Pientalorakentajan opas

Pientalorakentajan opas

Rakentamisen suunnittelu ja töiden aloittaminen tuo usein mukanaan ongelmatilanteita ja epätietoisuutta. On epäselvää jopa se, missä järjestyksessä ja missä paikassa rakentamiseen liittyviä yleisiä asioita hoidetaan. Tähän oppaaseen on laadittu yhteenveto ns. yleisistä rakentamisasioista. Oppaan tietoja voit käydä läpi sekä selventää rakentajaneuvojan kanssa. Neuvontapalveluista ei peritä erillistä maksua, vaan ne sisältyvät normaaleihin lupaja liittymämaksuihin niitä mitenkään korottamatta. 2

Pientalorakentajan opas 1. Tontin hankinta... 5 1.1. Kaavatilanne... 5 1.2. Tontin osto kaupungilta... 6 1.3. Tontin vuokraus... 7 1.5. Tontin ja rakennuspaikan lohkominen... 9 1.6. Lainhuudatus ja vuokraoikeiden siirto... 9 2. Lainoitus ja takaukset... 11 3. Pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja... 11 4. Säästä energiaa, samalla säästät luontoa ja rahaa... 14 5. Rakennesuunnittelun ohjaus... 16 5.1. Ennakoiva laadunohjaus... 16 5.2. Tilasuunnittelun ja tontin käyttösuunnitelman ohjaus... 17 5.3. Teknisen laadun ohjaus... 19 6. Rakennesuunnittelu... 21 6.1. Suunnittelijat ja pätevyys... 21 6.2. Suunnittelun lähtötiedot... 22 6.3. Pientalojen tekninen laatu... 25 6.4. Pääpiirustukset... 25 6.5. Erityissuunnitelmat ja selvitykset... 25 6.6. Pihasuunnitelmat... 27 6.7. Neuvonta paloteknisissä asioissa... 28 7. Rakennusluvan hakeminen... 28 7.1. Lupamenettely... 28 7.2. Suunnitelmaluonnoksien esittäminen, neuvojen saaminen... 29 7.3. Lupahakemuksesta naapureille tiedottaminen... 29 7.4. Lupahakemus ja liiteasiakirjat... 29 7.5. Lupaehdot... 32 3

7.6. Luvan voimassaoloaika... 33 7.7. Rakentamisilmoitus... 33 8. Rakennuksen paikan merkitseminen ja korkeusasemasta päättäminen... 33 9. Rakennustyöaikaiset katselmukset... 34 9.1. Rakennustyönaloittamisilmoitus... 34 9.2. Aloituskokous... 34 9.3. Pohja- ja perustuskatselmus... 35 9.4. Sijaintikatselmus... 35 9.5. Rakennekatselmus... 35 9.6. Hormikatselmus... 35 9.7. Öljylämmityslaitteiston katsastus... 36 9.8. LVI-laitteiden tarkastus... 36 9.9. Sähkötarkastukset... 36 9.10. Loppukatselmukset... 36 10. Liittymien tilaaminen... 37 10.1. Rakennusaikainen sähkö... 37 10.2. Sähköliittymät... 38 10.3. Kaukolämpö... 39 10.4. Vesijohto- ja viemäriverkostoon liittyminen... 46 10.5. Pientalon tiedonsiirtokaapelit... 47 10.6. Tonttiliittymä katuun... 49 11. Maankaivutyöt katualueella... 51 11.1. Kaivuluvan hakeminen... 51 11.2. Kaivutyön suorittaminen... 51 11.3. Yleisen alueen käyttökuvan hakeminen... 52 11.4. Liikennemerkkien vuokraus... 52 12. Puiden kaataminen tontilla... 53 13. Jätehuolto... 53 13.1. Rakennustyömaan jätehuolto... 53 13.2. Kiinteistön jätehuolto... 54 4

Pientalorakentajan opas 1. Tontin hankinta 1.1. Kaavatilanne Tietoja asemakaavoituksesta Normaalitapauksessa tontin rakentaminen edellyttää, että tontilla on asemakaava. Asemakaava määrittelee yksityiskohtaisesti ne rajat, joiden mukaan rakentamisen tulee tapahtua. Asemakaavoittamattomilla alueilla harkitaan rakentamismahdollisuudet aina tapauskohtaisesti. Näillä alueilla vesistön rannalle tapahtuva uudisrakentaminen edellyttää yleensä rakennusluvan lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen poikkeamispäätöksen. Muualle kuin ranta-alueelle tapahtuvalla rakentamiselle tarvitaan yleensä suunnittelutarvepäätös. Poikkeamisen sekä suunnittelutarpeen tarpeen ratkaisee rakennusvalvonta. Päätöksen tekee asemakaavoitus. Asemakaavoittamattomien alueiden rakentamisesta sekä poikkeamispäätöksen tai suunnittelutarvepäätöksen hakumenettelystä antaa lisätietoa rakennusvalvonta ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/ asemakaavoitus. Asemakaavan muuttaminen Silloin kun rakennushanke/-aikomus poikkeaa asemakaavasta, voidaan asemakaavaa muuttaa tontinomistajan aloitteesta. Edellytyksenä kaavan muuttamiselle yleensä on, että muutoksen avulla voidaan päästä ympäristön, toimivuuden ja kaupunkikuvan kannalta parempaan lopputulokseen. Asemakaavan muutosta haetaan vapaamuotoisella kirjeellä tai muutoksenhakulomakkeella. Hakemus osoitetaan yhdyskuntalautakunnalle. Asemakaavan muutosedellytyksistä tulee neuvotella asemakaavoituksen kanssa ennen aloitteen jättämistä. Normaalitapauksessa omakotitonttia koskeva asemakaavamuutos vie käsittelyineen aikaa vähintään puoli vuotta. Taksa Asemakaavamuutoksen aloitteentekijältä peritään laatimis- ja käsittelykuluja sekä kaavamuutoskohtainen kuulutuskustannusmaksu. Palvelumaksu: https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/asemakaavan-muutoksen-hakeminen 5

http://www.ouka.fi/oulu/paatoksenteko ja hallinto/palveluhinnasto ja julkaisut Poikkeamispäätös ja suunnittelutarvepäätös Hakemuskaavakkeita saa Oulun rakennusvalvonnasta, jonne hakemus myös jätetään. Poikkeamispäätösmenettelyssä ja suunnittelutarveratkaisussa kuullaan aina naapurit. Päätöstä haettaessa tarvitaan seuraavat asiakirjat: poikkeamispäätöshakemus tai suunnittelutarvepäätöshakemus (rakennusvalvonta) virallinen karttaote, joka sisältää kaavaotteet ja naapuriluettelon (karttapiste, toimitusaika noin kolme päivää) todistus hallintaoikeudesta (lainhuutotodistus, kauppakirja tai vuokrasopimus) asemapiirros rakennussuunnitelmaluonnokset, jos hakemuksen ratkaiseminen sitä edellyttää naapuriluettelon mukaiset kirjalliset naapureiden suostumukset Taksa Myönteinen poikkeamispäätös tai suunnittelutarvepäätös ja kielteinen päätös on maksullinen. Mikäli hakija ei ole hankkinut naapureiden suostumuksia, ja naapureiden kuuleminen järjestetään viranomaisen toimesta, peritään maksu per kuultava naapuri. Palvelumaksu: https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/poikkeamisluvat http://www.ouka.fi/oulu/paatoksenteko ja hallinto/palveluhinnasto ja julkaisut 1.2. Tontin osto kaupungilta Tontit ja asuminen myy kaupungin omistamia tontteja omatoimista omakotirakentamista varten. Tontteja on kaupan myös avoimilla markkinoilla. Omakotitonteille on hyväksytty uudet jakoperusteet vuoden 2006 alusta alkaen ja ne ovat luettavissa em. internetsivuilta. Vuosittain myydään noin 50-80 omakotitonttia. Noin 75% tonteista myydään kiinteällä hinnalla ja noin 25% tarjousten perusteella. Ritaharju, Hiukkavaaran Kivikkokangas ja Kiulukangas sekä Niemenranta että Haapakangas ovat lähivuosien luovutusalueita. Lisäksi tontteja on myynnissä Vesalasta ja Ylikiimingin Murtomaalta ja Yli-Iistä. Hakuaika Myytävien omakotitonttien hakuaika on yleensä alkuvuodesta ja kestää noin kaksi - kolme viikkoa. Hakuajasta ilmoitetaan internetissä sekä paikallislehdissä. Tontteja on myös jatkuvassa myynnissä. Hakemus 6

