OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

Transkriptio

1 OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY TARMO ALASTALO Työyhteisövalmentaja/Työnohjaaja, STOry:n jäsen Työyhteisösovittelija, Suomen sovittelufoorumi ry:n jäsen Rikos- ja riita-asioiden sovittelija Yhteystiedot: gsm

2 EMPATIA OHJAAJAN TAAKKA VAI VOIMAVARA? Empatia on ohjaustyötä tekevän keskeinen työväline. Ilman empatiakykyä on mahdoton osoittaa asiakkaalle aitoa ymmärrystä ja tukea. Myötätunnolla on myös varjopuolensa. Toisen ihmisen empaattinen kohtaaminen herättää monenkirjavia tunteita ja ajatuksia. Tämä emotionaalinen kuormittavuus, myötätuntoprosessi, on luonnollinen osa ohjaamistyötä. Parhaimmillaan se on voimavara ja pahimmillaan se uuvuttaa.

3 EMPATIA OHJAAJAN TAAKKA VAI VOIMAVARA? Miten uupumista vastaan on mahdollista suojautua? Keskeinen lähtökohta on se, kuinka hyvin ammattilainen tuntee työvälineensä. Miten minä tunnen ja osoitan myötätuntoa? Miten myötätuntoisuuteni vaikuttaa ohjaamistyöhön? Mitä kehon ja mielen reaktioita myötätuntoisuus minussa herättää? Kuinka ylläpidän rajojani ohjaamistyössä? Tällaisia kysymyksiä pohtimalla voi oppia suojaamaan itseään liian syvältä myötäelämiseltä.

4 EMPATIAA MUTTA MITEN? Empatia voidaan jakaa tunteiden ja ajattelun empatiaan. Tunteiden empatialla tarkoitettaan ohjaajan kykyä päästä kiinni asiakkaan tunnetilaan. Joskus samaistuminen voi olla niin voimakasta, että tunnetila alkaa ohjata ohjaajan tulkintaa ohjattavan tilanteesta ja tarpeista. Samoin voi käydä myös asiakkaan, yhteistyökumppanin tai vertaisen kanssa Tällöin voi olla vaikea hahmottaa kokonaistilannetta ja tukea ohjattavan voimaantumista. Seurauksena saattaa olla, että unohtaa oman koskemattomuutensa Ohjattavan tunteista uhkaa tällöin tulla ohjaajan tunteita Tunteiden empatian rinnalle tarvitaan ajattelun empatiaa: Kykyä kuulla toisen tarina Hahmottaa tämän kokonaistilanne ja palauttaa hänelle jäsentyneenä se, minkä olemme kuulleet

5 EMPATIAA MUTTA MITEN? On hyväksi, että ohjaaja kykenee tasapainoisesti ajattelun ja tunteiden empatiaan. On myös hyvä tiedostaa se, että kaikki ihmiset eivät tarvitse empatiaa samalla tavalla ja samassa määrin Missä määrin minä kykenen ajattelun ja tunteiden empatiaan? Kuinka tietoisesti tämän teen? Pystynkö huomioimaan sen, mitä keskustelukumppani myötäelämiseltä tarvitsee? Ohjaajan on hyvä pysähtyä hetkeksi myös näiden kysymysten äärelle.

6 TUTKI JA HYVÄKSY Omaa empatiataipumustaan oppii tuntemaan parhaiten havainnoimalla itseään. Milloin toisen ihmisen tilanne tai tarina tulee liian lähelle? Miten näissä tilanteissa pystyn säilyttämään kykyni olla avuksi ja johtaa? Mikä auttaa minua keskittymään toisen ihmisen tarinan kuulemiseen, silloin kun tunteet ja ajatukset meinaavat vyöryä päälle? Omien ajatusten ja tunteiden empaattinen reflektointi on ammatillista empaattisuutta parhaimmillaan

7 TUTKI JA HYVÄKSY Entä mitä tehdä silloin, kun voimakkaat tunteet ja hämmentyneet ajatukset kuitenkin vyöryvät päälle? Parasta mitä, ohjaaja voi tehdä, on hyväksyä reaktionsa ja tutkia niitä. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi jäädä märehtimään kokemaansa. Kun ajatuksille ja tunteille antaa luvan olla olemassa, ne itse asiassa katoavat nopeammin kuin käsittelemättöminä Mitä minussa tapahtuu? Millaisia tunteita, ajatuksia ja kokemuksia astelee sisäiselle näyttämölleni? Miten marssitan ne ulos silloin, kun vuorovaikutus tilanne on ohi? Kenen tunteita, ajatuksia ja kokemuksia kannan, kun suljen työhuoneeni oven? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä työn emotionaalisen kuormituksen hallinnassa.

