ASEMAKAAVASELOSTUS NORDKALKIN JA PAROCIN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVASELOSTUS NORDKALKIN JA PAROCIN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 14.3.2016

ASEMAKAAVASELOSTUS Dnro 569/10.02.03.00/2014 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI NORDKALKIN JA PAROCIN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS IHALAINEN (18), kortteli 3, tontit 8 ja 9 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 14.3.2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMA- KAAVAKARTTAA KAAVANRO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos Kaavanlaatija Kaupunginosa 18 IHALAINEN Kortteli 3, tontit 8 ja 9 Kaavasuunnittelija Niina Seppäläinen puh. 040 668 4499 sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä puh. 040 653 0745 sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 8.-26.2.2016 Hyväksytty KV..2016

3 / 50 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutosalue sijaitsee Ihalaisen kaupunginosassa, noin kolmen kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta lounaaseen. Alue rajautuu pohjoisessa Myllymäenkatuun, idässä Palosuonkatuun, etelässä kaivoksen avolouhosalueeseen ja lännessä Kouvola-Lappeenranta rautatiehen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 12,9 ha. Alla olevassa kuvassa näkyy suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus. Aluerajaus voi muuttua suunnittelun edetessä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Kaavan tarkoitus Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa avolouhoksen laajentaminen ja säilyttää samalla mahdollisuus teolliseen rakentamiseen. Avolouhosta on tarkoitusta laajentaa nykyisestä 40 hehtaarista 47 hehtaariin.

4 / 50 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Asemakaavan erillisselvitykset... 5 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Toiminnan kuvaus... 7 3.1.2 Alueen historiaa... 9 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 14 3.1.4 Luonnonympäristö ja maisema... 18 3.1.5 Pohjavesi... 22 3.1.6 Ympäristöhäiriöt... 22 3.1.7 Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennusperintökohteet... 25 3.1.8 Väestö ja työpaikat... 26 3.1.9 Maanomistus... 26 3.1.10 Yhdyskuntatekniikka... 26 3.2 Suunnittelutilanne... 28 3.2.1 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 32 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 32 4.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet... 32 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 32 4.3 Suunnitteluvaiheet... 33 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 33 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 33 5.1 Kaavan rakenne... 33 5.1.1 Mitoitus... 34 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 34 5.3 Aluevaraukset... 34 5.3.1 Korttelialueet... 34 5.4 Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu... 34 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 34 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 35 5.7 Nimistö... 35 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 36 6.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 36 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja liikenteeseen... 38 6.3 Sosiaaliset-, terveys- ja viihtyvyysvaikutukset... 40 6.4 Kulttuuriset vaikutukset... 44

5 / 50 6.5 Seudullisten suunnitelmien toteutuminen... 49 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 49 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 49 7.2 Kaavan hyväksyminen... 50 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. MRA 30 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja mielipiteet a. Luettelo osallisista, joita on kuultu kirjeitse. b. MRA 30 :n kuulemisessa (8.-26.2.2016) saadut lausunnot ja mielipiteet. c. Kaavanlaatijan vastineet MRA 30 :n kuulemisessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin d. Kaavaluonnoskartta 5.2.2016 e. MRA 27 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja muistutukset sekä kaavanlaatijan vastine (lisätään kuulemisen jälkeen, jos lausuntoja tai muistutuksia tulee) 3. Viranomaisneuvottelun 4.9.2015 muistio 4. Asemakaavan seurantalomakkeet 5. Kaavamuutoshakemus 6. Asemakaavakartta 14.3.2016 1.6 Asemakaavan erillisselvitykset Luontoselvitys, Pöyry Finland Oy 2015 Rakennetun kulttuurihistorian selvitys, Ramboll Finland Oy 2015 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Ympäristölupa, Ihalaisen kaivoksen ja rikastamoiden toimintojen muutosta sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Lappeenranta. (Aluehallintovirasto, Etelä-Suomi, Päätös nro 190/2014/1) Ihalaisen kaivoksen läjitysalueiden laajennus ja kivenkäsittelylinjan muutos - melumallinnuksen, (Pöyry Finland Oy (päivitys 06/2015)) Rakennettu Lappeenranta, kaupunginosat (Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2006) Lappeenrannan keskustan osayleiskaava, rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Tmi Lauri Putkonen, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013) Ihalaisen kaivoksen sivukivien, rikastushiekan ja maa-ainesten läjitysalueiden laajennus sekä kivenkäsittelylinjan muutos, ympäristövaikutusten arviointi (Pöyry Finland Oy, 2013) Kioski kulttuuriympäristötietokanta.

