KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin 9. kaupunginosan (Kärki) korttelin 736 tontteja 9 ja 10 koskeva asemakaavan muutos.

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin 9. kaupunginosan (Kärki) korttelin 736 tontteja 9 ja 10 koskeva asemakaavan muutos YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO

2

3 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee: Kankaanpään kaupungin 9. kaupunginosan (Kärki) korttelin 736 tontteja 9 ja 10. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kankaanpään kaupungin 9. kaupunginosan (Kärki) korttelin 736 tontit 9 ja 10. Asemakaavan tunnus: Asemakaavan päiväys: Kaavan laatija: Maankäyttöinsinööri Janne Tuomisto Kankaanpään kaupunki, Ympäristökeskus, Suunnittelutoimisto PL 36, Kankaanpää, Puh Sähköposti: janne.tuomisto@kankaanpaa.fi Vireille tulosta ilmoitettu: Ympäristölautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: Kaava-alue sijaitsee n. 1 kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta kaakkoon. Alue sijaitsee Kärjenkadun ja Kelankaaren välissä, rajautuen lännessä Kirkkokatuun. Alueen sijainti on esitetty osoitekartalla (alla). Kuva 1. Kaavamuutosalue osoitekartalla.

4 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimitystä Kankaanpään kaupungin 9. kaupunginosan (Kärki) korttelin 736 tontteja 9 ja 10 koskeva asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa suunnitellut asuintilojen ja varastotilojen laajennus/uudisrakennushankkeet korttelin 736 tonteilla 9 ja 10. Nykyinen voimassa oleva asemakaava ei mahdollista suunniteltuja rakentamistoimenpiteitä, koska rakennusoikeus on tonteilla lähes kokonaan käytetty ja lisäksi tonttien rakennusaloihin ja kerroslukuihin on tehtävä muutoksia. Kaavamuutoksella tonttien rakennusoikeuksia on tarkoitus kasvattaa, kerroslukuja muuttaa ja rakennusaloja tarkistaa mahdollisuuksien mukaan. Kuva 2. Näkymää suunnittelualueelle.

5 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteutus LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Toiminnalliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17

6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaavakartta Asemakaavamääräykset ja merkinnät Asemakaavan seurantalomakkeet Kansikuva Maanmittauslaitos ortoilmakuva 08/2012 ( Selostus Janne Tuomisto Valokuvat Janne Tuomisto Kaavakartta Marjo Lahtinen 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Satakunnan maakuntakaava Kankaanpää Taajamien osayleiskaava (oikeusvaikutukseton) Kankaanpään Keskustan osayleiskaava, joka on valmisteilla 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksen laadinta on tullut vireille kiinteistöjen omistajien esityksestä. Ympäristölautakunta päätti käynnistää asemakaavan muuttamisen korttelin 736 tontin 10 osalta. Päätöksen jälkeen ilmeni kaavan muutostarpeita myös korttelin 736 tontin 9 osalta, joten ympäristölautakunta päätti käynnistää asemakaavan muuttamisen myös tontin 9 osalta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos olivat nähtävillä Kankaanpään kaupungin suunnittelutoimistossa sekä kaupungin Internet-sivuilla välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutoksella korttelin 736 tonttien 9 ja 10 rakennusoikeuksia kasvatetaan, kerrosluvut muutetaan I u ½:ksi ja rakennusaloja muutetaan siten, että ne mahdollistavat suunnitellut rakentamistoimenpiteet. 2.3 Asemakaavan toteutus Kaavamuutoksen alaisten tonttien rakentamistoimenpiteistä vastaavat tonttien omistajat.

7 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee Kankaanpään Kärjen kaupunginosan laajalla pientaloalueella, Kärjenkadun ja Kelankaaren välissä. Kaavamuutosalueen tontilla 9 sijaitsee neljän asunnon uudehko kytketty pientalo. Tontilla 10 sijaitsee 1960-luvun kolmen asunnon pientalo sekä pieni varastorakennus. Suunnittelualueen lähiympäristössä, Kärjenkadun varressa on lähinnä luvun pientalokantaa. Kärjenpuiston kallioalue ulottuu tontin 10 kaakkoisosaan. Kalliolla kasvaa lähinnä mäntypuustoa. Tontin rakennusalaa ei ole osoitettu kallioalueelle. Muilta osin suunnittelualueella ei ole luonnontilaisia kohteita Rakennettu ympäristö Tontilla 9 sijaitsee vuonna 2010 valmistunut kytketty pientalo, jossa on yhteensä neljä asuntoa. Asuintilat jakaa kahteen osaan rakennuksen keskellä oleva autotalli. Kuva 3. Tontin 9 kytketty pientalo.

8 Tontilla 10 sijaitsee vuonna 1960 valmistunut pientalo, jossa on tällä hetkellä kolme asuntoa. Tontin kaakkoisosassa sijaitsee lisäksi asuntoja palveleva pieni varastokäytössä oleva rakennus. Kuva 4. Tontilla 10 sijaitseva asuinpientalo. Kuva 5. Tontin 10 kaakkoisosassa sijaitseva pieni varastorakennus.

