KAAVASELOSTUS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PROSTVIK, Filthatten 1:33 ja osa vesialuetta 876:1 NAUVO

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PROSTVIK, Filthatten 1:33 ja osa vesialuetta 876:1 NAUVO ARKKITEHTITOIMI LEINO OY 2014

2 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee ranta-asemakaavan muuttamista: Paraisten kaupunki, Nauvon kunta-alue Prostvikin kylä 1:33 Filthatten osa vesialuetta 876:1 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimi Leino Oy, Salla Leino, arkkit. SAFA puh ,gsm Paraisten kaupunki/ Arkkitehtikonttori, Pasi Hyvärilä, kaavoitusarkkitehti, puh Vireilletulo: Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu lehti-ilmoituksella sekä osallisille kirjeitse. Kaavoituksen aloitusvaiheessa on laadittu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jota tarvittaessa päivitetään kaavoituksen edetessä. Viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavan hyväksyminen: Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus x Kaupunginvaltuusto x Kaavamuutosalueen sijainti Kaavamuutosalue käsittää tilan Filthatten 1:33 ( ) sekä osan yhteisestä vesialueesta 876:1Prostvikin kylässä Lillandetin saaressa Nauvossa, noin 20 kilometriä lounaaseen Paraisten keskustasta. Alue sijaitsee Lillandetia ja Stortervolandetia yhdistävän Örfjärdenin rannalla, Paraisten-Nauvon lossilinjan eteläpuolella. 1.3 Kaavan tarkoitus Tämän kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa kahden erillisen loma-asuntoalueen tonttialuerajan paikkaa. Rakennusoikeus on muutu. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Kaava-alueen sijainti Liite 2 Ote seutu- ja maakuntakaavasta Liite 3 Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Liite 4 Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta Liite 5 Valokuvia alueelta Liite 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 7 Viranomaisneuvottelumuistio

3 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ranta-asemakaavalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaavan vaikutusten arviointi suoritetaan osana varsinaista kaavoitus- ja suunnittelutyötä Alueen yleiskuvaus Muutosalue käsittää Filthattenin tilan, joka koostuu väljästä ranta-alueesta ja pienestä puustoisesta kallioisesta luodosta sekä näitä yhdistävästä hiekkakannaksesta, joka on vesijättöaluetta Luonnonympäristö Alue on luonnonympäristöltään rehevää, pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa saaristomeren luontoa. Yleisvaikutelma on metsäinen ja etelässä korkein kohta kohoaa yli 10 m merenpinnasta Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne: Kaavanmuutosalue on osa loma-asutusaluetta. Asutus- ja taajamakuva: Lomarakentaminen muodostaa kumpuilevassa rehevässä saaristomaisemassa yhtenäisen rakennetun kokonaisuuden. Rakennuskanta: Vanha lautaverhottu lomarakennus on rakennettu ennen nykyistä ranta-asemakaavaa, vuonna1949. Olevan kaavan mukainen tonttialueraja sijaitsee keskellä rakennusta. Lähellä rantaa on 1980-luvulla rakennettu hirsirakenteinen saunarakennus. Alueella on lisäksi puucee ja pieniä varastorakennuksia. Palvelut: Alueen lähimmät palvelut sijaitsevat14 kilometrin päässä Nauvon kirkonkylässä. Liikenne: Saaristotie noin 3 kilometrin etäisyydellä välittää liikenteen alueelle Maanomistus Kaava-alue on yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakunta- ja seutukaava: Hyväksytyssä maakuntakaavassa on alueelle osoitettu seuraavia kaavamääräyksiä: loma-asuntoyksikköä/ rantakilometri - vapaan rannan osuus 40% - MRV: maa- ja metsätalous/ ulkoilu-/ virkistysalue Nauvon yleiskaava: Kaavanmuutosalueella on voimassa Nauvon yleiskaava, joka on vahvistettu 12. toukokuuta Kaavassa suunnittelualue on RA-r- aluetta eli loma-asutusalue, jolla voimassa ranta-asemakaava ja siinä esitetyt määräykset. Rakennusjärjestys: 3

