KOIVISTONKYLÄ , JOKIPOHJANTIE 38. TONTIN JAKAMINEN JA POHJOISRAJAN TARKISTAMINEN SEKÄ PUISTOJEN NIMEÄMINEN, KAAVA NRO 8235.

Transkriptio

1 KOIVISTONKYLÄ , JOKIPOHJANTIE 38. TONTIN JAKAMINEN JA POHJOISRAJAN TARKISTAMINEN SEKÄ PUISTOJEN NIMEÄMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 17. päivänä lokakuuta 2007 päivättyä ja 26. päivänä marraskuuta 2007 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee noin 4 km etelään kaupungin keskustasta Koivistonkylän kaupunginosassa Jokipohjantien ja Kiertokadun kulmassa. Alueella on eri-ikäisiä, enimmäkseen 1960-luvulla rakennettuja erillispientaloja. Suunnittelualue käsittää kulmatontin , joka rajautuu idässä Jokipohjankatuun, etelässä Kiertokatuun, pohjoisessa suureen virkistysalueeseen Vihiojanpuistoon sekä lännessä pientalotonttiin. Tontilla sijaitsee 1961 valmistunut asuinrakennus sekä 2003 valmistunut autotallirakennus. Kaavaprosessin vaiheet Tontin omistaja Risto Santapukki on jättänyt päivätyn aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavamuutos tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja toimitettiin osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi kommentti, jossa Tampereen vesi huomautti, että olemassa olevalle tontille pitää perustaa rasitealue uuden tontin vesi- ja viemäriliittymille, liitoskustannukset tontinomistajien kustannuksella. Laaditusta asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa oli huomautettavaa kahdessa lausunnossa: Kaupunkimittaus huomautti selostuksen kohdasta Tonttijaon numero on lisätty kyseiseen kohtaan. Kaavakarttaan lisätään laaditun tonttijaon numero. Rakennusvalvonta huomautti vanhentuneesta merkinnästä AO-3, joka korvattiin merkinnällä AO-35. Asemakaava Asemakaavan muutoksella pinta-alaltaan 1358 m 2 tonttiin liitetään 35 m 2 puistokaistale ja tonttijaolla muodostetaan tontit ja , joille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 348 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy 181 k-m 2. Tontin pinta-ala on 793 m², tontilla säilyy oleva asuinrakennus. Tontin tehokkuusluvuksi osoitetaan 0,22, joka vastaa 174 k-m² rakennusoikeutta, josta 15% saadaan käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja- ja taloustiloiksi. Kerrosalaksi

2 muodostuu asuinrakennusta varten 148 k-m² ja autosuojaa tai piharakennusta varten 26 k-m². Julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus saa olla enintään 4,5 m. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Tontin pinta-ala on 600 m². Tontin tehokkuusluvuksi osoitetaan 0,29, joka vastaa 174 k-m² rakennusoikeutta, josta tulee käyttää 15% autosuoja- ja taloustiloiksi. Kerrosalaksi muodostuu asuinrakennusta varten 148 k-m² ja autosuojaa tai piharakennusta varten 26 k-m². Lisäksi tontin rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Samalla nimetään kaava-alueen pohjoispuolella oleva lähivirkistysalue Vihiojanpuistoksi, suojaviheralue Lahdenperänkadun varressa nimetään Lahdenperänkadun suojaviheralueeksi sekä Kiertokadun keskellä oleva puisto Kiertopuistikoksi. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Koivistonkylän kaupunginosan korttelin 5362 tonttia nro 7 ja sen pohjoisrajalla olevan puistokaistaleen liittämistä tonttiin. Lisäksi nimetään lähivaikutusalueen nimeämättömät puistoalueet. Asemakaavan muutoksella muodostuu Koivistonkylän kaupunginosan korttelin 5362 tontit 9 ja 10. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu arkkitehti Iina Laakkonen Dno: YPA: 7959/611/2007 Erp: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin 4 km etelään kaupungin keskustasta, Koivistonkylän kaupunginosassa, Jokipohjantien ja Kiertokadun kulmassa, osoitteessa Jokipohjantie Kaavan nimi ja tarkoitus Koivistonkylä , Jokipohjantie 38. Tontin jakaminen ja pohjoisrajan tarkistaminen sekä puistojen nimeäminen, Kaava nro 8235.

