Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Transkriptio

1 Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia jatkaa myöhemmin. Harjoituksia voi myös muokata haluamallaan tavalla. Tavoitteet Mahdolliset muistiinpanovälineet valmentajalle ja ryhmätöissä pelaajille Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen ja ennaltaehkäistä siten vakavampia palautumisen ongelmia. Suoritusohjeet Harjoite A: Stressin ja sen poissaolon tunnistaminen urheilijapalaveri 1. Aloittakaa keskustelemalla yhdessä erilaisista stressin muodoista ja stressioireiden tunnistamisen ja poissaolemisen merkityksestä esimerkiksi seuraavasti: Mitä ajattelette, että stressi tarkoittaa? Stressi syntyy yleensä siitä, että tilanteen vaatimukset jollain tavalla ylittävät sen, että uskoisimme selviytyvämme niistä. Toisin sanoen, jos urheilija näkee, että tuleva kilpailutilanne hyödyttää häntä ja että hän voi saada tilanteesta jotain positiivista, voidaan yleisesti todeta, että urheilija voi pystyä suoriutumaan ilman stressiä. Jos taas urheilija kokee, että tuleva tilanne vie häneltä jotain pois, on todennäköistä, että urheilija stressaantuu tilanteesta. Siten positiivisten asioiden tiedostaminen vaikuttaa stressiä vähentävästi. Kerro urheilijalle myös fysiologisia tekijöitä, jotka saattavat johtua stressistä. Lisäksi voit mainita, miten stressi vaikuttaa urheilijan ajatuksiin. Voit esimerkiksi lähestyä asiaa seuraavalla tavalla: Negatiiviset stressioireet voivat olla hyvin monenlaisia. Ne voidaan jakaa esiintyviksi fyysisesti, tunnetasolla, ja ajatteluun liittyen. Esimerkkejä näistä ovat fyysisellä tasolla mm. päänsärky, lihasjännitys, vatsavaivat ja väsymys sekä syömisrytmin tai nukkumisen häiriytyminen. Tunnetason oireita voivat olla mm. ärtyneisyys, tunteiden

2 ailahtelu, itkuherkkyys, pelokkuus, sekä huonommuuden tai toivottomuuden tunteminen. Ajatteluun liittyvinä oireina voi esiintyä keskittymisvaikeuksia, kyvyttömyyttä päätöksiin, pessimistisiä ja syytteleviä ajatuksia, vaikeuksia ajatella selkeästi sekä huumorintajun heikentymistä. 2. Tämän jälkeen esitä urheilijalle alla olevia kysymyksiä. Voit valmentajana ottaa muistiinpanovälineet esille itseäsi varten. Oletko kokenut elämäsi aikana ajanjaksoja, jolloin olet ollut joko todella stressaantunut tai päinvastoin erittäin vähän stressaantunut? Millaiset tilanteet stressaavat sinua? Milloin sinulla on stressiä, joka ei johdu puhtaasti kovasta harjoittelusta ja mene ohi, kunhan harjoittelu taas kevenee. Millaiset tilanteet ovat sinulle helppoja? Oletko huomannut tiettyjen seikkojen vaikuttavan stressaantuneisuuteesi? Entä silloin kun et ole stressaantunut? Oletko huomannut joitain tiettyjä oireita, joita stressantuminen sinussa aiheuttaa? Harjoite A: Stressin ja sen poissaolon tunnistaminen joukkuepalaveri 1. Aloita tapahtuma kertomalla erilaisista stressin muodoista ja stressioireiden tunnistamisen ja poissaolemisen merkityksestä esimerkiksi seuraavasti: Mitä ajattelette, että stressi tarkoittaa? Stressi syntyy yleensä siitä, että tilanteen vaatimukset jollain tavalla ylittävät sen, että uskoisimme selviytyvämme niistä. Toisin sanoen, jos urheilija tai joukkue näkee, että tuleva kilpailutilanne hyödyttää häntä/heitä ja että hän voi tai he voivat saada tilanteesta jotain positiivista, voidaan yleisesti todeta, että urheilija voi pystyä suoriutumaan ilman stressiä. Jos taas urheilija kokee, että tuleva tilanne vie häneltä jotain pois, on todennäköistä, että urheilija stressaantuu tilanteesta. Siten positiivisten asioiden tiedostaminen vaikuttaa stressiä vähentävästi. Kerro urheilijoille myös fysiologisia tekijöitä, jotka saattavat johtua stressistä. Lisäksi voit mainita, miten stressi vaikuttaa urheilijan ajatuksiin. Voit esimerkiksi lähestyä asiaa seuraavalla tavalla: Negatiiviset stressioireet voivat olla hyvin monenlaisia. Ne voidaan jakaa esiintyviksi fyysisesti, tunnetasolla ja ajatteluun liittyen. Esimerkkejä näistä ovat fyysisellä tasolla mm. päänsärky, lihasjännitys, vatsavaivat ja väsymys sekä syömisrytmin tai