6 / 50 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 6.2.2016 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä 8.2.2016 alkaen kaavaprosessin ajan. Nähtävilläolon aikana kaavasta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollista antaa kaavasta mielipide. Asemakaavasta saatiin 10 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Kaavaluonnosta on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja on laadittu asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa yhteistyössä teknisen toimen kadut ja ympäristö vastuualueen ja Lappeenrannan energiaverkot Oy:n kanssa. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa avolouhoksen laajentaminen nykyisen louhoksen pohjois- ja luoteispuolelle sekä säilyttää mahdollisuus teolliseen rakentamiseen. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena (T) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena, jolle saa rakentaa kaivostoiminnan tarpeita palvelevia laitteita ja rakennuksia (T¹). Asemakaavamuutoksessa alue on osoitettu Kaivostoiminnan korttelialueena. Alueelle saa rakentaa kaivostoiminnan tarpeita palvelevia laitteita ja rakennuksia. (TK- 1). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Avolouhoksen laajentaminen voidaan aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. Asemakaavamuutosalue kuuluu kaivoksen kaivospiiriin.

7 / 50 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Lappeenrannan Ihalaisen alueella kalkkikiven poltto on aloitettu jo 1600-luvulla. Alueella on vanhoja tuotantorakennuksia sekä avolouhos. Avolouhoksen länsi ja pohjoisreunalla sijaitsevat Nordkalk Oy:n kalkkitehdas ja hienokalkkitehdas sekä Paroc Oy:n kivivillaeristeitä valmistava tehdas ja FinnSementti Oy:n sementtitehdas. Rakennuksista vanhimmat ovat 1920-1930 luvuilta. Lisäksi alueella on hissilaitteita, siiloja, kuljettimia, varastorakennuksia ja kaksi vanhaa toimistorakennusta. Koko kaivosalueen pinta-ala on noin 400 hehtaaria, josta avolouhosta on nykyisin noin 40 hehtaaria. 3.1.1 Toiminnan kuvaus Nordkalkin kaivosalueella työskentelee tällä hetkellä noin 130 henkilöä, joista kaivoksessa 33 henkilöä. Alueella työskennellään kahdessa vuorossa arkisin klo 6-23 välillä. Alueella voimassa olevan ympäristöluvan mukaan alueella voidaan enimmillään tehdä louhintaa neljässä vuorossa, sunnuntai-illasta perjantai-iltaan. Räjäytyksen varoitusääni kuuluu klo 13.30 ja varsinainen räjäytys tapahtuu klo 13.34. Yksittäisten räjäytysten väli on 5 sekuntia, mutta käytännössä räjähdys kuuluu yhtenäisenä äänenä. Kalkkikiven murskaus tapahtuu louhoksen sisällä, jolloin toiminnasta ei juurikaan aiheudu meluhaittaa. Kalkkikiviaines lajitellaan optisesti, jolloin kalkkikivestä eroitellaan paineilman avulla ns. mustat kivet. Pääasiassa kivien kuljetus alueella tapahtuu kuljetushihnoilla. Kalkkikiven lisäksi kaivoksesta louhitaan amfiboliittia ja graniittia. Lähes kaikki kiviaines menee kaupaksi, esimerkiksi tällä hetkellä valtatie 6:n rakentamiseen, Kaukaan tehtaan projekteihin sekä omakotitalorakentajille. Eri kiviainekset säilytetään kaivosalueella. Kaivosalue viistoilmakuvassa etelästä kuvattuna, v.2015.