3 1.5 Luettelo asiakirjoista 1. Asemakaavan muutoshakemus, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Asemakaavakartta , tark Asemakaavan seurantalomake , tark Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Koivistonkylä, rakentamistapaohjeet, Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, Ba/5/ luvun loivakattoiset omakotitalot, Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisuja 8/1990. Tampereen kaupungin painatuskeskus 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Tontti sijaitsee Koivistonkylän pientaloalueen reunalla. Alueen asemakaavoitus on aloitettu 1950-luvulla, Kiertokadun kaava on valmistunut Alue on rakentunut ja täydentynyt pitkän ajan kuluessa. Tontti rajautuu pohjoisessa laajaan, aktiivisessa käytössä olevaan virkistysalueeseen, Vihiojanpuistoon Alueen yleiskuvaus Alueella on eri ikäisiä pientaloja. Alue on rakentunut ja täydentynyt pitkän ajan kuluessa. Pensasaidoin aidattujen pihojen ja puistokaistaleiden kasvillisuus on rehevää. Tontti rajautuu idässä Jokipohjantiehen, joka on liikennemelualuetta. Etelässä tontti rajautuu Kiertokatuun ja tontin pohjoispuolella on aktiivisessa käytössä oleva virkistysalue, jonka läpi virtaa Vihioja. Virkistysalueen pohjoispuolella on kaupunginosan pienteollisuusaluetta Luonnonympäristö Suunnittelualue sijoittuu omakotialueen reunaan, Vihiojanpuistoon viettävään rinteeseen. Maaperä on savea. Tontin korkeusasema vaihtelee +82, 4 +84,4, eteläosan ollessa korkeimpana. Tontti on korkeimmillaan noin 1,5 metriä Jokipohjantietä ylempänä Rakennettu ympäristö Alueen kaavoitus on aloitettu 1950-luvulla. Kiertokadulla on luvulla rakennettuja rapattuja erillispientaloja. Tontin pintaala on 1358 m 2. Tontille on tehty tonttijako ja se on merkitty tonttirekisteriin v Tontilla on vuonna 1961 valmistunut rapattu 123 m 2 asuinrakennus sekä vuonna 2003 valmistunut 25 m 2 autovaja. Rakennukset ovat hyväkuntoisia. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.

4 3.1.4 Maanomistus Tontin omistaa Risto Santapukki 3.2 Suunnittelutilanne Kaava- aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan kaava-alue on pientalovaltaista asuinaluetta, merkinnällä AP. Nimeämätön puistoalue kaava-alueen pohjoispuolella on Yleiskaavan maankäyttökartassa osoitettu maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi, merkinnällä VLM Asemakaava Tontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Siinä tontille on osoitettu 9x15 m suuruinen rakennusala ainakin PL D I-luokan vaatimukset täyttävää, 1- kerroksista omakotirakennusta varten, jonka kattokaltevuuden on oltava 22 ja sivuräystään korkeus saa olla enintään 4,5 metriä. Lisäksi tontille on osoitettu 4x8 metrin suuruinen rakennusala ainakin PL D II-luokan vaatimukset täyttävää, talousrakennusta varten, jonka kattokaltevuuden on oltava 22 ja sivuräystään korkeus saa olla enintään 4,0 metriä. Kaavan lähivaikutusalueen nimeämättömillä puistoalueilla ja suojaviheralueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 7218, jossa alueet on osoitettu lähivirkistysalueeksi ja suojaviheralueeksi, jolle on sijoitettava melusuoja. Se voidaan rakentaa istutettavana meluvallina, meluseinänä tai näiden yhdistelmänä Tonttijako Tontin tonttijako nro 1629 on hyväksytty , tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Rakennusjärjestys Tampereen kaupungin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontinomistajan aloitteesta. Hakemuksessa on esitetty tontin lohkomista ja asemakaavan

5 muutosta. Hakijan tarkoituksena on jakaa tontistaan uusi rakennettava tontti. Tontin muodostamisen edellytyksenä on rakennusoikeuden lisääminen ja pienen puistokaistaleen liittäminen tontin pohjoisosaan. Samalla nimetään kaava-alueen lähivaikutusalueen nimeämättömät puistoalueet ja suojaviheralue. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelu on käynnistetty tontin nro omistajan päivätyn asemakaavan muutoshakemuksen pohjalta. Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. Asian diaarinumero on YPA:7959/611/2007 Verkkonumero: Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija, naapurikiinteistöt, Koivistonkylän omakotiyhdistys ry, kaupungin eri toimialat; kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, aluepelastuslaitos, Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi, Pirkanmaan ympäristökeskus, puistoyksikkö, sekä muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavamuutos tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin sen nähtävillä oloaikana edellä mainituille osallisille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ennen asemakaavan muutoshakemuksen jättämistä hakija on esitellyt hankkeen naapureilleen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisenä aikana palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen internetsivuilla mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi kommentti, jossa Tampereen Vesi huomautti, että olemassa olevalle tontille tulee perustaa rasitealue uuden muodostettavan tontin vesi- ja viemäriliittymille ja liitokset tehdään tontinomistajien kustannuksella. Laaditusta asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Lausuntopyyntöön liitettiin laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Samat asiakirjat lähettiin tiedoksi aloitteen tekijöille.

