RAJANSA KAIKELLA Miten ehkäistä myötätuntouupumista 28.2.2014 Psykoterapeutti, työnohjaajaleena Nissinen www.acoma.fi
Odotus, että voisimme lähes päivittäin olla yhteydessä inhimillisiin tragedioihin [ja iloon] ilman, että ne vaikuttaisivat meihin, on yhtä epärealistinen kuin odottaa säilyvänsä vedessä kuivana Rachel Naomi Remen Kitchen Table Wisdom 1996 Kurssimateriaalista Mathieu Francoise, 2012, www.compassionfatigue.ca Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 2
Työpaikan kompleksinen stressi. (Patricia Fisher: The Complex Stress) Systeeminen stressi: Työstressi. Loppuunpalamisen riski. Sosiokulttuurinen stressi. Myötätuntostressi ja -uupuminen: Emotionaalinen tartunta. Jatkuva henkinen kuormittuminen. Kielteiset muutokset ajattelussa. YHTEISÖVAIKUTUS Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 3
Myötätuntostressi - Myötätuntotyydytys (Compassion Stress, Compassion Satisfaction) Myötätuntostressi syntyy huolesta toisen puolesta, on jatkuva ihmissuhdetyön kokemus, aktivoi toimintaan. Myötätuntotyydytys syntyy tietoisuudesta, että ihminen kykenee tekemään hyvää toiselle ihmiselle sekä innostuksesta ja uteliaisuudesta käyttää sitä taitoa ja kehittyä siinä. Työssä koettava myötätuntotyydytys edellyttää edellisten lisäksi sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen (perustehtävä), luottamusta ammattitaitoon ja sosiaalista tukea. Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 4
Myötätuntouupumus (Compassion Fatigue) Myötätuntouupumus seuraa kumuloituneesta myötätuntostressistä. Työntekijä on toistuvasti välillisesti yhteydessä ongelmien aiheuttajiin ja täten joutuu niiden vaikutuspiiriin (Secondary Trauma). Purkamattomana tästä voi seurata kokonaisvaltainen, kielteinen kokemusmaailman muutos, jolla on laajat vaikutukset suhteeseen asioihin, itseen ja toisiin ihmisiin työssä ja yksityiselämässä (Vicarious Traumatisation). Myötätuntouupumus on yhteisöllinen ilmiö. Emotionaalinen kuormittuminen vaikuttaa työpaikan vuorovaikutukseen ja päinvastoin yhteisön vuorovaikutus jäsenten emotionaaliseen kuormittumiseen (The Complex Stress). Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 5
Myötätuntouupumisen merkkejä (Figley 1995 ja 2002, Hudnall Stamm 2002) Pysyvä psykofyysinen jännittyneisyyden tila. Takaumat, todellisuuden kieltäminen, asioiden ja ihmisten torjunta. Toivottomuus, vaihtoehdottomuus. Vaikeus sietää vastoinkäymisiä ja voimakkaita tunteita. Luottamus itseen ja toisiin vähenee. Ihmissuhteissa läheisyys/jakaminen vaikeaa, turvattomuus lisääntyy, kontrolli vahvistuu tai häviää kokonaan. Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 6
Myötätuntouupumisen merkkejä (jatk.) Työtehtävien välttely, poissaolot, unohtelu, keskittymisvaikeudet. Työssä avoin vuorovaikutus ja luovuus vähenevät. Työpaikan ihmissuhteissa ei keskinäistä luottamusta eikä kunnioitusta. Ihmissuhteissa ylikontrollointia, vaientamista, autoritäärisyyttä, kyynisyyttä. Eristäytymistä. Työmoraali laskee, ammattietiikka heikkenee. Työn haasteissa ongelmakeskeisyys vahvistuu ja voimavara-ajattelu vähenee. Toivo, usko työn vaikuttavuuteen ja luottamus omaan ja työtovereiden ammattitaitoon heikkenee; ammatillinen itsetunto laskee. Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 7
Myötätuntouupumisen prosessi Myötätuntostressi Empatia ja myötätunto aktivoivat ASIAKAS Emotionaalinen tartunta TYÖNTEKIJÄ Henkinen loppuunpalaminen; sekundaari posttraumaattinen stressihäiriö (SPTSD) TYÖYHTEISÖ Kielteiset muutokset ajattelussa ja kokemistavassa; sijaistraumatisoituminen Myötätuntouupuminen Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 8
