Ak 5152 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Järventaustan osa-alueen asemakaavan selostus 5. kaupunginosa (Järventausta) korttelit 492-494 sekä niihin liittyvät katu- ja virkistysalueet AIRIX Ympäristö Oy Tampere YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.5.2008
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät 3.1.5 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet 5.2.2 Muut alueet 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3.3 Muut vaikutukset 5.4 Ympäristön häiriötekijät 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.6 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET: LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartan pienennös Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Havainnekuva Seurantalomakkeet 1
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JÄRVENTAUSTAN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVA LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS 31.7.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Kankaanpään kaupungin 5. kaupunginosan (Järventausta) kiinteistöjä 2:134, 2:302-305, 2:441 ja 2:521-522. Asemakaavalla muodostuu Kankaanpään kaupungin 5. kaupunginosan korttelit 492-494 sekä niihin liittyviä katu- ja virkistysalueita. Asemakaavan tunnus 21400 5152 Asemakaavan päiväys 27.5.2008. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Järventaustassa ja rajautuu pohjoisessa Sevionrannan omakotialueeseen, idässä Ruokojärveen, etelässä kiinteistörajaan (pellon laita) ja lännessä Opistonkatuun. Alueen pinta-ala on n. 4.9 ha. Kuva suunnittelualueelle etelän suunnasta 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava - Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksen 2006 yhteydessä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (2.4.2007) on hyväksytty ympäristölautakunnassa, jonka jälkeen se on ollut julkisesti nähtävillä. - Valmisteluvaiheen yleisötilaisuus kaupungintalolla 18.4.2007. - Asemakaavaluonnos (31.7.2007) ympäristölautakunnassa 31.7.2007 - Asemakaavaluonnos (31.7.2007) nähtävillä (MRA 30 ) 27.8.-14.9.2007 - Asemakaavaehdotus (27.5.2008) ympäristölautakunnassa 27.5.2008 - Asemakaavaehdotus (27.5.2008) nähtävillä (MRA 27 ) - Kaupunginhallitus 15.9.2008 - Kaupunginvaltuusto 29.9.2008 Kaavan laatimiseen on päädytty kaupungin aloitteesta, alueen kaavarunko on laadittu 2006 kaavoituksen lievealueiden tarkastelun yhteydessä. Asemakaavalla mahdollistetaan asuinalueen täydennysrakentaminen. Alueelle on osoitettu yksi asuinpientalojen ja 17 erillispientalojen rakennuspaikkaa, joista nykyisin asunto- tai loma-asuntokäytössä on kahdeksan. Rantaan rajoittuvia rakennuspaikkoja on seitsemän. Liikenne alueelle tapahtuu pääosin nykyisen käytännön mukaisesti Opistonkadun ja siltä erkanevien Tarhakadun ja Huuskankadun kautta. Alueen pohjoisosan kahden tontin kulku muuttuu Sevionrannan kautta kulkevaksi. Opistonkadun laitaan on varattu alue erillistä kevyen liikenteen väylää varten ja alueen sisäisenä kevyen liikenteen yhteytenä on esitetty Huuskantien päästä Tarhatielle ja edelleen etelään peltoalueelle johtava yhteys. Alue on suhteellisen helposti liitettävissä kunnalliseen viemäriverkostoon. Kaivolan alueen rakentamisen yhteydessä Ruokojärven rantaan rakennetaan jäteveden pumppaamo, johon myös pääosa kaava-alueen jätevesistä on mahdollista johtaa. Ilmakuva suunnittelualueelle Ruokojärven suunnasta 3