9 Maanomistus Väestö Suunnittelualue sijoittuu laajan jo rakentuneen Kärjen pientaloasuinalueen länsiosaan. Palvelut Kankaanpään Kuntoutuskeskus sijaitsee noin 300 metrin päässä kaava-alueesta. Muutoin palvelut sijaitsevat lähinnä kaupungin ydinkeskustassa, johon on matkaa alueelta noin kilometri. Työpaikat Pansian teollisuusalue sijaitsee reilun kahden kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Muutoin työpaikat sijaitsevat lähinnä keskustassa, kaupungin muilla teollisuusalueilla sekä Niinisalon varuskunnassa. Virkistys Kaava-alue rajautuu itäosastaan Kärjenpuistoon. Kuntoutuskeskus ulkoilureitteineen sijaitsee alueen läheisyydessä. Liikenne Suunnittelualuetta rajaavat Kärjenkatu, Kelankaari ja Kirkkokatu. Kärjenkatu on melko vähäliikenteinen tonttikatu. Sitä vastoin Kirkkokatu on melko vilkasliikenteinen pääkatu, kuten myös Kelankaari, joka toimii kokoojakatuna. Tekninen huolto Alueella on vesi ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole huomioitavia kohteita. Kaavamuutoksen alainen alue on yksityisessä omistuksessa.

10 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on vahvistettu Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu matkailun kehittämisvyöhykkeellä taajamatoimintojen alueelle.

11

12 Yleiskaava Alueella on voimassa Kankaanpää Taajamien osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton), joka on hyväksytty Osayleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-3). Kankaanpään Keskustan osayleiskaava, joka on valmisteilla. Suunnittelualue on osayleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP).

13 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Asemakaava , joka on hyväksytty Asemakaavassa suunnittelualue on asuinpientalojen korttelialuetta (AP-4). Tonttijako ja rekisteri Korttelin 736 tonteille 9 ja 10 on määrätty sitova tonttijako asemakaavassa , joka on hyväksytty Tontti on rekisteröity Tontti on rekisteröity Pohjakartta Kankaanpään kaupungin numeerinen pohjakartta, hyväksytty

14 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaava-alueen kiinteistöillä on tarkoitus rakentaa asuintiloja nykyisiin ullakkotiloihin sekä tulevaisuudessa mahdollisesti varasto- ym. tiloja asuntojen käyttöön ja mahdollisesti erillinen asuinrakennus. Nykyinen voimassa oleva asemakaava ei mahdollista suunniteltuja rakentamistoimenpiteitä. Toimenpiteet edellyttävät muutoksia tonttien rakennusoikeuksiin, kerroslukuihin ja rakennusaloihin. 4.2 Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutoksen laadinta on tullut vireille kiinteistöjen omistajien esityksestä. Ympäristölautakunta päätti käynnistää asemakaavan muuttamisen korttelin 736 tontin 10 osalta. Päätöksen jälkeen ilmeni kaavan muutostarpeita myös korttelin 736 tontin 9 osalta, joten ympäristölautakunta päätti käynnistää asemakaavan muuttamisen myös tontin 9 osalta. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan muutosluonnoksen laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelyyn Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Kaavahankkeen osallisia ovat kaava alueen kiinteistöjen ja naapurikiinteistöjen omistajat. Suunnittelun viranomais- ja yhteistyötahoja ovat Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Satakuntaliitto, Tekninen keskus, rakennusvalvonta, Satakunnan pelastuslaitos ja Pohjois-Satakunnan Peruspalvelu- Liikelaitoskuntayhtymä (PoSa). Vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa sekä kaupungin kotisivuilla Internetissä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelualueen kiinteistöjen omistajat olivat talvella yhteydessä kaupunkiin asemakaavan muuttamisesta korttelin 736 tonteilla 9 ja 10. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä välisen ajan, jolloin osalliset ovat voineet esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Nähtävilläolosta informoitiin kirjeitse maanomistajia, rajanaapureita, viranomaisia ja yhteistyötahoja sekä lisäksi siitä tiedotettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Luonnoksen nähtävilläoloaikana ei saatu yhtään lausuntoa eikä huomautusta.