Empatia ja kehollisuus (Marko Punkanen, www.nyanssi.net) Verbaalisen vuorovaikutuksen ohella aina kehollinen vuorovaikutus. Emotionaalinen empatia Kognitiivinen empatia Kinesteettinen empatia Korostuu tunteisiin samastuminen ja niiden mukaan toimiminen Asiakkaan tarinan kuulemista; tarinaan vaikuttavien asioiden, ihmisten ja tilanteiden ajattelua ja reflektointia asiakkaan kanssa. Havainto tietoisuus asiakkaan sisäisistä olotiloista kehollinen tuntemus Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 9
KOKEMUKSEN OHJELMOIJAT (Marko Punkanen, www.nyanssi.net) AISTIHAVAINTO TOIMINTA KEHON REAKTIO TULKINTA TUNNE AJATUS Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 10
Henkinen loppuunpalaminen ja muutokset kokemusmaailmassa (Figley, 1995 ja 2002; Saakvitne & Pearlman, 1996) Jatkuva altistuminen kärsimykselle ammatillinen ja henkilökohtainen haaste Erillisyys vs. läheisyys ihmissuhdetyössä Riittävyys vs riittämättömyys; ilo vs turhautuminen Historia Työn rakenteet Vaikeudet henkilökohtaisessa elämässä Tarinat sinänsä eivät uuvuta, vaan muutokset kokemusmaailmassa: Kielteisyys, toivottomuus, ihmissuhdeongelmat, ammatilliset itsesyytökset Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 11
Myötätuntostressin säätely TIEDOSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN NORMALISOINTI TASAPAINO YHTEYS, SOSIAALINEN TUKI Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 12
TIEDOSTAMINEN Haasteita Mitä olen tottunut havainnoimaan? Mitä jää huomaamatta? Hektisen elämän vaikutus tiedostamiseen ja tunnistamiseen? Paineen alla tulkinnat sävyttyvät negatiivisesti Multitasking-aina käytettävissä todellisuus Informaatiotulva mielen ja arkitodellisuuden pirstaleisuus Tiedostamisen alussa tunne uupumuksesta saattaa voimistua Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 13
Tietoiseen läsnäoloon Opettele pysähtymään pieniksi hetkiksi ota rutiiniksi parin minuutin pysähtyminen. Hengitä! Pysähtyessä ja keskittyessä poista ulkoisia häiriötekijöitä: kännykkä, s- posti, some Valmistaudu tilanteisiin ja fokusoidu niissä, vältä ajattelemasta asioita, jotka eivät kuulu käsillä olevaan tilanteeseen Tunnista ennakkomerkkejä raskaista tunteista ja säätele niitä Muista joka päivä yksi hyvä asia tai hetki, pienetkin onnistumiset Tarkkaile odotuksiasi ja säädä ne oikealle tasolle Harjoittele toista! Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 14
Tiedostamisen ja tunnistamisen kohteita 1. Tee Kokemuksen ohjelmoijat -kehä tietystä asiakastilanteesta ja työyhteisön keskustelusta. Onko tilanne mukavuusalueella, uhkaava (taistele-pakene) vai jäädyttävä? Valitse esimerkki-työtilanne jokaiselle kokemukselle ja vertaa havaintoja. Kirjoita muistiin sekä positiiviset että negatiiviset tekijät kehältä. Kysy painostavissa ajatuksissa ja tulkinnoissa Mistä on kyse? ja käytä vastauksissa vaihtoehtoja. Muista koko ajan voimavarasi ja ammatillinen osaamisesi. Toista harjoittele! Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 15
Tiedostamisen ja tunnistamisen kohteita 2. Ajattele ajatusten aikajanaa (Pietikäinen, Joustava mieli, 2009 ja 2010) MENNYT NYT TULEVA Myötätuntouupuminen = mieli jää kiinni kaukana häämöttävään tavoitteeseen ja täydelliseen suoritukseen ja/tai menneisiin turhautumisen kokemuksiin. (lähde tuntematon) Haastavia asioita ajatellessasi ovatko ajatuksesi menneessä ja tulevassa? Miten palaat ajattelemaan sitä, missä olet juuri nyt? Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 16
Tiedostamisen ja tunnistamisen kohteita 3. Mihin rooleihin ja suorituksiin asetat itsesi: pelastaja, toisten puolesta toimija, ylivastuullinen, perfektionisti, toisten mielen mukaan toimija? Mitä siitä seuraa? Oletko vaativa tuomari itseäsi kohtaan vai tutkiva, ideoiva, kiinnostunut, utelias työsi kehittäjä? Tunnetko myötätuntoa itseäsi kohtaan? Onko tunteminen ja vahva kokemuksellisuus epäammatillisuuden ja ammattitaidon puutteen merkki? Jos on, milloin se on epäammatillista? Jos ei ole, miksi? Minkälainen ihmiskäsitys ja arvot ohjaavat ajatteluasi? Miten ne vaikuttavat ajatteluusi ja toimintaasi asiakkaiden, työtovereiden, johtajien ja itsesi kanssa? Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 17