2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan lainvoimaiseksi kuuluttamisen jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue liittyy kiinteästi pohjoispuolella olevan Järventaustan Sevionrannan asuinalueeseen. Alueella on seitsemän vakituista asuntoa ja yksi loma-asunto. Eteläosassa on vanha kasvihuone. Maasto viettää Opistonkadulta Ruokojärven rantaan ja on etenkin pohjoisosan maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Puusto on pääosin männikköä ja sekametsää. Etelässä kaava-alue rajautuu avoimeen peltomaisemaan. Alueelta avautuu näkymiä Ruokojärven yli kirkolle. Kulku alueelle tapahtuu Opistonkadun kautta, jolta on useita pistoteitä alueen kiinteistöille. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 4.9 ha. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on paikoin valoisaa männikköä, paikoin valoisaa sekametsää, jossa männyn sekapuuna kasvaa koivua ja kuusta. Alueella on komea kalliopaljastuma, jonka ympärillä kasvaa pihlajan taimia ja katajaa. Mustikka vallitsee kenttäkerroksen kasvillisuutta. Satunnaisesti esiintyvät kevätpiippo, oravanmarja, karhunputki, metsätähti ja puolukka. Alueen maasto viettää Opistonkadulta kohti Ruokojärveä, pohjoisosassa on yksittäisiä mäennyppylöitä. Alueen korkeus vaihtelee 92 76.4 mpy. Alueen luontoselvitys on tehty kaavarunkotyön yhteydessä vuonna 2006. Alueella ei ole luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia kohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennuskanta on pääosin rakennettu 1960-luvulta lähtien ja ne ovat tiiliverhottuja. Alueella on tehty rakennuskannan inventointi vuonna 2003, jonka mukaan alueen pohjoisosassa oleva vuonna 1940 rakennettu funktionalistisvaikutteinen huvila (Suviranta) tulisi suojella kaavalla. Asuinrakennuksia on yhteensä 7 kpl, lomarakennuksia yksi ja lisäksi rantaan ulottuvilla kiinteistöillä on rakennettuja saunoja. Eteläosassa on vanha kasvihuone. Asuinkiinteistöt 2:304 ja 2:305 Asuinkiinteistö 2:134, Suviranta 4
Kunnallistekniikka Alue on liitettävissä kunnalliseen viemäriverkostoon. Liikenne Opistonkadun liikennemäärä on suunnittelualueen kohdalla vähäinen. Katu on asfalttipintainen. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu tien laitaan opistolle asti ja jatkoyhteys on suunniteltu tien itälaitaan. Opistonkatu on vanha maastoon sopeutuva tielinja, jolta avautuu etenkin suunnittelualueen kohdalla hieno näkymä keskustan suuntaan. Pohjoisosassa olevat kujat ovat pääosin yhteyksiä yksittäisille rakennuspaikoille. Rakennettavuus Alue on perustamisolosuhteiltaan rakentamiseen soveltuvaa. Tarkempia maaperätutkimuksia ei kuitenkaan ole tehty, joten ennen rakentamista tulee asiasta varmistua rakennuspaikkakohtaisesti. 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät 3.1.5 Maanomistus Alueella ei ole tiedossa olevia häiriötekijöitä. Alue on yksityisessä maanomistuksessa. Opistonkatu on tiehallinnon hallinnassa oleva Äpätinkylän paikallistie 13203. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Seutukaava Kankaanpään kaupunki kuuluu Satakuntaliiton alueeseen. Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu Ympäristöministeriössä 11.1.1999. Seutukaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi A. Ote seutukaavasta Ote maakuntakaavan luonnoksesta Satakunnan uusi maakuntakaava on luonnosvaiheessa. Maakuntakaavan luonnoksessa alue on taajamatoimintojen aluetta sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhykkeen reuna-aluetta. 5
Yleiskaava Kankaanpään Taajamien osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.1992. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Osayleiskaavassa alue on osoitettu länsiosasta pientalovaltaiseksi asuinalueeksi ja rantavyöhykkeellä lähivirkistysalueeksi. Osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistetty vuonna 2008. Ote taajamien osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Suunnittelualue rajautuu lännessä ja luoteessa 19.12.2005 vahvistuneeseen ns. Kaivolan alueen asemakaavaan. Muut suunnitelmat ja selvitykset Alueelle on tehty kaavoituksen lievealueiden selvitystyön yhteydessä vuonna 2006 kaavarunko ja vesihuoltosuunnitelma. 6