6 Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa oli huomautettavaa kahdessa lausunnossa ja kaava-asiakirjoja tarkistettiin näiden osalta: Kaupunkimittaus huomautti selostuksen kohtaan Tonttijaon numero on lisätty kyseiseen kohtaan. Kaavakarttaan lisätään laaditun tonttijaon numero. Rakennusvalvonta huomautti vanhentuneesta merkinnästä AO-3, joka korvattiin merkinnällä AO Viranomaisyhteistyö Kaavamuutosta laadittaessa on neuvoteltu liikennesuunnittelun, Tampereen Veden ja ympäristöviranomaisten kanssa. Keskusteluissa nousi esiin tonttien ajoneuvoliittymät, niiden mahdollinen siirto tai levennys, kaava-aluetta sivuavan Jokipohjantien liikennemeluvaikutus sekä uuden tontin vesi- ja viemäriliitoksiin liittyvä rasitealue. Uuden muodostettavan tontin melunsuojaus hoidetaan rakennuksien sijoittelulla ja/tai rakenteellisella aidalla. Lisäksi tontin rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Tontin ajoneuvoliittymille sopivat kohdat sekä ohjeellinen rasitealue vesi- ja viemäriliittymille esitetään kaavakartassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on muodostaa uusi rakennettava tontti uudelle asuinrakennukselle ja autosuojalle. Tontin muodostamisen edellytyksenä on rakennusoikeuden lisääminen ja pienen puistokaistaleen liittäminen tontin pohjoisosaan. Asemakaavan tavoitteena on lisätä tontille rakennusoikeutta omistajan hakemuksen mukaisesti ja mahdollistaa tontin jako. Samalla nimetään tontin pohjoispuolella oleva lähivirkistysalue Vihiojanpuistoksi, suojaviheralue Lahdenperänkadun varressa nimetään Lahdenperänkadun suojaviheralueeksi sekä Kiertokadun keskellä oleva puisto Kiertopuistikoksi. Kaavoittajan tavoitteena on luoda edellytykset ympäristöönsä sopeutuvalle rakennushankkeelle. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen kaupunkikuvallinen luonne sekä tonttien melunsuojaus. 4.5 Asemakaavaratkaisu ja sen vaikutukset Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja ajanmukaistaa vuonna 1960 laadittua asemakaavaa. Tontin rakennusoikeutta ja pinta-alaa lisätään, jotta tontti olisi jaettavissa. Kaava-alueen käyttötarkoitus säilyy ennallaan erillispientalojen korttelialueena (AO). Rakennusoikeuden lisäys mahdollistaa suunnitellun tontin jakamisen ja uudisrakennuksen rakentamisen.

7 Tontille nro osoitettu pääasiallinen käyttötarkoitus säilyy ennallaan asumisena ja on sellaisena yleiskaavan mukainen. Tontti nro sijaitsee asuinalueen reunalla rajoittuen laajennettavalta sivultaan puistoon. Kooltaan, muodoltaan ja käyttötarkoitukseltaan tontin alkuperäisen asuinrakennuksen kaltainen uudisrakennus ei riko alueen rakennetta ja soveltuu siten rakennuspaikalleen. Uudisrakennus sijoittuu tontilla nyt olevan autotallirakennuksen paikalle. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, eikä sillä ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Uuden asuintontin muodostuminen ja asuinrakennuksen rakentaminen täydentää alueen rakennetta. Tonttiliittymät säilyvät joko levennettyinä tai hieman siirrettyinä ennallaan, joten uuden tontin liikenne ei häiritse naapuritontteja. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Tontin pääkäyttötarkoitus ei muutu. Tontti osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO-8). Tontin pinta-ala on 793 m², tontilla säilyy oleva asuinrakennus. Tontin tehokkuusluvuksi osoitetaan 0,22, joka vastaa 174 k-m² rakennusoikeutta, josta 15% saadaan käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja- ja taloustiloiksi. Kerrosalaksi muodostuu asuinrakennusta varten 148 k-m² ja autosuojaa tai piharakennusta varten 26 k-m². Kerrosluvuksi määritellään I ja rakennusten kattomuotona on käytettävä satulakattoa ja kattokulmana 22. Julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus saa olla enintään 4,5 m. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Tontti osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO-35). Tontin pinta-ala on 600 m².tontin tehokkuusluvuksi osoitetaan 0,29, joka vastaa 174 k-m² rakennusoikeutta, josta tulee käyttää 15% autosuoja- ja taloustiloiksi. Kerrosalaksi muodostuu asuinrakennusta varten 148 k-m² ja autosuojaa tai piharakennusta varten 26 k-m². Kerrosluvuksi määritellään I ja rakennusten kattomuotona on käytettävä satulakattoa ja kattokulmana 22. Asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeuden tulee olla 4,5-5,0 m. Rakennuksen päätyyn ei saa tehdä parveketta. Rakennuksen kaikissa ulkoseinäpinnoissa pitää käyttää samaa materiaalia ja värisävyä. Lisäksi tontin rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Samalla nimetään kaava-alueen pohjoispuolella oleva lähivirkistysalue Vihiojanpuistoksi, suojaviheralue Lahdenperänkadun varressa nimetään Lahdenperänkadun

8 suojaviheralueeksi sekä Kiertokadun keskellä oleva puisto Kiertopuistikoksi. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen täydentää ja tiivistää asuntoaluetta. Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavan mukainen rakentaminen vähentää kaava-alueen ja mahdollisesti lähiympäristönkin melukuormitusta ja täydentää sopeutuvalla rakentamisella jo rakennettua ympäristöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty kaksi havainnepiirrosta, joissa on esitetty kaksi mahdollisuutta kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueella. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan sen saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.