8 HUOMIOITAVAA Ohjausammattilaiset tarvitsevat työpaikoillaan erityistä tukea jaksaakseen myötätuntostressin alla. Ei ole olemassa sellaista koulutusta tai työkokemusta, joka yksinään suojaisi ohjaajaa kaikelta siltä, mitä hän työssään kohtaa. Ilman ammatillista jakamista myötätuntostressin hallinta on riittämätöntä. Onko työyhteisössä aidosti tilaa jakaa ohjaamistyössä syntyneitä kuormia? Voinko sanoa jollekin ajatukseni ääneen työyhteisössäni ilmanpelkoa siitä, että minut leimataan huonoksi ohjaajaksi Ammatilliseen jakamiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Jokaisen työyhteisön on löydettävä omat, yhteisesti sovitut toimintamallinsa Ei ole oikein kuormittaa kollegaa omilla asioilla esim. tauoilla, joka on tarkoitettu elpymiseen Ilman rajoja tapahtuva jakaminen voi johtaa siihen, että kannettavaksi otetut yksittäisten ihmisten tunnekuormat siirtyvät salakavalasti koko työyhteisön kannettavaksi

9 MYÖTÄTUNTOSTRESSISTÄ MYÖTÄTUNTOUUPUMISEEN Myötätuntostressi koskee jokaista vuorovaikutustyötä tekevää. Se syntyy, kun tarinoista siirtyy murheita omaan mieleen. Se ei ole seurausta omista persoonallisuuden piirteistä, luonteesta, henkilöhistoriasta tai epäammatillisuudesta vaan lähinnä vuorovaikutustyön sisällöstä ja luonteesta. Mitä haastavampia tilanteita kohtaamme, sitä todennäköisempää on myötätuntostressi.

10 MYÖTÄTUNTOSTRESSISTÄ MYÖTÄTUNTOUUPUMISEEN Myötätuntostressin voimakkuus on yhteydessä siihen, miten työyhteisössä suhtaudutaan emotionaaliseen stressiin: Hyväksytäänkö se? Torjutaanko se? Vaietaanko siitä? Jaetaanko siitä tietoa? Ehkäistäänkö sitä ennalta? Huomioidaanko se lakisääteisessä riskienhallinnassa ja työterveyshuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä? Myötätuntostressin voi pitkittyessään johtaa myötätuntouupumiseen, joka on eräs yleisimmistä työperäisen uupumisen muodoista?

11 MYÖTÄTUNTOUUPUMUS Myötätuntouupuminen on syvä kokonaisvaltainen väsymystila, johon liittyy monenlaisia oireita Tällaisia ovat mieleen väkisin tunkeutuvat mielikuvat, ihmiskuvan ja maailmankuvan muutos pessimistiseksi, torjunta (eristäytyminen, itselääkintä, vuorovaikutustilanteiden välttely), fysiologiset ylivirittyneisyyden oireet (ahdistuneisuus, impulsiivisuus, fyysiset stressihäiriöt, kuten unihäiriöt, lihasjäykkyys ja - kivut), arvojen ja elämän merkityksissä tapahtuvat muutokset sekä muutokset työelämässä (työmoraalin lasku ja työmotivaation heikkeneminen)

12 MYÖTÄTUNTOUUPUMUS Myötätuntouupumus voi hoitamattomana johtaa ammatillisen itsetunnon heikkenemiseen, totaaliseen loppuun palamiseen ja masennukseen Ovelinta tässä on se, että kyseessä on helposti tiedostamaton ryhmäilmiö.

13 Katso taaksesi ja kiitä. Katso eteenpäin ja luota. Katso ympärillesi ja rakasta -tuntematon Kiitos!