Rakennusjärjestys Kankaanpään kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.5.2001. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista vektoroitua karttaa, jota päivitetään kaupungin toimesta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kohde on mukana kaupungin kaavoitusohjelmassa 2006 ja 2007. Kaavan laatimiseen on päädytty kaupungin aloitteesta. Alueen kaavarunko on laadittu 2006 kaavoituksen lievealueiden tarkastelun yhteydessä. Tavoitteena on laatia alueelle täydennysrakentamisen salliva asemakaava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hankkeeseen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (2.4.2007) on hyväksytty ympäristölautakunnassa. Aloituskokous, johon on kutsuttu maanomistajat, pidettiin 18.4.2007. Kankaanpään kaupungin puolesta suunnittelua ovat ohjanneet kaupungingeodeetti Ilkka Nissinen ja kaupunginarkkitehti Maija Anttila. Luonnossuunnittelu on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa ja kaavan ehdotusvaiheen suunnittelu kaupungin ympäristökeskuksen suunnittelutoimistossa. Aloituskokouksessa 18.4.2007 esillä olleet vaihtoehtoiset luonnokset. joiden pohjalta työstettiin luonnos ympäristölautakunnan käsittelyyn. 7
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (2.4.2007). Osallinen on myös Tiehallinnon Turun tiepiiri, jolta tulee hankkia lausunto ehdotusvaiheessa. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu 18.4.2007. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (2.4.2007) on ollut julkisesti nähtävillä kaupungintalolla. Valmisteluaineisto ja alustavat luonnokset on esitelty yleisötilaisuudessa kaupungintalolla 18.4.2007 (vrt. kuvat edellisellä sivulla). Laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) järjestettiin lähettämällä maanomistajille kirjeet ja niiden mukana ympäristölautakunnan 31.7.2007 hyväksymä, alustavien luonnosten pohjalta työstetty kaavaluonnos, joka asetettiin nähtäville 27.8. 14.9.2007 väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnos ja havainnekuva, jotka olivat nähtävillä 27.8. 14.9.2007 (MRL 62 ) Maanomistajien kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen yllä olevaa luonnosta työstettiin eteenpäin. Yhteisymmärryksen varmistamiseksi korjattu luonnos ja havainnekuva lähetettiin vielä maanomistajille. Kirjeessä kuvattiin kaavaluonnokseen tehtyjä muutoksia seuraavasti: - Kaavaluonnosta on tarkistettu määräysten osalta lähinnä siten, että on luovuttu ajatuksesta sijoittaa yhdelle omakotitontille kaksi asuinrakennusta. Käytännössä tällainen tontti kuitenkin haluttaisiin ennemmin tai myöhemmin jakaa. Poikkeuksen tekee Huuskan nykyisen rakennuksen kohdalla oleva tontti, jolle on annettu oma kaavamääräyksensä, joka 8
sallii yhtiömuotoisen pientalorakentamisen/ useampia asuntoja ko. tontille. Kuivan maan tonttien osalla ei ole muutoksia. - Rantaan rajoittuvien tonttien ratkaisu on sellainen, että asuinrakennus (yksi tai kaksi asuntoa) sijoittuu kauemmas rannasta ja lähelle rantaa voi lisäksi toteuttaa saunarakennuksen, ellei sellaista vielä ole. Lisäksi sallitaan toinen talousrakennus (autotalli/varasto tms). Ekholmin tontti on jaettu pitkittäin omistajan toivomuksen mukaisesti. Rakennusoikeudet ovat säilyneet pääosin ennallaan. Kuokkasen nykyisen asuinrakennuksen tontille on esitetty mahdollisuus tontin jakamiseen (mikään ei tietenkään estä sitä, etteikö omistaja voi olla sama). - Sevion Suviranta on varustettu suojelumerkinnällä. - Katujen nimiksi on nimitoimikunta hyväksynyt: Huuskankatu ja Tarhakatu, raitit ovat vastaavasti Huuskanpolku ja Tarhapolku. Kommentit pyydettiin 25.1.2008 mennessä (MRL 62 ' vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa). Niiden perusteella muutettiin vielä Tarhapolun linjausta ja tontin 492-6 rakennusalaa ja -oikeutta. Muilta osin luonnos oli hyväksymiskäsittelyyn lähtevän asemakaavaehdotuksen mukainen (LIITTEET 2-4). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisosallisia ovat Satakuntaliitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Tiehallinnon Turun tiepiiri, kaupungin tekninen keskus, mittaus- ja kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, energia- ja puhelinyhtiöt sekä Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisena. Tekninen lautakunta antoi luonnoksesta lausunnon 24.9.2007. Lausunnossa esitettiin, että asemakaavassa tulisi alueelle osoittaa hyöty- ja ongelmajätteiden keräyspiste sekä merkitä kaikkia vesihuoltolinjoja koskevat rasitteet. Vesihuoltolinjoja koskevat rasitteet on osoitettu, mutta yleistä jätteenkeräyspistettä ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi osoittaa päättyvän tonttikadun varteen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on laatia alueelle täydennysrakentamisen salliva asemakaava. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla mahdollistetaan asuinalueen täydennysrakentaminen. Alueelle on osoitettu yksi asuinpientalojen ja 17 erillispientalojen rakennuspaikkaa, joista nykyisin on asunto- tai loma-asuntokäytössä kahdeksan. Rantaan rajoittuvia rakennuspaikkoja on seitsemän. Liikenne alueelle tapahtuu pääosin nykyisen käytännön mukaisesti Opistonkadun ja siltä erkanevien Tarhakadun ja Huuskankadun kautta. Alueen pohjoisosassa kulku kahdelle tontille muuttuu Sevionrannan kautta kulkevaksi. Opistonkadun laitaan on varattu alue erillistä kevyen liikenteen väylää varten ja alueen sisäisenä kevyen liikenteen yhteytenä on esitetty Huuskankadun päästä Tarhakadulle ja edelleen etelään peltoalueelle johtava yhteys; Huuskanpolku ja Tarhapolku. 9
Alue on suhteellisen helposti liitettävissä kunnalliseen viemäriverkostoon. Kaivolan alueen rakentamisen yhteydessä Ruokojärven rantaan rakennetaan jäteveden pumppaamo, johon myös pääosa kaava-alueen jätevesistä on mahdollista johtaa. LIITE 2 LIITE 4 Asemakaavakartan pienennös Havainnekuva 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 4.92 ha, josta asuinrakennusten korttelialueita on 4.07 ha, katuja 0.66 ha ja virkistysalueita 0.18 ha. Kokonaisrakennusoikeus alueella on 6300 k-m 2. LIITE 5 Seurantalomakkeet 5.1.2 Palvelut 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Alue tukeutuu Tapalankadun ja Kankaanpään keskustan palveluihin. Erillispientalojen korttelialueet AO-19 sijaitsevat Opistonkadun läheisyydessä kortteleissa 492 494. Kullekin tontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen ja sitä varten tarpeellisen talousrakennuksen. Asuntoja saa olla enintään yksi ellei tonttikohtaisella kaavamerkinnällä ole toisin osoitettu. AO-19 tontteja on osoitettu 10 kpl, joista 6 on uusia. Korttelien kerrosluku vaihtelee I - I u 2/3. Tonttien rakennusoikeus vaihtelee 250 300 k-m2. Opistonkadun laitaan on osoitettu istutettava alueen osa. Suorat tonttiliittymät Opistonkadulle on kielletty lukuun ottamatta korttelin 492 tonttia 1 ja korttelin 494 tonttia 3. AO-19-korttelien yhteenlaskettu pinta-ala on 1.52 ha ja rakennusoikeus 2600 k-m 2, jolloin korttelitehokkuudeksi muodostuu e=0.17. Erillispientalojen korttelialueet AO-24 sijaitsevat Ruokojärven rannassa, Huuskankadun ja Tarhakadun päässä korttelissa 492. Kullekin tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja enintään kaksi sitä palvelevaa talousrakennusta. AO-24 tontteja on osoitettu 7 kpl, joista 4 on uusia. Korttelien kerrosluku vaihtelee ½ k I - I u 2/3. Tonttien rakennusoikeus on 450 k-m2. Ranta-alue on osoitettu merkinnällä lu ja se tulee säilyttää pääosin luonnonmukaisena ja sitä on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. Ranta-alueella sijaitsee yksittäisiä nykyisiä loma- ja saunarakennuksia. Korttelialueille on osoitettu johtovarauksia vesihuoltolinjoja varten. Korttelien yhteenlaskettu pinta-ala on 2,24 ha ja rakennusoikeus 3150 k-m 2, jolloin korttelitehokkuudeksi muodostuu e=0.14. Asuinpientajolen korttelialue AP-7 sijaitsee Huuskankadun päässä osana korttelia 492. Rakennusalalle saa rakentaa asuinrakennuksia joko rivitalomaisesti kytkettyinä tai erillisinä omakotirakennuksina, kuitenkin enintään yhden asunnon kerrosalan kutakin alkavaa 100 m2 kohti. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi asuntoa kohti. 10