Tiedostamisen ja tunnistamisen kohteita 4. Perustehtävän, ammattitaidon ja toimintaympäristön selkiyttäminen Työolot, vaikuttamisen mahdollisuudet, tehtäväkuvat, toiminta asiakkaiden kanssa Johtajuus Ammattitaidon ja ammatillisen toiminnan tutkiminen Ammatillisten ja henkilökohtaisten voimavarojen ja rajoitusten tutkiminen Työn palkitsevat ja kuormittavat asiat ja tilanteet; herkkyysalueet ammattilaisena ja persoonana Työpaikan sosiaalinen ja ammatillinen tuki Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 18
Työpaikan sosiaalinen tuki tunnistamisen kohteena Mitä ihmissuhdetyön ammatilliseen, sosiaaliseen tukeen kuuluu? Otanko vastaan tukea ja tarjoanko sitä työtovereille? Millä tavalla kannustan sen käyttöön? Mitä tuen käytöstä ja/tai torjunnasta seuraa? Mitä havaintoja teen työpaikan yhteistyöstä? Puhutaanko työyhteisössä toivosta, työn vaikuttavuudesta, hyvästä ammattitaidosta ja kestävyydestä vai niiden vastakohdista? Miten? Puhutaanko myötätuntostressistä ja tyytyväisyydestä? Miten? Onko työpaikalla yksinäistymistä? Miten se näkyy ja mihin se vaikuttaa? Miten kannustaminen, ilo ja positiivinen palaute ilmaistaan? Tee koulutusmateriaalissa oleva nelikenttä tämän hetkisestä työtilanteestasi ja tarvittaessa lisää siihen tekijöitä työyhteisöstäsi ja itsestäsi Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 19
Edellytyksiä myötätuntostressin säätelyn onnistumiselle Sitoutuminen; kaikki mukaan, jokainen persoonallisella tavallaan ja omasta ammattiroolistaan käsin Johdon, työterveyshuollon, työturvallisuuden ja henkilöstöhallinnon oltava tietoisia ja tehtävä yhteistyötä Koulutusta teemasta eri ammattiryhmille, eri hallinnon tasoille Prosessiajattelu: kertaluonteisuudella lyhytaikainen vaikutus Toistaminen, muistaminen! Työpaikan myötätuntostressipäivä kerran vuodessa! Uutta tietoa ja vanhan kertaamista, työhyvinvointisuunnitelmien päivittämistä ja paljon iloa! Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 20
Myötätuntostressin säätely TIEDOSTAMINEN NORMALISOINTI TASAPAINO YHTEYS TOTEUTTAMISKEHIKKO MOTIVAATIO ILO JA HUUMORI TIEDON LISÄÄMINEN SOSIAALINEN TUKI STRESSINHALLINTA Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 21
Motivaatio Henkilökohtainen ja työyhteisön tahtotila? Kuuntele itseäsi ja työtoveria arvosta kuulemaasi. Laita ensin happinaamari itsellesi ennen kuin autat toisia! Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 22
Tuska on väistämätöntä, mutta kärsiminen on valinta. Dalai-lama Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 23
Tiedon lisääminen normalisoi ilmiön antaa välineitä keskusteluun lisää työyhteisön mehenkeä; kaikki samassa veneessä vahvistaa ammatillista hallinnan tunnetta Tiedon lähteitä: Keskustelu Kirjallisuus, artikkelit Koulutukset Lakisääteiset ja muut arvioinnit, työhyvinvointikartoitukset Testit, arvioinnit ja keskustelu niistä tiimissä Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 24
Stressinhallinta Fyysinen ja psyykkinen stressinhallinta Työstressin hallinta Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 25
Psyykkinen stressinhallinta Mikä estää ihmis- ja maailmankuvan kehittymisen pessimistiseksi, turhautumisen, toivottomuuden, eristäytymisen? Yksilö ja yhteisö vaikuttajina Mistä syntyvät luottamus, toivo, optimismi? Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 26
Mielen palautuminen voinko ajatella toisin? Ajattelun rauhoittaminen; aivojen huolto Fyysinen stressinhallinta Painostavien mielikuvien hallinta: mielikuvaharjoitukset, meditaatio, rukous Henkisyyden ja hengellisyyden vaaliminen Taide, teatteri, konsertit kulttuuri eri muodoissaan Hyvissä ihmissuhteissa eläminen työssä ja yksityiselämässä Luonto 0-sektorin luominen ja ylläpitäminen! Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 27