8 / 50 Nordkalkin kaivosalueen lähiympäristö. Kaivospiirin raja Kaivospiirin laajennusalue Asemakaavamuutosalue Avolouhos Portti

9 / 50 Ortoilmakuva vuodelta 2011. 3.1.2 Alueen historiaa 3.1.2.1 Lappeenrannan kalkkiteollisuuden historiaa Ihalaisen kalkkikiviesiintymä lienee syntynyt noin kaksi miljardia vuotta sitten. Ensimmäiset luotettavat tiedot kalkinpoltosta Lappeenrannassa ovat 1790 luvulta. Perimätiedon mukaan lhalaisissa on ollut seppä Antin kalkkiuuni jo vuonna 1558. Lappeenrannan kalkkiteollisuudella saattaa olla jopa yli 500-vuotiset perinteet. Varhaisimpina aikoina kalkkia tarvittiin muurilaastin valmistukseen. Kruunu myi 1848 Ihalaisen kylän neljä tilaa Lappeenrannan kaupungille, minkä jälkeen kaupunki ryhtyi vuokraamaan kalkkikaivosta yksityisille yrittäjille. Kaivoksen toiminta oli vaatimatonta aina 1900-luvun alkuun, jolloin Paraisten Kalkkivuori Oy tuli 1910 louhoksen vuokraajaksi. Yhtiö aloitti välittömästi kalkkitehtaan modernisoinnin. Lappeenrannan ensimmäinen kehäuuni rakennettiin 1910. Kalkinpoltto Lappeenrannassa ei keskeytynyt maailmansodan eikä Suomen sisällissodan aikana 1918. Rakennustoiminta oli lamassa sisällissodan jälkeen, mutta Lappeenrannassa kalkin kysyntää oli riittävästi, kun ltä-suomen uudet selluloosatehtaat tarvitsivat kalkkia ja kalkkikiveä. Myös maanviljelyskalkin kysyntä alkoi kasvaa, kun kalkin merkityksestä alettiin laajasti kertoa viljelijöille. Yhtiö teki 1920 -luvulla mittavia investointeja sekä Paraisilla että Lappeenrannassa. Vuonna 1920 Lappeenrannassa oli Paraisten Kalkkivuori Oy:n palveluksessa jo 96 henkilöä. Louhos oli alueen suuria työnantajia. Toinen kehäuuni valmistui vuonna 1928, joka mahdollisti tuotannon kaksinkertaistamisen, parhaimmillaan jopa kolminkertaistamisen. Seuraavana vuonna 1929 valmistui kalkkikivijauhetehdas ja uusia varastorakennuksia. Myönteinen kehitys jatkui 1930-luvulla. Vuonna