5.2.2 Muut alueet 5.3 Kaavan vaikutukset AP-7 tontteja on yksi. Kerrosluku on ½ k I u 2/3 ja rakennusoikeus 550 m2. Tontin pinta-ala on 0,3 ha, joten korttelitehokkuudeksi muodostuu e=0,18. Puistoksi VP on osoitettu Huuskanpuisto ja Sevionrannan pientaloalueeseen rajoittuva puistokaista. VP-alueiden kokonaispinta-ala on 0.2 ha. Katualueeksi on osoitettu nykyiset Opistonkatu, Tarhakatu ja kunnostettava Huuskankatu. Opistonkadun leveydessä (16m) on huomioitu kevyen liikenteen väylän rakentaminen tien itälaitaan. Jalankululle ja polkupyöräilylle varatuiksi kaduiksi on osoitettu Huuskanpolku ja Tarhapolku. Huuskanpolulla (pp/h) on huoltoajo sallittu (lumen auraus ja jätehuolto) ja Tarhapolun pohjoispäässä on tonteille ajo sallittu (pp/t). Katualueiden pinta-ala on yhteensä 0.6 ha. 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Ruokojärven rannassa kirkkoa ja keskustaa vastapäätä. Ohjeelliset rakennuspaikat ovat kooltaan suuria ja rakentamatta jäävä tontin osa tulee säilyttää luonnonmukaisessa tilassa tai istutettava. Ruokojärven ranta-alue on niin ikään säilytettävä luonnonmukaisena. Näin ollen rakentamisen vaikutus maisemakuvaan ei muodostu merkittäväksi. Alueen sisäiseen kuvaan rakentaminen vaikuttaa enemmän, koska nykyisiä rakennuspaikkoja jaetaan pienempiin osiin ja nykyisille metsäalueille sallitaan uusien asuinrakennusten rakentaminen. Alue on kuitenkin luonteva jatke Sevionrannan ja Kaivolan alueen rakentamiselle. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Suviranta on osoitettu suojelukohteeksi merkinnällä sr-5. Alueen liikenteellinen ratkaisu perustuu nykyiseen katuverkkoon ja kulkuyhteydet säilyvät pääosin ennallaan. Korttelin 492 tonteille 2 ja 3 kulku muuttuu Sevionrannan kautta tapahtuvaksi. Opistonkadun katualueen leveydessä on varauduttu kevyen liikenteen väylän rakentamiseen kadun itälaitaan. Huuskankadun ja Tarhakadun päät yhdistää Huuskanpolku, jonka linjaus muuttuu verrattuna nykyiseen tieyhteyteen. Yhteys jatkuu Tarhapolkuna eteläpuoliselle peltoalueelle. Tarhapolun linjausta on tarkistettu maanomistajan toiveen mukaisesti. Alueen rakennukset ovat liitettävissä kunnallistekniseen verkostoon. Ruokojärven rantaan, kaava-alueen eteläreunaan rakennetaan jäteveden pumppaamo, joka palvelee myös Kaivolan aluetta. Pohjoisosan tontteja on mahdollisuus liittää Sevionrannan kunnallistekniseen verkostoon. Alueen asukasmäärän kasvuksi voidaan arvioida 30 henkilöä. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3.3 Muut vaikutukset Alueella ei ole tiedossa olevia merkittäviä luontokohteita. Alueella oleva komea kalliopaljastuma jää osaksi Huuskanpuistoa. Suuret tontit antavat mahdollisuuden säilyttää osa tontista luonnonmukaisena, jolloin puustoa säilyy myös tonttialueilla. Alueen viemäröinti vähentää hajuhaittoja ja vesistöön kohdistuvaa hajakuormitusta. 11
Asemakaava lisää Järventaustan alueen asuintonttivarantoa ja vesihuollon toteuttaminen lisää alueen asuinviihtyvyyttä. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Alue on perustamisolosuhteiltaan rakentamiseen soveltuvaa. Tarkempia maaperätutkimuksia ei kuitenkaan ole tehty, joten ennen rakentamista tulee asiasta varmistua rakennuspaikkakohtaisesti. Osalla tonteista on avokallioita. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartalla. Merkinnät ovat pääosin asetuksen mukaisia (2000). LIITE 3 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset. 5.6 Nimistö Kadunnimitoimikunta on 24.9.2007 hyväksynyt alueen nimistön, joka pohjautuu olevaan nimistöön ja historiaan. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Maankäyttösopimus Huuskanpuiston saamiseksi kaupungin omistukseen tehdään ennen kaavan viemistä valtuustokäsittelyyn. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Asemakaava-alueen kortteleihin tulee laatia erillinen sitova tonttijako. Kaupunki valvoo rakennuslupien kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. AIRIX Ympäristö Oy Tampereella 31.7.2007 Anna-Maria Niilo-Rämä arkkitehti, SAFA Muutokset ja täydennykset 27.5.2008 Kankaanpään kaupunki, Ympäristökeskus, Suunnittelutoimisto Maija Anttila kaupunginarkkitehti arkkitehti SAFA 12