0-sektori Oma henkilökohtainen tila, jossa ei vaatimuksia Ei velvoitetta tehdä työtä, harrastaa, virkistäytyä, uusiutua Ei vaatimusta olla ahkera, fiksu, jaksava, tukeva Tyhjää olemista omalle itselle omien tarpeiden kuuntelua ja toimimista niiden hyväksi Kuva Anna-Maria Väätäinen Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 28
Yhteys, sosiaalinen tuki yksityis- ja työelämässä Huomaa itsesi, kumppanisi, perheenjäsenet, kollegat, esimiehet, yhteistyökumppanit Yhteys itseen, toiseen ja itseä suurempaan Yhteys omaan arvomaailmaan, identiteettiin, perususkomuksiin, ammatillisuuteen Myötätunto itseä ja toisia kohtaan; itselle ja toiselle tilan antaminen; hyväksyvä läsnäolo Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 29
Yhteisöllinen kehittäminen (Raina Uusi yhteisöllisyys.2012.) SEKÄ SYSTEEMISEN ETTÄ EMOTIONAALISEN STRESSIN HAVAINNOINTI JA SÄÄTELY KAIKILLA OSA-ALUEILLA: Työn sisältö, perustehtävä, arvot, identiteetti Miksi po. työtä tehdään? Tavoitteet? Millä tavoilla lähi- ja päätavoitteet saavutetaan? Mitä tekemiseen tarvitaan? Myötätuntostressin, -tyytyväisyyden toteutuminen perustehtävässä? Rakenteet Tehtäväkuvat ja jako, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekoprosessit, tiedottaminen, valta/vastuu, johtajuus, suunnittelu (ruuhkahuippujen priorisointi, työaika, tauot, lomat) Vuorovaikutus Keskusteluilmapiiri, palaute, ristiriitojen ratkaiseminen, yksinäistyminen ja sosiaalinen tuki, luottamus, kunnioitus Kriittisten tilanteiden purku Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 30
Tutut keskustelufoorumit uusi näkökulma Työpaikan epäviralliset keskustelut, sovitut yksilö ja yhteisökeskustelut Kehittämispäivät, tyky-toiminta Henkilöstökoulutus Yksilö- ja ryhmätyönohjaus Johdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työturvallisuuden yhteys! Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 31
ILO JA HUUMORI Iloitseminen tehdystä työstä; positiivinen palaute Aito kiitos itselle, työtoverille ja esimiehelle Työn juhlahetket Huumori auttaa käsittelemään asioita, joista on muuten hankala puhua Nauretaan ihmisten kanssa, ei ihmisille! Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 32
Suunnitelma Yksin ja yhdessä Pohjana koulutusmateriaalin nelikenttä sekä työpaikan riskiarvioinnit, työilmapiirikartoitukset yms. Tiedostamistehtävät; pyrkikää havainnoimaan myös uudesta näkökulmasta, uudenlaisin kysymyksin puhukaa työyhteisössä Tiedonkeruun ja kartoitusten pohjalta henkilökohtaisia ja työyhteisön lähi- ja pitkäntähtäimen tavoitteita Arviointeja puolen vuoden välein kyseenalaista hyvällä tavalla suunnitelman toimivuutta; kiitä itseäsi ja muita; kysy itseltäsi ja toisilta aidosti, kuinka voin/voit nyt? Muuttakaa suunnitelmia ja jatkakaa sitä, mikä toimii Muistakaa oma ja yhteisön kestävyys Olkaa luovia ongelmien ratkaisuissa ja luottakaa toisiinne Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 33
Yhteenveto: Myötätuntostressin säätely Yksilön ja yhteisön toimintatavat Motivaatio halu tutkia itseä, yhteisöä ja työtä myötätuntostressin näkökulmasta? itsehavainnointi Opiskelu Tiedostaminen Normalisointi Kannatteleva yhteys itseen, toiseen ja ihmistä suurempaan yhteishavainnointi Puhuminen, vuorovaikutustaidot, kunnioitus ja luottamus Yhteistoiminta, jossa jokaisella vastuu Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 34
Mitä voi tehdä, että mieli ei ylikuormitu? Palata säännöllisesti itseen, omiin voimavaroihin ja hyviin ihmissuhteisiin. Muistaa, että hyvä on yhtä totta kuin paha. Elää monipuolista, tavallista elämää ja vaalia hyviä ihmissuhteita. Kuunnella hiljaisuutta. Olla tarvitseva ja vastaanottava osapuoli. Hoitaa perustarpeita: uni, ruoka, liikunta, lepo. Olla itselle armollinen, kun yllä mainittu ei aina onnistu - ehkä se onnistuu huomenna! Rajansa kaikella 28.2.2014, Leena Nissinen 6.3.2014 35