Tonttihakemuksen voi jättää sähköisesti osoitteessa www.ouka.fi/tontit, jossa myös esittelymateriaali on hakuaikana nähtävillä. Hakemuksen voi edelleen jättää myös kirjallisesti ja materiaalia sekä hakulomakkeita saa hakuaikana Ympäristötalon aulapalveluista tai tontit ja asumisesta. Varausmaksu ja tontin hinta vuodelle 2015 Tontin saaja maksaa 550 euron varausmaksun tonttivarauksen saatuaan. Kaupungin myymien tonttien hinnat ovat noin 27-66 euroa/m2. Tarkista hinnat palveluhinnastosta: http://www.ouka.fi/oulu/paatoksenteko-ja-hallinto/palveluhinnasto-ja-julkaisut Kaupan ehtoja kauppa on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa varauksesta. kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan kaupan allekirjoituksen yhteydessä. kauppahinnan lisäksi peritään tontin lohkomismaksu. tontille tulee tehdä varausaikana, ennen kaupantekoa, tarvittava maaperätutkimus perustamistapalausuntoineen ja pintavaaitus. tontille on rakennettava kolmen vuoden kuluessa kaupan tekemisestä. tonttia ei saa myydä edelleen rakentamattomana. 1.3. Tontin vuokraus Tontit ja asuminen vuokraa kaupungin omistamia tontteja omatoimista omakotirakentamista varten. Omakotitonteille on hyväksytty uudet jakoperusteet vuoden 2006 alusta alkaen ja ne ovat luettavissa em. internetsivuilta. Vuosittain vuokrataan noin 150-200 omakotitonttia. Ritaharju, Hiukkavaaran Kivikkokangas ja Kiulukangas sekä Niemenranta että Haapakangas ovat lähivuosien luovutusalueita. Hakuaika Vuokrattavien omakotitonttien hakuaika on yleensä syyskesällä ja kestää noin kolme viikkoa. Hakuajasta ilmoitetaan internetissä sekä paikallislehdissä. Hakemus Tonttihakemuksen voi jättää sähköisesti osoitteessa www.ouka.fi/tontit jossa myös esittelymateriaali on hakuaikana nähtävillä. Hakemuksen voi jättää myös kirjallisesti ja materiaalia ja hakemuslomakkeita saa hakuaikana Ympäristötalon aulapalveluista tai tontit ja asumisesta. Varausmaksu ja tontin vuosivuokra 7

Tontin saaja maksaa tonttivarauksen saatuaan varausmaksun, joka sisältää: vuokraennakon tontin lohkomismaksun käsittelymaksun Tontin vuosivuokra on vaihtelee. (Huom. Hakijan peruessa tontin varauksen hänelle palautetaan tontin lohkomismaksu ja vuokraennakot) Palveluhinnasto: http://www.ouka.fi/oulu/paatoksenteko-ja-hallinto/palveluhinnasto-ja-julkaisut Vuokrasopimuksen ehtoja tontille tulee tehdä ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista tarvittava maaperätutkimus perustamistapalausuntoineen ja pintavaaitus tontille on rakennettava kahden vuoden kuluessa vuokrasopimuksen alkamisesta tonttia ei saa luovuttaa edelleen rakentamattomana 1.4. Tonttijako Asemakaavan mukainen tonttijako ja tonttijaon muutos Asemakaava-alueella, johon on asemakaavassa määrätty sitova tonttijako tai jonka ohjeellista tonttijakoa katsotaan tarpeelliseksi muuttaa, saa rakennusluvan vain voimassa olevan asemakaavan ja sitovan tonttijaon mukaiselle tontille, joka on merkitty kiinteistörekisteriin. Jos voimassa olevaan tonttijakoon halutaan muutos, tulee maanomistajan pyytää sitä Kiinteistöinsinöörin palvelut - yksiköstä. Hakemus Hakemus jätetään, mikäli mahdollista, henkilökohtaisesti. Hakemukseen liitetään muutosehdotus. Maanomistajien on oltava yksimieliset ehdotuksesta muutettavan tonttirajan molemmin puolin. Hinta Tonttijaon muutoksen hinta löytyy palveluhinnastosta: http://www.ouka.fi/oulu/paatoksenteko-ja-hallinto/palveluhinnasto-ja-julkaisut Käsittelijät Kiinteistöinsinööri Henna Tuuttila, p. 044 703 2340 Toimitusinsinööri Eila Tuomaala, p. 044 703 2347 etunimi.sukunimi@ouka.f 8

1.5. Tontin ja rakennuspaikan lohkominen Asemakaava-alueilla, joilla on voimassa sitova tonttijako erotetaan tontti itsenäiseksi kiinteistöksi tontin lohkomisella. Ohjeellisen tonttijaon mukaisilla asemakaava-alueilla rakennuspaikka lohkotaan itsenäiseksi tilaksi. Rajankäynti voidaan suorittaa myös jo muodostetun tontin alueen ja/tai rajojen tarkistamista varten. Entisten Haukiputaan, Kiimingin, Yli-Iin ja Ylikiimingin kuntien alueilla kuten myös kaikilla alueilla, joilla ei ole asemakaavaa, haetaan lohkomista Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistosta, Veteraanikatu 9, Oulu, p. 029 530 1110. Maanmittaustoimisto, Oulun toimipiste: http://www.maanmittauslaitos.fi/yhteystiedot/palvelupisteet Hakemus Tontin ja tarvittaessa rakennuspaikanlohkomishakemuksia saa Kiinteistöinsinöörin palvelut - yksiköstä. On toivottavaa, että hakemus jätetään henkilökohtaisesti mainittuun yksikköön. Tällöin on mahdollista keskustella ja sopia monista toimitukseen liittyvistä asioista, kuten aikataulusta ja pyykityksestä. Hinta Tontin lohkominen on maksullista. Palveluhinnasto: http://www.ouka.fi/oulu/paatoksenteko-jahallinto/palveluhinnasto-ja-julkaisut Käsittelyaika Hakemuksen jättämisestä tontin ja rakennuspaikanrekisteröintiin kuluu aikaa maastokaudella kahdesta viikosta kahteen kuukauteen asiakkaan tarpeista ja tontista ja rakennuspaikasta riippuen. Käsittelijät Kiinteistöinsinööri Henna Tuuttila, p. 044 703 2340 Maanmittausteknikko Seppo Rundgren, p. 044 703 2341 Toimitusinsinööri Eila Tuomaala, p. 044 703 2347 etunimi.sukunimi@ouka.fi 1.6. Lainhuudatus ja vuokraoikeiden siirto 9