K,nli,anIJii liauljunlii IUDnnlJl#" OSALLlSTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kohde on mukana kaupungin kaavoituskatsauksessa 2006. Alueelle on tehty kaavarunko v.2006 osana kaavoituksen Iievealueiden suunnittelua. Tavoitteena on laatia alueelle taydennysrakentamisen salliva asemakaava. Alue on suhteellisen helposti liitettavissa kunnalliseen viemariverkkoon. IKANKAANPÄÄN KAUPUNKI 1_2._4.2_00_7_------.J 3. KAAVOITUSTILANNE ASEMAKAAVA Koskee 5. kaupunginosan (Järventausta) kiinteistöja 2: 134, 2:302-205, 2441 ja 2:521-522. 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Asemakaava-alue sijaitsee Järventaustassa ja rajauiuu pohjoisessa Sevionrannan omakoiialueeseen, idässa Ruokojärveen, etelässä kiinteistörajaan (pellon laita) ja lännessä Opistonkatuun ALUEEN KOKO Alue on pinta-alaltaan noin 4,7 ha. SEUTUKAAVA on x YLEISKAAVA Osayleisk. on x Kaavarunko on x ei ei pvm pvm KV ASEMAKAAVA Asemakaava on ei x vahv. pvm. 111.1999 17.6.1992 2006 Nimi Nimi Nimi Satakunnan seutukaava 5 Seutukaavassa alue on osoitettu taaiamatoimintojen alueeksi (A 11). Kankaanpaa Taajamien osayleiskaava (oikeusvaikutukseton) LIITE 1 Osayleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi(ap-2) ja rannassa lähi virkistysalueeksi (VL). Kaavoituksen lievealueiden kaavarunko LIITE 1 o - (Ij ~ c;;' - - c 8 c;;' I ~. ~ ~ ~ - : =:... (Ij c ~c -= -=: o-j:::;: ~~... 8 ~ 5. JARVENTAUSTA 4. MUUT SUUNNITTELUUN VAIKUTTAVAT SELVITYKSET JA PÄÄTÖKSET Kohde on mukana kaupungin kaavoitusohjelmassa 2006. Kaavan laatimiseen on päädytty kaupungin aloitteesta. Alue on suhteellisen helposti liitettavissä kunnalliseen viemäriverkostoon. Alueen kaavarunko ja luontoselvitys on laadittu 2006. Järventausianosa-alueen asemakaavan laatiminen on tilattu AIRIX Ympäristö Oy:lta.
5. OSALLISET Osallisia ovat: Kaavahanke koskee vä.littömärnmin suunnittelualueen ja sen naapuruston kiinteistönomistajia Suunnittelun muita yhteistyötahoja ovat kaupungin tekninen keskus, mittaus- ja kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, energia- ja puhelinyhtiöt sekä Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtyma terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisena. 6. VUOROVAIKUTUSMENETTELY Aloitusvaihe Hankkeen valmistelusta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä pidostaja aloituskokouksesta tiedotetaan kuulutuksella KankaanpMn Seudussa, Osallisia infonnoidaan lisäksi kirjeitse asiasta ja kutsutaan aloituskokoukseen, missä yhteydessä on esillä myös vaihtoehtoiset kaavajuonnokset. Luonnosvaihe Valm isteluvaiheessalluonnosvaiheessa jarjestelään tarpeell inen määrä neuvottej uja osallisten kanssa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja viranomaisille tarjotaan mahdollisuus lausunnon antamiseen. Ymparistölautakunta päättää kuulemisten pohjalta jatkotyöstä. Pälitösprosessi Ympäristölautakunta, kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti mahdollisten muistutusten tekoa varten vähintmn 30 päivän ajan. Nähtävillä olostä julkaistaan kuulutus KankaanpMn Seudussa. Hyväksymiskäsittely Tarvittaessa ympäristölautakunnan uusi käsittely Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyväksymispäätöksestä tiedottaminen Kunnanjäsenilläja rekisterbidyillä yhdistyksillä on toimialaansa koskien valitusoikeus kaavan hyväksymispäätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten vähäisyydestä johtuen arviointia ei tarvita I I Vaikutusten arviointi toteutetaan seura,avasti: Vaikutusten arviointi tehdmn kaavoituksen yhteydessä tarkastellen vaikutuksia kaava-alueella ja sen läheisyydessä. Arvioitavat vaikutukset: Ympäristölliset vaikutukset - Pohjavesi- ja maaperäolosuhteet - Kaupunkikuvalliset vaikutukset Toiminnalliset Asuinkorttelit, katuyhteydetja vapaa-alueet - Liikenteelliset vaikutukset - suhde naapurusloon Taloudelliset vaikutukset - Kaupungin kannalta - Yksityisten kannalta Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset - alueen liittäminen osaksi asuinaluekokonaisuutta 8. YHTEYSTIEDOT Kaupung~eodeetti AIRIX Ympäristö Oy Ilkka Nissinen Anna-Maria NUl<>-Riimä, arkkitehti PL36 PL453 38701 KANKAANPÄÄ 33101 TAMPERE puh. (044) 577 2731 puh. (03) 2442 279 sähköposti sähköposti ilkka.nissinenl@kankaannaa.1i annamaria..niiloramal4lairii.fi