4 Länsi-Turunmaan (sittemmin Paraisten) uusi rakennusjärjestys täydennyksineen on hyväksytty muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta: näiltä osin noudatetaan Nauvon rakennusjärjestystä vuodelta Tonttijako ja -rekisteri: Alueella ei ole tonttijakoa. Pohjakartta: Pohjakartta on mittakaavassa 1:2000 ja se täyttää asemakaavakarttoja koskevan asetuksen 1284/99 vaatimukset. Kaupungin mittaustoimisto on laatinut pohjakartan. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen Ranta-asemakaavan muuttamisen tarpeellisuus ja suunnittelun käynnistäminen Voimassaolevan ranta-asemakaavan tonttialueraja ei vastaa rakennettua nykytilannetta alueella. Arkkitehti SAFA Salla Leino valittiin ranta-asemakaavan laatijaksi. Suunnittelun käynnistymisestä on ilmoitettu sanomalehdessä ja henkilökohtaisesti asianosaisille. Vesiosuuskunta on hyväksynyt ranta-asemakaavan laatimisen vesijättöalueelle. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Ilmoitus ranta-asemakaavanmuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko suunnitteluprosessi ajan. Kaikki julkinen informaatio kaavasta ja kaavoitusprosessista on nähtävillä myös kaupungin omilla internet- sivuilla. Varsinais- Suomen ELY- keskuksen kanssa on pidetty neuvonpito ELY- keskus ei ole todennut mitään erityisiä luontoarvoja kaava-alueella. Muuta viranomaisyhteistyötä toteutetaan tarpeen mukaan Osalliset Osallisia tässä asemakaavanmuutoksessa ovat kiinteistönomistaja, rajanaapurit, kaupungin ympäristöosasto, Varsinais-Suomen ELY- keskus ja Varsinais-Suomen liitto Vireille tulo Asemakaavanmuutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Osallisille on lähetetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä ilmoitus asemakaavan muutostyön aloittamisesta sekä luonnos kaavanmuutokseksi Osallistuminen ja vuorovaikutus Suunnitteluperiaatteista on neuvoteltu maanomistajan ja kaupungin kaavoitusyksikön kanssa. Ympäristölautakunta hyväksyi ranta-asemakaavan muutosehdotuksen julkista nähtäville asettamista varten. Ehdotus on ollut nähtävillä välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia Viranomaisyhteistyö Kaavan laadinnan aikana on neuvoteltu Varsinais-Suomen ELY- keskuksen. Neuvottelun aikana keskusteltiin kaavamääräyksistä; kaavamerkintöjen tulee olla selkeitä ja yksitulkintaisia. Rakennusoikeus ei muutu voimassaolevasta kaavasta. Kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunto Varsinais-Suomen liitolta ja ELY- keskukselta. Molemmat viranomaistahot katsoivat, että lausuntopyyntö ei anna aihetta lausunnon antamiseen, koska kaavasta ei ole huomautettavaa eikä se ole ristiriidassa alueellisen kaavoituksen tai suunnittelun kanssa. 4

5 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavanmuutoksen tavoitteena on saada ranta-asemakaava vastaamaan alueen todellisia olosuhteita kahden lomarakennuspaikan järjestämiseksi. Voimassaolevat rantarakentamista koskevat määräykset on huomioitu rakentamista ohjaavissa merkinnöissä. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Muutoksessa tontin käyttötarkoitus säilyy vapaa-ajan asumisena, ainoastaan kahden rakennuspaikan tonttialueraja on siirretty Mitoitus Alue on edelleenkin osoitettu kahdeksi omarantaiseksi loma-asumisen rakennuspaikaksi. Vapaa-ajan asunnon, saunarakennuksen ja talousrakennuksen rakennusoikeudet ovat muuttumattomia. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Tontti on osoitettu omarantaisten rakennuspaikkojen loma-asuntoalueeksi. Rakennusoikeutta ei ole muutettu. Rakennusruudut on muutettu rakennusvyöhykkeiksi, jossa loma-asunnon- ja saunarakentamisen sijoittuminen vastaa voimassaolevia määräyksiä. Alueen vedenhankinta, jätevesien käsittely ja jätehuolto on järjestettävä kiinteistökohtaisesti voimassa olevia määräyksiä, mm. kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä, noudattaen. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavamuutos ei lisää rakennuspaikkojen lukumäärää alueella Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen jälkeen tarjoutuu rakennusten sijoittamiselle ympäristöön vaihtoisia paikkoja rajattujen rakennusruutujen sijaan. 6. KAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta. Kaavan muuttaminen ei edellytä kaupungilta kunnallisteknisiä tai muita toimenpiteitä. 6.2 Toteuttamisen seuranta Kaupungin rakennusvalvonta vastaa toteuttamisen seurannasta. Kiinteistön omistajan tulee noudattaa Paraisten ympäristönsuojelutoimiston antamia ohjeita. 5

6 Täydennetty / kohta 6.2 Täydennetty / kohta ja Turussa Salla Leino, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimi Leino Oy 6