Vuokratontti Vuokratontille ei tarvitse hakea lainhuutoa, mutta vuokraoikeuden tai sen siirron kirjaamista haetaan maanmittaustoimistolta 6 kuukauden kuluessa oikeuden perustamisesta tai sen siirtämisestä. Myyntitontti Myyntitontti tarvitsee lainhuudon (omistusoikeuden kirjaaminen), myös määräala on lainhuudatettava. Määräalalle haetaan lainhuuto ennen kiinteistöksi muodostamista. Hakemus Lainhuutoa haetaan maanmittaustoimistolta kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan tai muun luovutuskirjan vahvistamisesta. Liitteet kauppakirja tai muu saantokirja liitteineen ja niiden jäljennökset yhtiön osalta kokouspöytäkirja ja tarvittaessa yhtiöjärjestys ja kaupparekisteriote kuitti varainsiirtoveron maksamisesta Varainsiirtovero Kiinteistön omistusoikeuden luovutuksesta maksetaan varainsiirtoveroa 4 % kauppahinnasta ja mahdollisesti vastattaviksi otetuista lainoista. Vero maksetaan pankkisiirrolla ennen lainhuudon hakemista. Kiinteistörekisterinpitäjät vuonna 2015 Oulun kaupungin alueella kiinteistörekisteriä ylläpidetään vuonna 2015 seuraavan aluejaon mukaisesti: Oulun kaupunki kaikki ns. vanhan Oulun asemakaava-alueet kaikki entisen Oulunsalon kunnan asemakaava-alueet kaikki entisen Kiimingin kunnan asemakaava-alueet kaikki entisen Haukiputaan kunnan asemakaava-alueet 1.1.2013 jälkeen voimaan tulevien asemakaavojen alueet koko Oulun alueella riippumatta siitä, minkä entisen kunnan alueelle kaava sijoittuu Maanmittauslaitos ennen 1.1.2013 voimaan tulleiden asemakaavojen alueet entisen Yli-Iin kunnan alueella ennen 1.1.2013 voimaan tulleiden asemakaavojen alueet entisen Ylikiimingin kunnan alueella kaikki haja-asutusalueet 10

Maanmittauslaitoksen yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Maanmittauslaitos, Oulun palvelupiste Veteraanikatu 9, 90130 Oulu Maanmittauslaitos/Toimitushakemukset PL 1006, 00521 Helsinki Puhelin: Asiakaspalvelu 029 530 1110, ma-pe klo 9-16.15 Sähköposti: asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi toimitushakemukset@maanmittauslaitos.fi 2. Lainoitus ja takaukset Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion yhteydessä valtion tukeman asuntolainoituksen määrästä ja painotuksista. Vuonna 2015 ei myönnetä korkotukilainoja omakotitalojen rakentamiseen. Valtio tukee omistusasumista takaamalla yksityishenkilöiden asuntolainoja. Valtiontakaus on tarkoitettu tilanteisiin, joissa lainansaajan omat vakuudet eivät yksin riitä asuntolainan vakuudeksi. 3. Pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja Pääsuunnittelijan tehtävät Pääsuunnittelija huolehtii suunnittelun kokonaisuudesta, ja hän voi toimia myös esim. rakennus- tai rakennesuunnittelijana tai vastaavana työnjohtajana. Pääsuunnittelijan velvollisuutena on tarkistaa erikoissuunnittelijoiden pätevyys ja vastata suunnitelmien yhteensopivuudesta sekä laadusta. Pääsuunnittelijan tulisi olla mukana jo tonttia valittaessa ja viimeistään suunnittelun käynnistyessä ja talotyypin valinnassa. Vastuut Pääsuunnittelijan vastuu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain mukaan hän vastaa siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Suhteessa sopijakumppaneihin vastuu perustuu työsopimukseen tai suunnittelusopimukseen ja niissä mainittuihin velvoitteisiin. 11

Kelpoisuus Pääsuunnittelijalla tulee olla rakennusalan korkeakoulututkinto tai ammatillinen korkea-asteen tutkinto ja riittävä kokemus (arkkitehti, rakennusarkkitehti, diplomi-insinööri, rakennusinsinööri tai rakennusmestari). Myös pitkään suunnittelijana tai rakennusprojektin vetäjänä toiminut rakennusmestari voi toimia pääsuunnittelijana. Jos pääsuunnittelija toimii myös varsinaisena rakennussuunnittelijana, hänellä tulee olla ajantasainen suunnittelukokemus ja osaaminen ko. suunnittelualalta. Pääsuunnittelijaksi ryhtyvä ilmoittaa lupahakemuksessa nimensä, koulutuksensa, kokemuksensa ja yhteystietonsa. Lisäksi hänen tulee allekirjoittaa lupahakemus omalta osaltaan. Vastaavan työnjohtaja Rakennushankkeeseen on hyväksytettävä vastaava työnjohtaja rakennusvalvonnassa Vastaavan työnjohtajan tulee johtaa rakennustyötä ja vastata viranomaisiin päin sen suorittamisesta. Vastaavan työnjohtajan tehtävien hoitamisesta antaa rakennusvalvonta erillisiä ohjeita rakennusluvan myöntämisen ja vastaavan työnjohtajan hyväksynnän yhteydessä. Jos vastaava työnjohtaja on urakoitsijan edustaja, tulisi rakennushankkeeseen ryhtyvän harkita erillisen valvojan palkkaamista rakentajan (omia) etuja valvomaan. Vastaavan työnjohtajan pätevyys Pientalonhankkeen vastaavalla työnjohtajalla on oltava vähintään rakennusmestarin koulutus ja kolmen vuoden kokemus työnjohtotehtävistä. Vastaavan työnjohtajan tehtävät Vastaavan työnjohtajan taidoilla ja aktiivisuudella on ratkaiseva merkitys rakennustyön oikeaoppisen toteutuksen varmistamisessa. Hänen edellytetään osallistuvan tuntuvalla työpanoksella pientalohankkeeseen, yleensä 100-200 tuntia. Rakennusvalvonta seuraa ja arvioi vastaavan työnjohtajan työskentelyä sekä tukee häntä tehtävässään. Vastaava työnjohtaja on syytä palkata välittömästi rakentamispäätöksen synnyttyä. Vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että hanke toteutetaan rakennusteknisesti oikein. Hän toimii rakennuttajan neuvojana rakentamiseen ja rakennusmateriaaleihin liittyvissä kysymyksissä sekä vastaa viranomaisiin päin rakennushankkeen määräysten- ja luvanmukaisuudesta. 12

Vastaavan työnjohtajan tulee pitää huolta siitä, että tarpeelliset suunnitelmat ovat olemassa ja että työt tehdään niiden ja luvan mukaisesti. Hänen tulee huolehtia, että tarvittavat ilmoitukset viranomaisille tehdään ajoissa ja että katselmukset tilataan ajallaan. Vastaavan työnjohtajan tulee tehdä vähintään vastaavan työnjohtajan tarkastuslistan mukaiset ja rakennusluvan yhteydessä annettavassa valvontakirjassa esitetyt tarkastukset rakennuskohteessa paikanpäällä. Hakemus / ilmoitus Vastaavaksi työnjohtajaksi hyväksymistä haetaan rakennusvalvonnasta lomakkeella, jossa tulee olla työnjohtajan sitoumus tehtävän suorittamiseen ja allekirjoitus. Hakemuksen käsittelee tarkastuspäällikkö. Yhteydenotot: tarkastuspäällikkö Tapio Klemettilä, tapio.klemettila(at)ouka.fi, p. 044 703 2704 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston työnjohtaja (KVV) sekä ilmanvaihtolaitteiston työnjohtaja (IV) Yhteydenotot Rakennusvalvonta, LVI-insinööri, Juha Keinänen, p. 050 5626 827. Milloin rakennuslupapäätöksessä edellytetään, tulee vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihtolaitteistotyössä olla Rakennusvalvonnan hyväksymä henkilö, joka johtaa KVV ja IVtyötä ja vastaa siitä, että KVV - ja IV-laitteisto asennetaan määräysten mukaisesti. KVV ja IVtyönjohtajan tulee omalta osaltaan huolehtia katselmusten tilaamisesta. Pätevyys KVV ja IV-työnjohtajalla on oltava vähintään tehtävään soveltuva teknikon tutkinto ja riittävä kokemus asennustöiden valvontaan perehdyttävissä tehtävissä. Omakotitalon KVV - ja IVasennustöiden työnjohtajaksi voidaan hyväksyä myös kokenut asentaja. Hakemus / ilmoitus KVV ja IV-vastaavaksi työnjohtajaksi hyväksymistä haetaan Rakennusvalvonnasta lomakkeella, jossa tulee olla myös työnjohtajan sitoumus tehtävän suorittamiseen. Hakemuksen käsittelee LVIinsinööri. Yhteydenotot Rakennusvalvonta, LVI-insinööri, Juha Keinänen, p. 050 5626 827. Rakennusvalvonta Käyntiosoite Solistinkatu 2, 90140 Oulu, 13