Asem akaavakartan pienennös + ':55b. ennös k rtan pien Asemakaava a LIITE 2
Asemakaavamääräykset ja -merkinnät: Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen ja sitä varten tarpeellisen talousrakennuksen. Asuntoja saa olla enintään yksi ellei tonttikohtaisella kaavamerkinnällä ole toisin osoitettu. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja enintään kaksi sitä palvelevaa tlousrakennusta. Asuinpientalojen korttelialue. Rakennusalalle saa rakentaa asuinrakennuksia joko rivitalomaisesti kytkettyinä tai erillisinä omakotirakennuksina. kuitenkin enintään yhden asunnon kerrosalan kutakin alkavaa 100 m2 kohti. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi asuntoa kohti. ~ Puisto. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, kortteljnosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. OhjeeIlinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeeilinen tontin raja. 5 Kaupunginosan numero. JARV 492 Korttelin numero. Kaupunginosan nimi. 2 OhjeeIlisen tontin numero. TARHAK Kadun tai puiston nimi. 250 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerros luvun. 'h k I Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Iu~ Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. r -, Rakennusala. L --' r -, L_--' Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. 2 as Asuntojen enimmäismäärä rakennusalalla. rs~ L_--' lu Rakennusala, jolle saa sijoittaa seunarakennuksen. Istutettava alueen osa. Luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa. Alue tulee säilyttää pääosin luonnonmukaisena ja sitä on hoidettava niin. että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. Jalankululle ja poikupyöräilylie varattu katu. Jalankululle ja poikupyöräilylie varattu katu, jolla huoltoajo sallittu. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. OhjeeIlinen johtoa varten varattu alueen osa. w=vlemärl Maankäyttö- ja rakennuslalo 57 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellinen Ja kulttuurihistoriallinen luonne säilyy. Ennen rakennusta muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistil tulee Satakunnan museolle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Asemakaava-alueen kortteleihin tulee laatia erillinen sitova tonttijako. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset LIITE 3
RuokoJarvl \ '\ 556 / HAVAJNNEKUVA 'u,.. 2007 -Al"1X ~SUUNN'TTEl.U...v Havainnekuva LIITE 4
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 214 Kankaanpää Täyttämispvm 02.10.2008 Kaavan nimi Järventaustan osa-alueen asemakaava Hyväksymispvm 29.09.2008 Ehdotuspvm 27.05.2008 Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 18.04.2007 Hyväksymispykälä 50 Kunnan kaavatunnus 214005152 Generoitu kaavatunnus 214V290908A50 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 4,9171 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 4,9171 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,9171 100,0 6300 0,13 4,9171 6300 A yhteensä 4,0713 82,8 6300 0,15 4,0713 6300 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1818 3,7 0,1818 R yhteensä L yhteensä 0,6640 13,5 0,6640 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,9171 100,0 6300 0,13 4,9171 6300 A yhteensä 4,0713 82,8 6300 0,15 4,0713 6300 A 3,7628 92,4 5750 0,15 3,7628 5750 AP 0,3085 7,6 550 0,18 0,3085 550 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1818 3,7 0,1818 V 0,1818 100,0 0,1818 R yhteensä L yhteensä 0,6640 13,5 0,6640 Kadut 0,5450 82,1 0,5450 Kev.liik.kadut 0,1190 17,9 0,1190 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä