa asiasta on neuvoteltu jo aikaisemmassa vaiheessa. Ympäristölautakunta hyväksyi muutosehdotuksen 15.8.2007 julkista nähtävillepanoa varten. Tämä toteutettiin ajalla 23.8-24.9.2007 jolloin huomautuksia ei jätetty. Tämän jälkeen asia lähetettiin eteenpäin kaupunginhallitukseen, joka hyväksyi ehdotuksen 9.10.2007. 3
Sen jälkeen kun kaava oli jo ehditty siirtää kaupunginvaltuuston listalle, tuli kuitenkin puhelu korttelissa 9 tontti 2:n maanomistajalta joka ilmoitti, etteivät halua että kaava muutetaan ehdotuksen mukaisesti heidän tontin kohdalta. Maanomistajien kanssa käytyjen tarkempien keskustelujen jälkeen, tultiin siihen päätökseen että heidän tontti jätetään kokonaan kaavamuutoksen ulkopuolelle. Tämän seurauksen asia vedettiin pois valtuuston listalta jotta kaavamuutosta voitiin rajata uudelleen toivomusten mukaisesti. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa kaavamääräyksiä ja tarkistaa tonttirajoja niin, että ne vastaavat paremmin nykyistä tilannetta maastossa. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet: Korjataan virhe, joka tehtiin edellisessä asemakaavassa, josta poistettiin kapea puistoaluekaistale kortteleiden 19 ja 9 välistä. Alueen olosuhteisiin ja ominaisuuksiin perustuvat tavoitteet: Kaavamuutosalue on melko omakotitalovaltainen ja ulkonäöllisesti yhtenäinen alue, jonka luonne otetaan huomioon kaavamääräyksiä korjaamalla. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Suunnitellun asutuksen perusrakenne ei muutu. Kaava-alueella on neljä asuintonttia. Kaava-alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 600 m² päärakennusten osalta ja 170 m² talousrakennusten osalta. Alueen palveluiden tarve ei muutu asemakaavamuutoksen myötä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Olemassa oleva, ympäröivä rakennuskanta asettaa alueelle seuraavat tavoitteet: asuinrakennusten katon kaltevuuden tulee olla 45, rakennukset tulee rakentaa 1½-kerroksisina ja talousrakennukset yksikerroksisina. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Korttelialue on varattu omakotirakentamiseen. Autopaikkoja on varattava yksi asuntoa kohden, jos asunnon kerrosala on alle 120 m², muussa tapauksessa autopaikkoja on varattava kaksi asuntoa kohden. 5.3.2 Muut alueet Katualue ei muutu muilta osin kuin, että Österbyntien ja Siilipolun risteyksen kulmaus siirtyy osaksi korttelin 19 tonttia 4. Virkistysalue muuttuu ainoastaan niin, että korttelin 19 tontin 6 ja korttelin 9 tontin 2 väliin tulee kapea puistoaluekaistale. 5.4 Kaavan vaikutukset Tällä kaavalla ei ole sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi kaavoittamisen yhteydessä olisi aiheellista tehdä erillinen ympäristövaikutusten arviointi. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaupunkikuva yhtenäistyy asemakaavamuutoksen myötä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutos ei vaikuta ympäröivään luontoon. 4
6. Asemakaavan toteutus 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako toteutetaan asemakaavamuutoksen yhteydessä. 6.3 Toteutuksen seuranta Tämän kaavamuutoksen toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kunnallisteknisiä kustannuksia. Liitteet Asemakaavan seurantalomake 5