Puhelin 044 703 2718 Sähköposti etunimi.sukunimi@ouka.fi Aukioloajat ma - pe klo 8-16 4. Säästä energiaa, samalla säästät luontoa ja rahaa Ilmastonmuutos on tapahtumassa oleva tosiasia, tieteellinen näyttö siitä on hyvin vahva. Asian vakavuutta voidaan kuvata asiantuntijoiden kommentilla "Kyseessä on kovin haaste, mihin ihmiskunta on koskaan olemassaolonsa aikana joutunut". Muutos koskettaa kaikkia ihmisiä eri puolilla maapalloa. Joudumme lähitulevaisuudessa sopeutumaan muutoksen aiheuttamiin haittoihin ja kustannuksiin. Jotta sopeutuminen ylipäätään olisi mahdollista, on muutosta pyrittävä hillitsemään jo nyt kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Suomi on valtiona sitoutunut EU:n energiansäästön toimenpideohjelman mukaiseen 20 % kasvihuonekaasujen säästötavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä ja EU:n energiapalveludirektiivin 9 %:n säästötavoitteeseen vuoteen 2016 mennessä vuosien 2001-2005 tasosta. Samaan 9 % säästöön on myös Oulun kaupunki sitoutunut vuoteen 2016 mennessä. Suomessa on laadittu ERA 17 työryhmässä energiatehokkuutta viitoittava tiekartta vuoteen 2020 saakka. Vuonna 2012 tulee kokonaisostoenergiatarkastelu ja n 20% tiukennus määräyksiin. Vuonna 2015 siirrytään passiivitalo tasolle, vuonna 2017 arvotetaan rakennusmateriaalit määräyksissä ja vuonna 2020 rakennusten tulee olla lähes nollaenergiatasolla. Energian säästö ja tarpeettoman kulutuksen välttäminen ovat tehokkaimpia ja myös edullisia keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Suomessa rakennusten energiankulutus muodostaa n. 42 % osuuden energian käytöstä ja noin 38 % kasvihuonekaasupäästöistä (n 2,5 kertaa suurempi kuin liikenteen osuus). Kyseessä on siis merkittävin osa-alue. Kustannustehokkaat keinot ja tekniikka rakennusten energiakulutuksen vähentämiseksi ovat olemassa. Riittää, että otamme ne käyttöön. Oulun vuonna 2010 keskimääräisesti pientalot tehtiin matalaenergiatasolle. Tämä tarkoittaa tilojen lämmitysenergian osalta n 20 % energian säästöä vuoden 2010 alussa voimaan tulleeseen rakentamismääräkseen. Energiatuotannon suuri haaste on ympäristöpäästöiltään vähäpäästäisiin energiamuotoihin siirtyminen. Tulevaisuuden energiatehokkuuden kehitys on syytä huomioida jo nyt valintoja tehtäessä, sillä 2010 määräysten vähimmäistasolla suunnitellut talot voivat olla jo loppukatselmukseen mennessä "vanhanaikaisia". Jo tämän päivän energianhinnalla asuinrakennuksen energiakustannukset (energialasku) rakennuksen koko elinkaaren aikana (50-100 vuotta) saattavat nousta yli kaksinkertaisiksi verrattuna rakennuksen investointikustannuksiin (rakentaminen). Uusien vähäpäästyöisimpien energian tuotantotapojen ennakoidaan nostavan merkittävästi energian hintaa lähitulevaisuudessa. 14

Tämän johdosta rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tulee olemaan myös taloudellisesti aiempaa kannattavampaa asukkaille ja samalla voimme säästää ympäristöämme. Uusille pientaloille pakollinen energiaselvitys, sisältää energiatodistuksen, on tulevaisuuden yksi tärkeimmistä talon jälleenmyyntiarvon mittareista. On myös tärkeää tiedostaa, että pääosa pientalon suunnitteluvaiheessa tehdyistä valinnoista vaikuttavat koko rakennuksen eliniän (50-100v) ja ominaisuuksien parantaminen myöhemmin on yleensä selvästi kalliimpaa. Rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi kustannustehokkaasti on tärkeää tietää, mihin energiaa kuluu ja kuinka paljon. Kun energiaselvitys (RakMk D3, kohta 4.1) tehdään heti suunnittelun alkuvaiheessa, on mahdollista löytää ajoissa kussakin tapauksessa vaikuttavimmat ja taloudellisimmat keinot parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Pientalon energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin vaikuttavia tärkeitä valintoja kannustetaan tekemään www.pientalonlaatu.fi arviointijärjestelmällä. Rakennuslupaa haettaessa on liitteenä oltava energiaselvitys. Oulun rakennusvalvonta suosittelee tekemään energiaselvityksen edellä mainitulta sivulta ladattavalla laskuriohjelmalla, Energiajuniorilla. Jos energialaskenta tehdään jollakin muulla ohjelmalla kuin Energiajuniorilla, niin lupavaiheen ripeä käsittely edellyttää tietojen siirtämistä rakennusvalvonnan kotisivulla olevalle koostelomakkeelle, jossa on keskeiset tiedot kerätty päätöksen teon tueksi ja energiasäästön tilastointia varten. Konkreettisten energiansäästöön johtavien (perus)valintojen helpottamiseksi on Oulun rakennusvalvonta on laatinut Energialaatukortin. 15

5. Rakennesuunnittelun ohjaus 5.1. Ennakoiva laadunohjaus Nyt käynnistyvä rakennushankeenne on yksi elämänne suurimmista taloudellisista investoinneista, jossa onnistuminen ei saa olla sattumanvaraista. Laatuvalintojen tulee olla tietoisia ja harkittuja sekä niiden tulee määräytyä omista lähtökohdistanne, kuitenkin määräysten vähimmäistason täyttäviä. Rakentamisessa olennainen laatu on etupäässä muuta kuin näkyvien pintamateriaalien valintoja. Oman pääsuunnittelijan (arkkitehti, rakennusarkkitehti, talonrakennusalan diplomiinsinööri, insinööri tai rakennusmestari) hankinta on ensimmäinen keskeinen tehtävänne. Jos toteutettava rakennushanke on rakennussuunnittelun (tilojen, toimivuuden, tontinkäytön, ympäristön tai arkkitehtuurin) osalta vaativa, tulee rakennussuunnittelun riittävä osaaminen pääsuunnittelun lisäksi olla käytettävissä heti hankkeen alussa. Rakennusvalvonnan laatuohjauksen tavoitteena on rakennushankkeen hyvä kokonaislaatu. Kokonaisvaltainen laatuohjaus sisältää sekä arkkitehtonisen että teknisen laatuohjauksen. Arkkitehtonisen ja kaupunkikuvallisen ohjauksen tavoitteena on luoda aikaa kestävää, toimivaa ja esteettisesti kaunista asuinmiljöötä. Teknisen laadun valinnat vaikuttavat rakennuksen pitkäikäisyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä luonnollisesti rakennuksen elinkaarikustannuksiin ja energiankulutukseen. Oulun rakennusvalvonnan laadunohjaus on tunnustettua ja palkittua palvelua pientalorakennuttajalle. Oululaisilla pientalorakentajilla on mahdollisuus saada laajaa rakennuslupamaksuun sisältyvää laadunohjausta ja -koulutusta. Rakennusvalvonnan laatuohjauksesta saa parhaimman hyödyn osallistumalla tilaisuuksiin yhdessä oman ammattilaisen kanssa jo ennen kuin varsinainen suunnittelu on käynnistynyt ja tilaussopimuksia on tehty. Laatuohjauksen sisältö Pientalon kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen sekä tontin käytön ohjaus. Asuttavuuden ja esteettömyyden ohjaus. Laadunohjauksen ja varsinaisen suunnittelun aikataulu Perheen henkilökohtaisten laatuvalintojen tekeminen vaatii keskimäärin neljän kuukauden työskentelyn suunnittelun ja laadunohjausjärjestelmän parissa. Varsinainen rakentaminen voisi käynnistyä aikaisintaan 5 kuukauden kuluttua tontin myöntämisestä. Rakennusvalvonta suosittelee kaikille tontinsaajille tällaista aikataulua ennen varsinaista rakentamisvaihetta. 16