10 / 50 1930 Lappeenrannan tehtailla henkilöstön määrä oli 167, mutta vuonna 1935 jo 465. Vuonna 1935 valmistui kolmas kehäuuni. Se rakennettiin entisten uunien eteläpuolelle samaan riviin. Työntekijöitä tarvittiin yhä enemmän ja sen takia erilaisiin tukipalveluihin myös lisää väkeä. Talvisodan syttyessä 1939 Lappeenrannan louhoksella oli henkilökuntaa jo 818. Kehäuunit ja piiput on sittemmin purettu. Paraisten Kalkkivuori Oy osti vuonna 1932 Lappeenrannan kaupungilta rautatien itäpuolella olevan noin 4,4 hehtaarin osan vuokra-aluetta, jolla yhtiön tehtaat sijaitsivat. Myöhemmin tehdas osti lisää kaupungin maata ja sotien jälkeen kaikki tehdasrakennukset sekä louhoksen lajittelulaitokset olivat yhtiön omistamalla maalla. 1930-luvun merkittävin rakennushanke oli sementtitehdas. Sementtitehtaan rakentamisesta Lappeenrantaan tehtiin päätös elokuussa 1936 ja rakennustyö alkoi seuraavana vuonna. Myös hienokalkin eli niin sanotun sammutetun kalkin kysyntä kasvoi 1930-luvulla ja Lappeenrantaan rakennettiin vuosikymmenen lopulla uudenaikainen hienokalkkitehdas. Se valmistui maaliskuussa 1938. Sementtitehdas ja hienokalkkitehdas sijaitsevat louhoksen länsireunalla, ja ovat edelleen tuotantotoiminnassa. Etualalla vasemmalla sementtitehtaan alue, taaempana louhoksen reunalla kaavamuutosaluetta. Kuvassa alareunassa näkyvä tilakeskus ja maatalousalue ovat nykyisin avolouhosaluetta. Kuva Nordkalk Oy:n arkistosta.

11 / 50 Vuonna 1939 valmistui 75 metriä pitkä kalkkikiertouuni, joka oli alallaan uutuus Suomessa ja ensimmäinen koko Pohjoismaissa. Sen tuotanto oli 35 000 tonnia vuodessa ja se oli suuri edistysaskel kalkinpolton rationalisoimisessa. Paraisten Kalkkivuori Oy:n tuotevalikoimassa Lappeenrannassa oli 1930 luvulla kalkkikivi, kalkkikivijauhe, poltettu kalkki ja hienokalkki. Asiakkaina oli selluloosa- ja metallurginen teollisuus sekä myös maatalous ja kasvava rakennustoiminta. Lappeenrantaan valmistui syksyllä 1948 toinen kiertokalkkiuuni, joka oli 90 metriä pitkä ja tuotti 150 tonnia kalkkia vuorokaudessa. Lappeenrannan kokonaiskapasiteetti oli yli 400 tonnia poltettua kalkkia vuorokaudessa. Teho oli suurin Euroopassa. Kalkkitehtaan varastosiilot on rakennettu vuonna 1962, jolloin on todennäköisesti purettu myös rakennuksen vieressä sijainnut 1910-luvulla rakennettu kalkkivarasto. Kalkkitehtaan itäosaan on rakennettu vuonna 1978 elex-sähkösuodin ja länsiosaan metallurgian sekoituslaitos vuonna 1983. Vanhan varaston paikalle on rakennettu uusi varasto vuonna 1985. 3.1.2.2 Vuorivillatehtaan vaiheet Vuorivillan valmistus alkoi Lappeenrannassa vuonna 1948 ja varsinainen tuotanto vuonna 1952. Ihalaisen kalkkikiviesiintymä sisältää erikoismineraalia, kalsiumsilikaattia eli wollastoniittia. Lappeenrannassa kehitettiin wollastoniitille käyttöä 1940-luvun lopulla, kun raaka-aineita haluttiin käyttää aiempaa tehokkaammin. Suomessa eristeenä käytettiin tuolloin ensisijaisesti sahanpurua ja kutterilastua. Vuorivillaa alettiin heti käyttää rakennusteollisuudessa lämmöneristeenä, mutta sitä käytettiin 1950 luvulla myös mattojen ja narujen valmistukseen. Vuorivillasta tuli Paraisten Kalkkivuori Oy:n ensimmäinen suuri uutuustuote. Vuorivilla sai Lappeenrannassa oman tuotantolaitoksensa vuonna 1952 ja toisen tuotantolinjan jo 1955. Aluksi menekki oli pieni, mutta alkoi kasvaa nopeasti. Mineraalivilla ei kuitenkaan ollut täysin uusi tuote Suomessa 1950-luvulle tultaessa. A. Ahlström Oy oli valmistanut lasivillaa vuodesta 1941 ja Vuoksenniska Oy Vuorivanun nimellä ollutta tuotetta vuodesta 1945. Parocin tehtaan ensimmäinen kivivillalinja toimi vanhassa 1930-luvun varastorakennuksessa, joka muutettiin vuonna 1952 vuorivillan tuotantolaitokseksi. Sen viereen rakennettiin vuonna 1954 varastorakennus ja vuonna 1955 tehdasta laajennettiin pohjoiseen toista tuotantolinjaa varten. Vuorivillatehdas vuoden 1955 jälkeen. Taustalla vasemmalla näkyy vuorivillatehtaan vanhempi torniosa.

12 / 50 Vuonna 1958 rakennettiin kalkkitehtaan ja vuorivillatehtaan väliin uusi lisärakennus (TA-tehdas), jossa valmistettiin korkealämpöeristeitä. TA-tehdasta (korkealämpöeriste tehdas) laajennettiin kahdella vastaavalla lapekattoisella yksiköllä vuonna 1965. Tuotantona rakennuksessa ovat olleet pääasiassa akustiikkaan liittyvät eristystuotteet. Viimeisinä vuosina 2013 2014 ennen tuotannon päättymistä rakennuksessa on ollut erikoistuotteita valmistavia koneita mm. päällystyslinja, lankasaha, levylinja, lamellisahat, royal valmistuspiste sekä venttiilien vaimentimien valmistus. Koneilla TA-tehtaan (korkealämpöeriste tehtaan) ensimmäinen vaihe. (Kartta: Nordkalkin kalkkitehdas ja Parocin vuorivillatehdas, rakennushistoriaselvitys, Ramboll Finland Oyj, v. 2015) pinnoitettiin ja muotoon leikattiin tai hiottiin kivivillatuotteita. Tuotteet olivat pääosin asiakaskohtaisia ja niitä käytettiin laivateollisuudessa ja laitevalmistuksessa. Tiloissa valmistettiin myös akustiikkatuotteita. Vuorivillatehdasta laajennettiin vuonna 1961 kokonaan uudella vuorivillakouruyksiköllä. Yksikkö valmistui radan varteen vanhan vuorivillatehtaan pohjoispuolelle. Rakennuksen yläkerrassa valmistettiin kouruja ensin ns. käsikoneilla ja myöhemmin automaattikoneilla. Alakerrassa oli kivivillalinjan pakkauspää. Konttorirakennuksen taakse valmistui uusi vuorivillavarasto vuonna 1968. Rakennuksen yläkerrassa tehtaan puoleisessa päässä sijaitsi kunnossapidon tiloja ja tuotantohalli, jossa oli Lappeenrannan ensimmäinen verkkomattokone. Tuotantohallissa on valmistettu myös lamellimattoa, jatkojalostettuja kouruja ja kivivillasta tehtyjä kasvukuutioita. (Lähde: Lappeenrannan eteläisten osien osayleiskaava, rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Tmi Lauri Putkonen, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2015 ja Nordkalkin kalkkitehdas ja Parocin vuorivillatehdas, rakennushistoriaselvitys, Ramboll Finland Oy, v. 2015)

13 / 50 1980 1996 1996 2004 1996 Parocin teollisuusvarastot ja niiden rakentamisvuodet. Siilot Korttelin nykyiset rakennukset ja niiden rakennusvuodet. (Kartta: Nordkalkin kalkkitehdas ja Parocin vuorivillatehdas, rakennushistoriaselvitys, Ramboll Finland Oyj, v. 2015)

