Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

Transkriptio

1 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

2 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä Miten herätellä ja vahvistaa toivoa?

3 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä

4 Onko toiveikkuus hyväuskoisuutta, naiiviutta? Parempi olla haihattelematta; pessimismi on realismia ja pahimpaan varautuva ei pety! Onko optimismi luonteenpiirre? Hän se on sellainen ikuinen optimisti. Onpas positiivinen / negatiivinen ihminen! Onko siis kyse synnynnäisestä haihattelutaipumuksesta?

5 Toiveikkuudessa on kyse toivottomuuden vastakohdasta: Kykyä kiinnittää huomiota valonsäikeisiin sielläkin, missä pimeää on paljon enemmän Uskallusta luottaa siihen, että on olemassa mahdollisuuksia, joita ei juuri nyt näe Voimaa kuvitella tulevaisuus, jossa asiat ovat paremmin

6 Toiveikkuus on vaativampaa kuin toivottomuus: Kun asiat näyttävät synkiltä, luovuttaminen ja synkkyyden imuun vajoaminen on helpompaa kuin ponnisteleminen valon näkemiseksi Toivo vaatii enemmän rohkeutta kuin toivottomuus Toivo on KOVA JUTTU!

7 Perusasennoitumisessamme elämään on eroja, mutta optimismi/pessimismi ei ole muuttumaton ominaisuus Toiveikkuuden voi nähdä taitoina joita voi kehittää tai lihaksena, jota voi treenata Optimismi on sitä että toiveikkuuslihas on hyvässä kunnossa!

8 1) Toiveikkuus avittaa onnistumisia Tutkitusti optimisti (= se joka on yleensä toiveikas) onnistuu todennäköisemmin kuin pessimisti (=se joka odottaa pettymyksiä) sellaisissa asioissa, joihin tarvitaan omaa yrittämistä, joihin voi itse vaikuttaa (Sen sijaan toiveikkuudella ei voi vaikuttaa vaikkapa säätilaan )

9 Vaikka syömishäiriöstä toipuminen ei ole suoritus, toipumisessa on puolia joihin voi itse vaikuttaa: Osa oireista on käyttäytymistä käyttäytymisen muuttaminen edellyttää omaakin ponnistelua, onnistumisia Optimismitutkimusten mukaan usko omaan onnistumiseen edesauttaa onnistumista näin ollen usko omaan toipumiseen edesauttaa toipumista!

10 Ratkaisukeskeisessä ajattelussa toivon vahvistuminen nähdään yhtenä olennaisimpana elementtinä, joka terapiassa auttaa Toivon tärkeys toipumisen edistäjänä voi selittää sitä, että ihmiset saavat apua niin erilaisista hoidoista ja eri tavoilla Esim. kiva terkkari, pätevän tuntuinen lääkäri, uusi elämänvaihe jne. voivat nostattaa toivoa ja siten edistää muutosta, toipumista

11 Syytä muistuttaa, että kyse ei ole mustavalkoisesta pessimismi ja toivottomuus = PAHA ja optimismi ja toiveikkuus = HYVÄ asetelmasta. Elämässä on aikansa ja paikkansa molemmille Toipumista ajatellen toiveikkuus ei ole pakollista kun itse ei uskalla, jaksa tai kykene toivomaan parempaa, saa olla toivoton. Silloin voi antaa muiden kannatella

12 II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

13 Tunteiden olemus on, että ne ovat mitä ovat, emme voi niitä määrätä Ajatuksemme tulevat ja menevät, mutta niihin meillä on enemmän tietoisen hallinnan mahdollisuutta. Niitä voimme valita ja ohjailla Tekomme ovat vielä ajatuksiakin paremmin omassa hallinnassamme. Emme voi päättää, mitä tunnemme, mutta voimme päättää, mitä teemme

14 Toiveikkuuslihaksen ytimessä on tunteita (esim. paha mieli / innostus) Tunne heijastuu ajatuksiin (esim. Minusta ei ole mihinkään / Elämä on kivaa! ) Ajatus vaikuttaa toimintaan (esim. Jääminen peiton alle päiväksi / Tutustuminen uuteen kahvilaan) On helppo ajatella ja toimia toiveikkaasti, kun toiveikkuuslihaksen ytimessä on elämän puolella olevia tunteita, jotka heijastuvat ajatuksiin ja tekoihin

15 Vaikutusketju kulkee myös toiseen suuntaan: Tekomme vaikuttavat ajatuksiimme ja edelleen tunteisiimme ja tämä on hyvä uutinen, sillä tekomme voimme valita Toiveikkaat teot edistävät toiveikkaita ajatuksia ja toiveikkaat ajatukset edistävät toiveikkaita tunteita ei vain toisin päin! Nyt meillä on toivon vahvistamisen kaava

16 Toiveikkuutta ylläpitävät kaikki elämän puolella olevat teot: Jos on jumissa: Toisin toiminen, pienikin poikkeaminen omista säännöistä (vaikka karkin nuolaisu) Jos on vaikea tykätä itsestä: Kaikki itsestä huolehtiminen (vaikka hierojalla tai kampaajalla käyminen) Jos on eristäytynyt: Pienikin toisia kohti suuntautuminen (vaikka tekstaaminen vanhalle kaverille)

17 Toiveikkuutta edistää sairauden puolella olevien ajatusten tunnistaminen ja kyseenalaistaminen: Kuinka usein ajatuksesi sisältävän sanoja täytyy, on pakko, en saa? Voisiko näiden ajatusten jatkoksi kysyä että MITEN NIIN täytyy, on pakko, tai ei saa? Voisiko ajatuksille väittää vastaan? Voisiko itselleen kehittää voimalauseen, toipumista tukevan ajatuksen? ( Kiva mää! )

18 Toiveikkuuden opettelemista ei kenenkään tarvitse aloittaa nollasta, sillä laajasti ajatellen me kaikki elossa olevat olemme hieman optimisteja: huomaamaton toiveikkuus kannattelee meitä koko ajan Arkinen aherruksemme ja seuraavan päivän ajatteleminen kertovat siitä, että oletamme huomisen tulevan (ja sehän on toiveikkuutta!) Toivossa on hyvä elää!

19 KIITOS!