Pientalorakentamisen laadunohjaus järjestetään vuosittain keväisin ja syksyisin välittömästi Oulun kaupungin tonttijaon jälkeen. Tarkempi aikataulu löytyy rakennusvalvonnan kotisivuilta, ja kaupungin tontinvarauksen saaneille postitetaan ohjelma suoraan kotiin. Laatuohjaus käynnistyy yleisellä info-tilaisuudella, jolloin tontinsaajilla ei vielä ole yksityiskohtaista hahmotelmaa omasta talosta eikä sitoutumista talotyyppiin / talotoimitukseen. Suunnittelutyölle luodaan perusraamit, jotta kokonaislaadussa onnistutaan. Talomallin ja tontin käyttösuunnitelman valinnat tulevat seuraavaksi kortteleittain tapahtuvassa arkkitehtiohjauksessa (korttelikokoukset), ja samanaikaisesti tehdään teknisen laadun yksilölliset talokohtaiset valinnat, työkaluna www.pientalonlaatu.fi. Rakennusvalvonnan laatuohjauksen tavoitteena on pientalon kokonaislaadun määrittäminen ennen rakennusluvan myöntämistä. Asiantuntijoiden palkkaaminen suunnitteluun varmistaa osaltaan onnistuneen lopputuloksen. 5.2. Tilasuunnittelun ja tontin käyttösuunnitelman ohjaus Pientalojen tulee muodostaa yhtenäistä kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja kestävää rakennettua ympäristöä. Rakennusten tulee olla pitkäikäisiä, terveitä, turvallisia ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia. Tavoitteen saavuttamiseksi on kehitetty laatuohjaus, jonka rakennusvalvonta tarjoaa pienrakentajille lupamaksuun sisältyvänä erityispalveluna. Rakennusvalvonta järjestää uusilla asemakaava-alueilla pientalorakentajille ohjauspalavereja tulevien naapureiden kesken. Naapuruksille järjestettyjen korttelikokouksien ensisijaisena ajatuksena on tehdä naapurit tietoiseksi toistensa tavoitteista ja tonttinsa käyttöratkaisuista eli mihin eri toiminnat tontilla sijoittuvat. Rakennusvalvonnan tarkastusarkkitehdin kutsumaan ohjaukseen osallistuu kerralla lähimmät naapurukset ja heidän pääsuunnittelijansa. Ohjauskertoja on kaksi. Ensimmäisessä tilaisuudessa esitellään alustavat ajatukset ja kysymykset liittyen rakennusten sijoitteluun tontille. Lisäksi keskustellaan tontille sijoitettavista talomalleista sekä käydään läpi asemakaavan ja rakennustapaohjeiden vaatimukset. Tilaisuudessa sovitaan myös jatkotoimenpiteistä. Toisessa tilaisuudessa tarkastetaan tontin käyttösuunnitelma, joka perustuu aikaisemmassa tilaisuudessa sovittuihin tavoitteisin. Tontin korkeusasemista sovitaan alustavasti tässä vaiheessa. Lisäksi voidaan tarkastella mahdollisia rakennussuunnitelmia. Rakennuksen pitkäikäisyys ja monikäyttöisyys Rakennuttajan on syytä tiedostaa, että tehdessään rakennukseen liittyviä valintoja, hän samalla suurelta osin päättää rakennuksen kestoiästä ja monikäyttöisyydestä sekä rakennusosien kestosta ja vaihdettavuudesta. Omakotitaloissa kuten isommissakin rakennuksissa pätee periaate: talon kestoikä ja huoltovapaus/- 17

välit voidaan suurelta osin valita ennakkoon materiaalivalintojen ja teknisten ratkaisujen avulla. Rakennus voidaan tehdä kestämään esimerkiksi 20 vuotta tai 100 vuotta tai pitempään. Betonirakenteissa minimikäyttöikä on 50 vuotta, mikä pitäisi olla koko rakennuksen minimikestoikä. Kestoikää lisättäessä rakentamiskustannus hieman kohoaa, mutta rakennusta pitkään käytettäessä se saadaan moninkertaisesti takaisin. Samoin suunnittelua käynnistäessään rakennuttajan on syytä päättää, kuinka monenlaisiin käyttötilanteisiin rakennuksen tulee soveltua. Esimerkkinä omakotitalojen elämänkaariajattelussa tyypillisiä ovat seuraavat tilanteet: perheen koko muuttuu; lapset kasvavat, itsenäistyvät, opiskelevat, perustavat perheen; isovanhempia majoitetaan; tarvitaan työhuonetta erillisellä sisäänkäynnillä; tarvitaan erillinen yksiö/kaksio lapsille, itselle tai ulosvuokrattavaksi. Taloa pitää pystyä asumaan tehokkaasti erilaisissa elämäntilanteissa "isältä pojalle", ja tarvittaessa laajentamaan järkevällä tavalla. Pientalojen tulee soveltua mahdollisimman hyvin myös apulaitteita käyttäville asukkaille siten, että tarvittaessa kulkureitti tontilla ja sisäänkäynti voidaan rakentaa pyörätuolia tai rollaattoria apunaan käyttävälle asukkaalle sopivaksi. 1. asuinkerros tulee suunnitella täysin esteettömäksi nk. selviytymiskerrokseksi, joka sisältää riittävän väljien peseytymis-, WC- ja keittotilojen lisäksi myös olohuoneesta erillisen tilan nukkumista varten. Suurehkoon omakotitaloon voidaan hyvällä tilasuunnittelulla sovittaa kaikki edellä mainitut toiminnot. Se mukautuu uusiin tilanteisiin parhaimmillaan vain väliovia sulkemalla ja avaamalla. Edellä kerrotut tavoitteet tulee hankekohtaisesti määritellä ennakkoon ja antaa arkkitehdille suunnittelun lähtötiedoiksi. Niihin päästään ammattitaitoisella suunnittelulla, rakentamisella ja valvonnalla. Arkkitehti on saanut koulutuksen tilojen ja ulkonäön suunnitteluun, insinööri teknisten asioiden suunnitteluun. Suunnitteluun ja valvontaan panostaminen saadaan yleensä moninkertaisesti takaisin rakennuksen käytön aikana tai myynnin yhteydessä. Pientalojen riittämätön suunnittelu ja asiantuntematon rakentaminen aiheuttavat suurta taloudellista vahinkoa. Tehokkaalla tilojen suunnittelulla ja sitä kautta pienemmällä asuntokoolla ja -tilavuudella säästetään sekä rakennus- että ylläpitokustannuksia. Pelkästään talon lämmittämisen energiakustannus rakennuksen käyttöiältä muodostuu lähes kaksinkertaiseksi investointikustannuksiin nähden. Siksi hyvällä ja energiatehokkaalla suunnitelmalla säästetyt neliöt ja kuutiot tuovat kohoavien energiahintojen vuoksi jatkuvasti hyötyä asukkaalle. Suunnitelmaluonnoksien esittäminen, neuvojen saaminen Suunnitelmien esittäminen luonnosvaiheessa ja suunnitteluratkaisuista sopiminen ennakkoon rakennusvalvonnan arkkitehtien kanssa lyhentää yleensä lupahakemuksen käsittelyaikaa. Samalla se tarjoaa luvanhakijalle ja pääsuunnittelijalle mahdollisuuden saada asiantuntijoiden ohjeita ja mielipiteitä hankkeen suunnitteluun ja vieläpä ilman lisäkustannuksia. 18

Rakennusvalvonta toivoo yhteydenottoja jo suunnitteluvaiheen alussa. Tarkastusarkkitehdit tavoittaa parhaiten sähköpostilla ja käsipuhelimella. Tapaamisaika Rakennusvalvonnalla on syytä sopia ennakkoon. Suunnittelun ohjaus ja neuvonta Tarkastusarkkitehdit Aila Asikainen, p. 044 703 2701 Esa Kauppi, p. 044 703 2702 Reijo Lammassaari, p. 044 703 2713 Kaupunginarkkitehti Jari Heikkilä, p. 044 703 2703 5.3. Teknisen laadun ohjaus Pientalon teknisen laadun ohjaus Pientalorakennuttajan avuksi Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt pientalon teknisen laadun suunnittelu- ja arviointijärjestelmän, www.pientalonlaatu.fi. Palvelu on ilmainen. Pientalonlaadun arviointijärjestelmän tehtävänä on auttaa rakentajaperhettä määrittämään omat teknisen laadun tavoitteensa. Em. laatuohjausjärjestelmän ympäristöministeriö on julkaissut v. 2006 ympäristöoppaana: "Pientalon tekninen laatu Tähtiluokitus". Tämä opaskirja jaetaan kaikille oululaisille tontinsaajille ensimmäisessä laadunohjausinfossa. Arviointijärjestelmää ja sen käsikirjaa, ympäristöopasta, käytetään laatuohjauksessa perustyökaluina. Järjestelmä toimii "yhteisenä kielenä" rakentajaperheen, suunnittelijan, urakoitsijan ja talotehtaan välillä. Nettiversioon tekemänne laatutavoitteet kirjautuvat muistiin ja hankkeenne muiden osapuolten nähtäville. Tällöin on mahdollisuus saavuttaa asetetut tavoitteet valmistuvassa talossa. Lisäksi on kehitetty viisi laatukorttia, joilla autetaan laatuvalintojen tekemistä. Kehitämme laadunvarmistusmenetelmää suunnittelun ja toteutuksen osa-alueille Sera-hankkeessa. Tavoitteena ovat sähköiset tarkistuslistat, joiden avulla voidaan seurata asetettujen laatutavoitteiden toteutumaa suunnittelussa ja työmaatoteutuksessa. Myöhemmin tarkistuslistoista muodostuu osa huoltokirjan dokumentaatiota. Järjestelmän tavoitteena on varmistaa, että pientaloista tulee asetetun laatutavoitteen mukaisia. Ohjaukseen osallistuvien odotetaan asettavan laatutavoitteet (kosteuskestävyys, energiankulutus, sisäilmasto ja ympäristövaikutukset) tietoisten valintojen pohjalta. Arviointijärjestelmä arvottaa valinnat laatutähdiksi siten, että määräysten mukainen minimitaso on 1 tähti ja maksimitaso 5 tähteä. Kaikki rakentajat voivat yhdessä oman pääsuunnittelijansa kanssa hyödyntää järjestelmää 19

omassa rakennushankkeessaan. Rakennusvalvonta auttaa järjestelmän käyttöönotossa järjestämällä laatuohjausiltoja. Rakennusvaurioiden ennaltaehkäisy Rakennusvaurioiden ehkäisemiseksi on suunnittelussa ja rakentamisessa muiden ratkaisuiden ohessa kiinnitettävä erityistä huomiota mm. seuraaviin yksityiskohtiin: Rakennuspaikan ja lattiapinnan korkeusasemat sekä keskinäiset korkeussuhteet Suositellaan kattovesien johtamista hulevesiviemäriin tontin kuivattamiseksi. Kattovedet voidaan johtaa osittain myös umpinaiseen säiliöön/ -kaivoon, jota käytetään pihakasvien kasteluun. Pintavesien poisjohtaminen rakennusten seinustoilta ja tontin takaosista (ei kuitenkaan naapurin puolelle) Lattian ja perustusten alle tehtävän kosteuden nousua estävän kapillaarikatkokerroksen on oltava riittävän paksu, 2 x kapillaarinen nousu (kuitenkin aina vähintään 200 mm), ja maaaines voi olla esim. pestyä ja riittävän karkeaa (4-22 mm tai 6-16 mm). Maaainestoimittajalta on pyydettävä kapillaarikerroksena toimivasta maa-aineksesta kapillaarisuus- ja puhtaustodistus. Salaojasora ei sovellu kapillaarikatkon materiaaliksi. Ulkoseinän- ja yläpohjarakenteiden ulkokerrosten tuulettuminen Sisäpuolisen ilmanvaihdon tehokkuus koko asunnossa ja erityisesti kosteissa tiloissa sekä ilmanvaihdon toimivuus myös talviolosuhteissa Pesuhuoneen ja saunan lattioiden vedeneristys ja pintakallistukset sekä pesuhuoneen seinien vedeneristys myös kivirakenteisissa lattioissa ja seinissä (kosteussulkusively ei ole riittävä). Rakennusmateriaalien ja työvaiheiden sääsuojauksen tärkeys huomioitava Edellä lueteltujen yksityiskohtien ratkaisut tulee esittää rakennuslupapiirustuksissa rakennetyypein. Rakennusvalvonta kiinnittää niihin huomiota lupakäsittelyssä ja työmaalla katselmuksissa. Energiatehokas omakotitalo Oulun omakotitalotuotannossa rakennusvalvonnan sitova energiansäästötavoite on 35 % nykyisten v. 2008 määräysten vähimmäistasoon nähden. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi rakennusvalvonta suosittelee "matalaenergiatalojen" rakentamista, jolloin säästö on vähintään 50 %. Investointikustannusten lisäys on noin 1-3 % rakennuskustannuksista. Laatuvalinnoilla hillitset ilmastonmuutosta, tutustu rakennusvalvonnan energiansäästökorttiin ja www.pientalonlaatu.fi. Ks. kohta 4. Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos Tee talostasi pitkäikäinen, terveellinen ja elinkaarikustannuksiltaan edullinen. Tavoittele "matalaenergiatasoa". 20

Tee talon ulkovaipasta ilmatiivis. Hallitsemattomat ilmavuodot lisäävät energiankulutusta ja vedontunnetta. Laita lämmöneristettä yläpohjaan 450-550 mm, alapohjaan 200-300 mm ja seiniin 220-300 mm. Valitse energiataloudelliset ikkunat ja ovet, lämmöneristävyys u < 1,0. Ilmanvaihdosta ei saa tinkiä. Ilmanvaihdossa tulisi lämpöä ottaa talteen vähintään 50 %. Hyödynnä mahdollisimman paljon ilmaisenergioita aurinkoa, maata, ilmaa ja tuulta. Minimoi ostoenergian käyttöä ja valitse ostoenergia, jolla on edullinen ympäristöprofiili. Mitoita talosi perhekoon mukaan ja huomioi muunneltavuus, laajennettavuus ja jaettavuus. Vältä hukkaneliöitä. Talon muodolla ja sijainnilla sekä ikkunoiden suuntauksella on suuri merkitys energiankulutukseen ja siten myös ympäristöpäästöihin. Onnistuneen lopputuloksen varmistat hyvällä suunnittelulla. Laatupäällikkö Pekka Seppälä, p. 044 703 2721 Insinöörit Tapani Hoppu, p. 044 703 2705 Markku Hienonen, p. 044 703 2714 Ilkka Jaara, p. 044 703 2712 Samppa Ukonmaanaho, p. 044 703 2711 LVI-insinööri Juha Keinänen, p. 050 5626827 6. Rakennesuunnittelu 6.1. Suunnittelijat ja pätevyys Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että hänellä on käytettävissään pätevä henkilöstö. Suunnittelussa tulee olla pääsuunnittelija (ks. kohta 3. "Pääsuunnittelija") joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erikoissuunnitelmat (rakennus, rakenne, LVI ja sähkö) muodostavat kokonaisuuden. Kukin erikoissuunnittelija vastaa omien suunnitelmiensa sisällöstä. Pää- ja rakennussuunnittelija voi olla sama henkilö. Pääsuunnittelija voidaan mahdollisesti kelpuuttaa myös vastaavaksi työnjohtajaksi, osaamisprofiilistaan riippuen. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi on tärkeää, että pääsuunnittelija on mukana hankkeen alusta alkaen - jo tonttia valittaessa. Suunnittelijoilla tulee olla rakennusalan korkeakoulu-/ammattikorkeakoulututkinto ja riittävä kokemus. 21

6.2. Suunnittelun lähtötiedot Kaavat, kartat Omakotitalon suunnittelussa on heti alusta alkaen otettava huomioon tulevien asukkaiden tarpeiden ohella myös käytettävissä olevan tontin tarjoamat mahdollisuudet/asettamat rajoitukset. Ennen suunnittelun aloittamista tulee hankkia tonttikartta ja asemakaavaote (tai osayleiskaavaote), josta selviävät kaavalliset määräykset ja rasitteet. Tarvittavat karttakopiot voi tilata karttapisteestä. Rakennustapaohjeet Kaikille uusille alueilla laaditaan asemakaavaa täydentävät rakennustapaohjeet. Rakennusvalvonnasta saa eri alueille laadittuja rakennustapaohjeita, joissa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita rakennuksille sallituista materiaaleista, värisävyistä ja esim. kattokaltevuuksista. Rakennustapaohjeissa saatetaan määritellä myös aitauksia, tonttien muotoilua yms. ympäristörakentamista. 22

Rakentamismääräykset Valtion Ympäristöhallinnon internetsivuilta löytyvät voimassa olevat rakentamismääräyskokoelmat. www.ymparisto.fi Pääsuunnittelija on vastuussa, että rakennusluvassa noudatetaan näitä määräyksiä. Erityissuunnittelijat vastaavat omien suunnitelmiensa määräysten mukaisuudesta (rakenne- ja LVIS -suunnitelmat). Vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviemäriliittymät Vesijohto- ja viemäriverkoston suunnittelua varten on aina pyydettävä liitoslausunto Oulun Vedestä (ks. kohta 10.4.). Liitoslausunnossa määritetään tonttijohtojen (vesijohto, jäte- ja hulevesiviemäri) sijainti ja korkeusasema liitoskohdassa. Oulun kaupungin luovuttamien uusien alueiden omakotitonttien rakennuslupakarttapaketin mukana muistitikulla on tiedostona johtojen yhdistelmäkartta. Siitä selviää tonttiliittymien sijainnit. Uusimmilla asemakaava-alueilla voidaan vaatiahulevesien viivyttämistä/imeyttämistä. Sähkö- ja kaukolämpöliittymät Uusilla asemakaavoitetuilla asuinalueilla johtojen yhdistelmäkartassa näkyvät tonttikohtaiset sähköliittymän sijainti ja kaukolämmön todennäköisin tulosuunta. Kartassa on esitetty myös valaisinpylväitten ja jakokaappien paikat katualueella. Ks. kohta 10.2 Sähköliittymät ja 10.3 Kaukolämpöön liittyminen Rakennuspaikan maaperäolosuhteet ja kuivatuksen suunnittelu Tonttikohtainen maaperätutkimus ja perustamistapaselvitys on teetettävä yksityisellä konsultilla. Samalla vaaitaan tontin pintakorkeudet, minkä perusteella suunnitellaan rakennuksen ja tontin korkeusasemat pintavesien poisjohtamiseksi (tontin kuivatussuunnitelma). Tontin vaaitus tulee ulottaa myös naapuritonttien/puiston puolelle riittävän laajasti. Ennen tontin ja rakennuksen korkeuksien suunnittelua tulee selvittää myös kadun korkeusasema ja naapuritonttien ja rakennusten korkeusasemat. Tarkempi ohje ja Oulun seudulla pohjatutkimuksia suorittavien konsulttien yhteystietoja löytyy osoitteesta www.ouka.fi/rakennusvalvonta. Tontin kulmapisteiden korkeustiedot Uusilla asuntoalueilla tontin kulmapisteiden korkeustieto toimitetaan rakennuslupakartan yhteydessä. Rakennettaessa vanhalle alueelle joko tyhjälle tontille tai saneerattaessa tai laajennettaessa olevaa kiinteistöä tulee katukorkeustiedot pyytää erikseen Yhteydenotot Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu- ja viherpalvelut 23

Solistinkatu 23, 90140 Oulu p. 044 703 2212 24

6.3. Pientalojen tekninen laatu Oulun rakennusvalvonta yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa on laatinut pientalorakentajille teknisen laadun suunnittelu- ja arviointijärjestelmän, joka sisältää pientalon kosteudenkestävyyden-, sisäilmaston-, energiantarpeen- ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Teknisen laadun suunnitteluja arviointijärjestelmällä kannustetaan pienrakentajia tekemään hyviä laatuvalintoja. Tietoa pientalojen teknisen laadun suunnittelu- ja arviointijärjestelmästä saa osoitteesta: www.pientalonlaatu.fi sekä rakennusvalvonnan kotisivuilta ja rakennusvalvonnan tiedotteista. Ks. kohta 5.3 Teknisen laadun ohjaus 6.4. Pääpiirustukset Pääpiirustukset rakennuslupaa varten tulee pätevän suunnittelijan laatia, ks. pääpiirustuksien sisältö kohdasta 7.4. Lupahakemus ja liiteasiakirjat/piirustukset. 6.5. Erityissuunnitelmat ja selvitykset Rakennusluvan myöntämisen jälkeen on lupapäätöksessä nimetyt erityispiirustukset toimitettava lupaviranomaisille ennen kyseiseen työhön ryhtymistä. Useimmat piirustukset ovat tarpeen itse rakennustyön suorittamisessa, vaikka viranomaiset eivät niitä vaatisikaan. Työpiirustukset Työpiirustuksissa esitetään pohja- ja leikkauspiirrokset yksityiskohtaisesti mitoitettuina työn suoritusta varten. Ne ovat yleensä myös suuremmassa mittakaavassa kuin pääpiirustukset. Ellei rakennusluvan pohjapiirustuksia ole tarkennettu työpiirustustasolle, joutuu rakennustyön suorittaja päättämään monia asioita, esim. väliseinien ja -ovien tarkat paikat, rakennuspaikalla työtä tehdessään. Rakennepiirustukset ja laskelmat Rakennepiirustuksissa ja lujuuslaskelmissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys ja mitat työn suoritusta varten. Niissä esitetään myös rakenteiden lämmön-, kosteuden- ja vedeneristykset. Rakennesuunnitelmat vaaditaan myös pientalossa. Rakennesuunnitelmista toimitetaan vain yksi sarja Rakennusvalvontaon, josta virasto toimittaa sen edelleen kaupungin arkistoon. Tämä sarja varustetaan seläkkeillä, sidotaan yhteen ja päällimmäiseen piirustukseen lisätään kohteen rakennuslupatunnus (esim. 08-203). Rakennesuunnittelijan tarkastamat ja allekirjoittamat kattoristikoiden valmistuspiirustukset, yksi sarja, toimitetaan aina Rakennusvalvontaon. Vuoden 2008 alusta lähtien asiakkaalle ei palauteta virastosta leimattuja rakennepiirustuksia. Rakennesuunnittelija huolehtii lopulliset, päivitetyt ja täydelliset rakennesuunnitelmat rakennuttajalle. Rakennesuunnittelija tai pääsuunnittelija (tai 25

vastaava työnjohtaja) tuo ja esittelee rakennepiirustukset Rakennusvalvontaon. Puutteellisia suunnitelmia ei oteta vastaan. 26

Tarkastettu ja tarvittaessa päivitetty energiaselvitys Kaikkiin pientaloja koskeviin rakennuslupahakemuksiin on liitettävä energiaselvitys, ks. kohta 7.4 liite 7. Energiaselvitys (RakMk D3, kohta 4.1, www.ymparisto.fi ) on suositeltavaa tehdä osoitteesta www.pientalonlaatu.fi ladattavalla Energiajuniorilla Ilmanvaihto- ja lämmityslaitesuunnitelmat Ilmanvaihtopiirustuksissa esitetään ilmanvaihdon järjestäminen ja toiminta, tavoitearvot, kanavointi, eristykset ja laitteet mitoituksineen. Ilmanvaihdon ja lämmityslaitteiden suunnittelun yhteydessä tarkistetaan, että ko. suunnitelmat ja rakennusluvan hakuvaiheessa toimitettu energiaselvitys eivät ole ristiriidassa keskenään. Tarvittaessa energiaselvitys päivitetään suunnitelmien kanssa yhteensopivaksi. Ilmanvaihtosuunnitelmia toimitetaan Rakennusvalvontaon kaksi taitettua seläkesarjaa. Lämmityslaitepiirustuksia ei toimiteta rakennusvalvontaan, ellei lupaehdoissa ole sitä edellytetty. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistopiirustukset Piirustuksissa esitetään vesijohto, jätevesi- ja hulevesiviemärijärjestelmät laitteineen, varusteineen ja mitoituksineen sekä niiden liittyminen yleisiin johtoihin. Ks. myös kohta 10.4. Vesi- ja viemärisuunnitelmia toimitetaan Rakennusvalvontaon kaksi taitettua seläkesarjaa. Rakennusluvassa edellytettyjen suunnitelmien vastaanotto Rakennesuunnitelmat p. 044 703 2705, p. 044 703 2712, p. 044 703 2704 Lämmitys-, vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihto-suunnitelmat p. 044 703 2706 6.6. Pihasuunnitelmat Pihan käyttöratkaisut ja pintavesien poisjohtaminen esitetään korkolukemineen ja korkeuskäyrineen rakennusluvan asemapiirroksessa. Erityisesti on huomioitava rakennusten sokkeleiden vierustat: kallistus sokkeleista poispäin tulee olla vähintään 150 mm 3 metrin matkalla. Pintavesiä ei saa johtaa naapurin puolelle. Yhteisille rajoille on muotoiltava painanteet, joista pintavesi johdetaan hallitusti pois tonteilta. Tontin muotoilussa kiinnitetään huomioita liittymiseen naapuritonttien, katualueen ja puistoalueen korkeusasemiin. Pääsääntönä on, että oman tontin puolella tehdään loivasti luiskaus liittymäkorkeuteen. Asemakaavoitetuilla uusilla tonteilla on aina määrätty liittymäkorkeus 27

katualueelle, ja osalla tontteja myös tontin takaosan nurkkapisteiden liittymäkorkeus voi olla määrätty. Tarkka pihasuunnitelma mahdollistaa pihan pohjatöiden toteuttamisen jo talon rakentamisen kaivutöiden yhteydessä. Hyvin tehty pihan pohjustus tuo säästöä pihan rakennus- ja hoitokustannuksissa. Tapauskohtaisesti selvitetään, voiko tontin olemassa olevaa kasvillisuutta ja muita luonnon elementtejä säilyttää ja suojata rakentamisen aikana. Olevaa hyödyntämällä saadaan pihasta nopeasti ja edullisesti viihtyisä. Istutettavat kasvilajit valitaan siten, että ne soveltuvat alueen luontotyyppiin. Istutussuunnitelmissa huomioidaan myös yksityisyyden luominen oleskelualueelle ja suotuisan pienilmaston muodostuminen suojakasvillisuudella. Kulkureitti tontilla ja sisäänkäynti tulee voida tarvittaessa rakentaa pyörätuolia tai rollaattoria apunaan käyttävälle asukkaalle sopivaksi. 6.7. Neuvonta paloteknisissä asioissa Rakennustyön aikana vidaan tarvittaessa antaa rakenteelliseen plaoturvallisuuteen liittyviä neuvoja ja ohjeista. Yhteydenotot Palotarkastusinsinööri, Tuomo Kukkonen, p. 044 703 8680 Palotarkastajat, Erkki Malinen, p. 044 703 8681 Jarkko Heikkinen, p. 044 703 8684 7. Rakennusluvan hakeminen 7.1. Lupamenettely Rakennuslupa on aina kirjallinen, ja sitä haetaan Rakennusvalvontasta. Pientalojen rakennuslupapäätökset tekee Rakennusvalvontan virastopäällikkö. Lupapäätöksiä tehdään viikoittain. Luvan käsittely kestää 2-4 viikkoa lupahakemusten määrästä (vuodenajasta) ja lupaasiakirjojen valmiudesta riippuen. Lupa-asiakirjojen laatiminen ja niiden täydentäminen on parasta antaa pääsuunnittelijan tehtäväksi. Näin suunnitelmissa mahdollisesti olevat puutteet tulevat pääsuunnittelijan tietoon. Jos suunnitelma (asemapiirros) on esimerkiksi lattian ja pihan korkojen osalta puutteellinen, pysähtyy rakennuslupahakemuksen käsittely, kunnes suunnitelmaa on siltä osin täydennetty tai korjattu. Suunnittelun alussa pääsuunnittelija hankkii kaikki tarvittavat lähtötiedot. Lupapäätökset Rakennusvalvonnan johtaja, Tapani Mäkikyrö, p. 044 703 2707 28

7.2. Suunnitelmaluonnoksien esittäminen, neuvojen saaminen Suunnitelmien esittäminen luonnosvaiheessa ja suunnitteluratkaisuista sopiminen ennakkoon rakennusvalvonnan arkkitehtien kanssa lyhentää yleensä lupahakemuksen käsittelyaikaa. Samalla se tarjoaa luvanhakijalle ja pääsuunnittelijalle mahdollisuuden saada asiantuntijoiden ohjeita ja mielipiteitä hankkeen suunnitteluun ja vieläpä ilman lisäkustannuksia. Rakennusvalvonta toivoo yhteydenottoja jo suunnitteluvaiheen alussa. Tarkastusarkkitehdit tavoittaa parhaiten sähköpostilla ja käsipuhelimella. Tapaamisaika Rakennusvalvontalla on syytä sopia ennakkoon. Ohjeita ja neuvoja saa rakennusvalvontan tarkastusarkkitehdeiltä. Päivystävä tarkastusarkkitehti, p. 044 703 3723 Arkkitehdit p. 044 703 2701, p. 044 703 2702, p. 044 703 2703, p. 044 703 2713 7.3. Lupahakemuksesta naapureille tiedottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaan tulee rakennuslupahakemuksen vireille tulosta tiedottaa naapureille. Lain mukaisia naapureita ovat viereisten ja vastapäisten kiinteistöjen omistajat tai haltijat. Virallisten rakennuslupakarttojen liitteenä on luettelo naapureista, joille tulee tehdä kirjallinen tiedottaminen. Naapurit varmentavat nimikirjoituksellaan tiedottamisen. Uusilla asemakaavoitetuilla rakentamisvaiheessa olevilla asuinalueilla naapurit tulee kuulla vain poikettaessa asemakaavasta tai rakennustapaohjeista. Näissä tapauksissa naapuriluettelo tilataan erikseen kartastopalveluista. Naapurien allekirjoittama naapuritiedotus/-kuulemislomake liitetään rakennuslupahakemukseen. Rakennusluvan hakijan kannattaa itse hoitaa lainmukainen lupahakemuksesta tiedottaminen. Kun luvanhakija tiedottaa itse, se nopeuttaa lupahakemuksen käsittelyä selvästi. Mikäli tiedottaminen tehdään viranomaistyönä, se viivästyttää luvan käsittelyä vähintään kaksi viikkoa sekä aiheuttaa lisäkustannuksia luvanhakijalle. Rakennusvalvontasta annetaan tiedottamiseen ja kuulemiseen liittyvissä kysymyksissä tarpeen mukaan neuvoja. Sieltä saa tiedottamista koskevan lomakkeen ja lisäksi tontille tulevan rakennushankkeesta kertovan ilmoituksen. 7.4. Lupahakemus ja liiteasiakirjat Tavallisessa omakotitalon rakennuslupahakemuksessa tulee olla seuraavat asiakirjat: 1. Rakennuslupahakemus rakennusvalvonnan lomake, 1 kappaleena allekirjoittajana rakennuspaikan kaikki omistajat tai haltijat muulla allekirjoittajalla tulee olla valtakirja edellä mainituilta luvan hakemiseen. 29