3 nukkumisen häiriytyminen. Tunnetason oireita voivat olla mm. ärtyneisyys, tunteiden ailahtelu, itkuherkkyys, pelokkuus, sekä huonommuuden tai toivottomuuden tunteminen. Ajatteluun liittyvinä oireina voi esiintyä keskittymisvaikeuksia, kyvyttömyyttä päätöksiin, pessimistisiä ja syytteleviä ajatuksia, vaikeuksia ajatella selkeästi sekä huumorintajun heikentymistä. 2. Tämän jälkeen jaa urheilijat pienryhmiin ja pyydä heitä kirjaamaan ryhmän jäsenten kokemuksia ja mielipiteitä seuraavista asioista: Oletteko kokeneet elämänne aikana ajanjaksoja, jolloin olette olleet joko todella stressaantuneita tai päinvastoin erittäin vähän stressaantuneita? Millaiset tilanteet stressaavat teitä? Milloin teillä on stressiä, joka ei johdu puhtaasti kovasta harjoittelusta ja mene ohi, kunhan harjoittelu taas kevenee. Entä millaiset tilanteet ovat teille helppoja? Oletteko huomanneet tiettyjen seikkojen vaikuttavan stressaantuneisuuteesi? Entä silloin kun ette ole stressaantuneita? Oletteko huomanneet joitain tiettyjä oireita, joita stressantuminen teissä aiheuttaa? 3. Tämän jälkeen purkakaa ryhmätyöt koko joukkueen kesken. Jos aika ei riitä, voitte jatkaa seuraavalla kerralla, kun teillä on aikaa. Harjoite B: Huolien listaus vaikutusmahdollisuuksien mukaan urheilijapalaveri 1. Seuraavan keskustelun tarkoituksena on lisätä oman elämän hallinnan tunnetta pohtimalla, mihin itseä huolettaviin asioihin on mahdollista vaikuttaa ja mihin ei. 2. Käy urheilijan kanssa kohta kohdalta läpi ja täytä urheilijan pohdinnan mukaan seuraavalta sivulta alkavia laatikoita.

4 Elämänala Huolet, joihin ei itse voi mitenkään vaikuttaa: Huolet, joihin itsellä on ainakin jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia: Huolet, joihin voi itse vaikuttaa: Urheilu: harjoittelu Urheilu: kilpaileminen Urheilu: valmennus Terveys, fyysinen ja psyykkinen

5 Koulu/opiskelu/työ Oma perhe ja suku Muut ihmissuhteet Muut elämänalat 3. Tämän jälkeen pyydä urheilijaa listaamaan kolme tärkeintä huolta teemoilla: A. Mitkä mahdolliset huolet ovat urheilijan mielestä kiireellisiä, kun niitä ilmenee? B. Mitkä huolet ovat urheilijan mielestä tärkeitä, kun niitä ilmenee? 4. Seuraavaksi suunnitelkaa yhdessä toimenpiteet, joita urheilija voi tehdä näiden huolien vähentämiseksi tai poistamiseksi.

6 Harjoite B: Huolien listaus vaikutusmahdollisuuksien mukaan - joukkuepalaveri 1. Seuraavan keskustelun tarkopituksena on lisätä oman elämän hallinnan tunnetta pohtimalla, mihin itseä huolettaviin asioihin on mahdollista vaikuttaa ja mihin ei. 2. Jaa urheilijat ryhmiin ja tulosta heille seuraavalta sivulta alkava taulukko. 3. Pyydä urheilijoita täyttämään taulukkoon omien kokemuksiensa pohjalta, minkälaisia huolia heillä mahdollisesti on ollut tai voisi olla. 4. Seuraavaksi pyydä urheilijoita suunnittelemaan toimenpiteet, joita he voivat käyttää näiden huolien vähentämiseksi tai poistamiseksi. Kehota heitä samalla miettimään, miten joukkue voisi tukea yksilöä. 5. Tämän jälkeen purkakaa ryhmätyöt yhdessä joukkueena.

7 Elämänala Huolet, joihin ei itse voi mitenkään vaikuttaa: Huolet, joihin itsellä on ainakin jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia: Huolet, joihin voi itse vaikuttaa: Urheilu: harjoittelu Urheilu: kilpaileminen Urheilu: valmennus Terveys, fyysinen ja psyykkinen

8 Koulu/opiskelu/työ Oma perhe ja suku Muut ihmissuhteet Muut elämänalat