SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Transkriptio

1

2 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

3 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään uhkailu esim. erotilanteissa normaalina reagointina. Ei tehdä riskinarviointia, turvallisuuden arviointia. EI OTETA VAKAVASTI: pelon ja turvattomuuden tunnetta, odotetaan sietokykyä esim. lasten vuoksi pitää kestää ym.. OTSEMÄÄRÄMISOIKEUS: määrätään turvakoti, lähestymiskielto ym., SYYLLISTETÄÄN: kysytään provosoiko tilanteita, miksi et vain lähde? Miksi siedät?

4 AMMATILLINEN TUKEMINEN LUOTTAMUKSELLISUUS, KUNNIOITUS: keskustelut kahden, tiedon siirto asiakkaan tietäen. TULLA KUULLUKSI; NÄHDYKSI JA USKOTUKSI: asiakas ei ole yksin tuntemustensa kanssa. Autetaan turvallisuuden lisäämisessä. OIKEUDENMUKAISUU: Ei ole asiakkaan syytä, kaikilla oikeus olla turvassa. ITSEMÄÄRÄMISOIKEUS: Asiakas tekee itse omat ratkaisut, oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen tuki ja apu.

5 TYÖNTEKIJÄ Myös auttajalla on samanlaisia reaktioita kuin autettavalla. Ihmissuhdetyöhön kuuluu oman persoonan altistaminen, jakaminen ja työvälineenä on työntekijä itse. Oman persoonan sivuun laittaminen ei ole mahdollista trauman kokeneen ihmisen kohtaamisessa, myös omat koetut traumat saattavat aktivoitua tunnetasolla.

6 OMAT TRAUMAT Jos oma trauma kokemus on tunnistamaton omassa elämässä, se voi olla syynä siihen että joku asiakas tai tilanne herättää negatiivisia tunteita ja erikoisia reaktioita. Tällöin voi alkaa myös väistämään vastaavia tilanteita. Oan elämän traumat kun on tunnistettu ja käsitelty, ne on voimavara työssä. Ymmärrys itseä kohtaan erilaisissa tilanteissa. Myötätunto asiakasta kohtaan ja tilannetta kohtaan

7 TYÖNTEKIJÄN TUNTEET Työntekijän myönteiset ja kielteiset tunteet heijastuvat asiakastilanteessa työntekijän ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Ne vaikuttavat myös siihen miten kuulee asiakasta tai miten haluaa tulkita tilannetta. Siksi on tärkeätä huomioida ja pysähtyä välillä miettimään millä mielellä olen ja ovat minun tunteeni. Työntekijän mahdollisuus purkaa asiakastilanteita on tärkeä.

8 AUTTAMINEN Työntekijä kohtaa toistuvasti normaalia enemmän traumaattisia tilanteita. Myötätunnon uupuminen on luonnollinen osa työssä kun kohtaaminen on aitoa. Työntekijän olisi hyvä tarkastella välillä. Miten toistuva trauman kohtaaminen vaikuttaa omaan itseen ja elämään.

9 AUTTAMIS HÄTÄ Asiakkaan tunteet, pelko ja hätä siirtyy työntekijään Ammatillinen erillisyys on kyky kohdata ahdistus, tuen tarve, viha ja pelko hetkellisesti myös auttajan tunteina, mutta erillisyyteen kyetessään pystyy tunnistamaa, että tunteet liittyy asiakkaan kokemuksiin. Tällöin auttaja pystyy toimimaan ja arvioimaan asiakkaan tilannetta ammatillisesti.

10 AUTTAMISHÄTÄ Työntekijälle voi myös jäädä huoli ja hätä asiakkaan tilanteesta koska työntekijä on sivusta katsoja autettavan elämässä. Työntekijälle voi tulla avuttomuus kun ei pysty muuttaa asiakkaan elämää. Työntekijällä lyhyet asiakkuudet, palaute, tietoa asiakkaasta jää saamatta.

11 KOHTAAMINEN Kohtaamisen kompastukset: Paljon kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä/ei. Työntekijä saa tietoa, asiakas jää varjoon. Voimakas oma mielipide, asiakas puolustautuu, sulkee ongelman. Liika neuvominen, asiantuntijuus, vie asiakkaan vastuuta asioistaan. Leimaaminen, asiakas ei tule kuulluksi ainutkertaisena, asia ohitetaan, asiakas puolustautuu. Syyllisen löytäminen, ei tule ratkaisua se selitetään pois.

12 Työntekijän tunteet ja asenteet. Tekijän kohdatessa nousee vastatunteita, omat tunteet, asenteet ja kokemukset voivat olla keskeisessä osassa kohdatessa väkivallan tekijä. Tekijän motivoiminen voi myös olla turhauttavaa, tekijän torjunta turhauttaa. Sen takana voi olla epäluulo, häpäisy, nolatuksi tuleminen, pelko ym, jotka käännetään vihamielisyydeksi ja hyökkäykseksi