15 Luonnosvaiheen jälkeen kaavan rakennusaloihin tehtiin pieniä teknisiä muutoksia. Asemakaavamuutosehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläolosta tiedotettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Osallisilla oli mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lisäksi lausunnot asianomaisilta viranomaisilta ja yhteistyötahoilta. Kaavehdotuksesta ei saatu yhtään lausuntoa eikä muistutusta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa suunnitellut asuintilojen ja varastotilojen laajennus/uudisrakennushankkeet tonteilla 9 ja Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavamuutoksen luonteesta johtuen vaihtoehtoisia ratkaisuja ei laadittu. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavalla muodostuu Asuinpientalojen korttelialue AP-4 Kaavamuutoksella: -Tontin 9 rakennusoikeutta kasvatetaan asuintilojen osalta 300 k-m2:stä 500 k-m2:iin ja auton säilytyspaikan/talousrakennuksen osalta 80 k-m2:stä 180 k-m2:iin. - Tontin 9 asuintilojen kerrosluku muutetaan I:stä I u ½:ksi. - Tontin 9 kaakkoisosaan osoitetaan uusi rakennusala auton säilytyspaikalle/ talousrakennukselle, osittain nykyiselle istutettavalle alueen osalle. - Tontin 9 voimassa olevaa asuintilojen ja talousrakennuksen rakennusalaa laajennetaan pääosin Kirkkokadun suuntaan. - Tontin 9 istutettavia alueen osia kavennetaan tarpeellisilta osin. - Tontin 10 asuintilojen rakennusoikeutta kasvatetaan nykyisestä 370 k-m2:stä 500 k- m2:iin ja kerrosluku muutetaan I u ½:ksi. - Tontille 10 osoitetaan erillinen, rakennusoikeudeltaan 100 k-m2:n rakennusala auton säilytyspaikalle/ talousrakennukselle. - Tontin 10 istutettavia alueen osia kavennetaan tarpeellisilta osin.

16 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 6527 m2. Tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Pinta-ala Rakennusoikeus Kortteli 736 Tontti m2 680 k-m2 Tontti m2 600 k-m2 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Ympäristö on otettu kaavassa huomioon jättämällä Kärjenpuiston kallioalue rakennusalan ulkopuolelle tontilla 10. AP-4 Asuinpientalojen korttelialue Rakennusalalle saa rakentaa asuinrakennuksia joko rivitalomaisesti, kytkettyinä tai erilisinä omakotirakennuksina, kuitenkin enintään yhden asunnon kerrosalan kutakin alkavaa 100 m2 kohti. Rakentamisessa on kortteleittain noudatettava yhtenäistä rakentamistapaa. Korttelialueella on rakennettava leikkipaikoiksi ja oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 10 % asuinkerrosalasta. Korttelialueen rakentamattomat osat, joita ei käytetä kulkuteinä, pysäköimis-, leikki- tms. alueina, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisena huolitellussa kunnossa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi asuntoa kohti. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos mahdollistaa täydennysrakentamisen jo rakentuneilla ja melko kookkailla tonteilla. Tonttien rakennusoikeudet ovat olleet tonttien kokoon nähden melko pieniä. Kaavamuutoksen mahdollistama täydennysrakentaminen lisää rakentamisen tiiveyttä keskustan tuntumassa Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön, koska kaavamuutosalueen

17 ainoa luonnontilainen osa (Kärjenpuiston kallioalue) on jätetty rakennusalan ulkopuolelle. Kuva 6. Tontin 10 itäosaa Kärjenkadulta kuvattuna. Taustalla näkyy Kärjenpuiston kallioaluetta Vaikutukset maisemaan Mahdollisilla laajennus/uudisrakennushankkeilla ei ole merkittävää maisemallista vaikutusta, koska tontit sijaitsevat korttelin muita tontteja alempana eikä rakentamista ole osoitettu tontin 10 kallioalueelle Toiminnalliset vaikutukset Kaavamuutoksessa on varauduttu autopaikkojen mahdolliseen lisätarpeeseen osoittamalla tonteille uudet erilliset at-alueet. Alueiden sijoituksessa on huomioitu helppokulkuisuus. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ja sen lähiympäristössä ei ole ympäristön häiriötekijöitä.

18 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tontilla 10 sijaitsevan asuinrakennuksen asuintilojen laajennustoimenpiteet ullakkotiloihin aloitettaneen pian kaavan voimaantulon jälkeen. Muilta osin mahdolliset rakentamistoimenpiteet aloitetaan myöhempänä ajankohtana. Kankaanpäässä Ilmari Mattila Kaupunginarkkitehti

19 Ñ «³ ó ª ± ² ««²²» ³ Ô ÌÛ ï

20

21

22

23 Ote ajantasa-asemakaavasta / poistuva kaava Ô ÌÛ î

24

25 ß»³ µ ª µ ïæïððð Ô ÌÛ í

26

27 Asemakaavamääräykset ja -merkinnät: ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE Rakennusalalle saa rakentaa asuinrakennuksia joko rivitalomaisesti, kytkettyinä tai erillisinä omakotirakennuksina, kuitenkin enintään yhden asunnon kerrosalan kutakin alkavaa 100 m2 kohti. Rakentamisessa on kortteleittain noudatettava yhtenäistä rakentamistapaa. Korttelialueella on rakennettava leikkipaikoiksi ja oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 10 % asuinkerrosalasta. Korttelialueen rakentamattomat osat, joita ei käytetä kulkuteinä, pysäköimis-, leikki- tms. alueina, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisena huolitellussa kunnossa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi asuntoa kohti. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Tontin numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Istutettava alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Asemakaava on sitovan tonttijaon aluetta. Asemakaava on sitovan tonttijaon aluetta. ß»³ µ ª ³<< < µ» ó³» µ ²²< Ô ÌÛ ì

28

29 Asemakaavan seurantalomakkeet LIITE 5

30