14 / 50 Parocin pääkonttori. (Kuva: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys.) Finnsementin tuotantorakennuksia. (Kuva: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys.) 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennukset sijaitsevat nykyisen kalkkilouhoksen luoteisreunan, rautatiealueen ja valtatien 6 eteläpuolella olevan Poikkitien rajaamalla kapealla alueella. Selvitysalueen eteläosassa on 1920 1930 luvun rakennuskantaa, mutta pääosin alue on 1940 1990-luvuilla vähitellen rakentunutta teollista ympäristöä. Avolouhoksen äärellä on suuri joukko tuotanto- ja huoltorakennuksia 1920-luvulta nykypäiviin. Alueen vanhin säilynyt rakennus on kalkkitehtaan punatiilinen konttorirakennus vuodelta 1925. 1930-luvun aktiivisesta rakennusvaiheesta ovat säilyneet mm. vanha hienokalkkitehdas (1934 36), useat kalkkitehtaan rakennukset (1930-luvun lopulta lähtien), sementtitehtaan keskeiset tuotanto- ja varastorakennukset ja vesitorni sekä siiloja, kuljettimia ja muita rakenteita. Tehdasalueen pohjoispäässä oleva uusi keltainen, kaksikerroksinen konttorirakennus sai alkunsa jo 1930-luvun lopulla, mutta valmistui sota-ajasta johtuen vasta 1941. Perusilmeeltään klassisistinen, aumakattoinen rakennus on yhtiön arkkitehdin, Albert Richardtsonin käsialaa. Rakennuksen pääportaikko on säilyttänyt arvokkaan asunsa. Rakennuksen viereen on rakennettu 1960-luvun alussa kolmikerroksinen konttorisiipi. Sotien jälkeen rakennettiin konepaja eli teknologiarakennus (1948 50). Kalkkikiertouuneja varten on rakennettu teollisuushallit vuosina 1939 ja 1948. 1930-luvulla rakennettu kalkkitehtaan varasto muutettiin vuonna 1952 vuorivillatehtaaksi ja vuonna 1954 valmistui varasto vuorivillalle. Vuorivillatehdasta laajennettiin vuosina 1955, 1961, 1968 ja 1999. Vuonna 1962 valmistuivat kalkkisiilot. Radan länsipuolelle on rakentunut pääosin 1930 1950-luvuilla Paraisten Kalkkivuori Oy:n laitosten johdolle ja työntekijöille asuinalue, nykyisin ns. Partekin asuinalue, jonka pääsuunnittelija oli arkkitehti Albert Richardtson. Vaalimaantien länsipuolella sijaitsevat sotien jälkeen kaavoitetut Mattilan, Mäntylän ja Kuuselan kaupunginosat, jotka liittyvät läheisinä

15 / 50 asuinalueina kalkkitehtaan historiaan. Kuuselan pientaloalueen kaavan on laatinut arkkitehti Olli Kivinen Paraisten Kalkki Oy:lle 1940-luvulla. Rinnetiellä on eheä kokonaisuus 1940 1950-luvun tyyppitaloja. Mäntylän alueella on mm. kalkkikaivoksen työntekijöiden asunnoiksi 1950-luvulla valmistunut neljän pienkerrostalon kokonaisuus Mäntyläntie 2-6. Kaivosalueen rakennukset Vuorivillavarasto Suunnittelualue on osa laajempaa, kalkkiteollisuuden myötä kehittynyttä rakennettua ympäristöä. Alueen teollisessa historiassa merkittävä rakennusvaihe oli 1930-luvulla, jolloin kaivoksen yhteyteen rakennettiin sementtitehtaan alue, joka sijaitsee selvitysalueen eteläpuolella louhoksen länsireunalla. Sementtitehtaan alue on kokonaisuutena hyvin säilynyt, kokonaisvaltainen ja vaikuttava, edelleen toiminnassa oleva teollinen ympäristö. Louhoksen pohjoispuolella on kevytrakenteisia varastohalleja ja louhoksen itäpuoli on työpaikka- ja pienteollisuusaluetta. Vuorivillateh- Parocin konttorirakennus sen laajennusosa ja TA-tehdas Nordkalkin kalkkitehdas Nordkalkin vanha konttorirakennus

16 / 50 Nordkalkin vanha konttorirakennus. Nordkalkin kalkkitehdas koillisesta. Kalkkisiilot itään. Parocin konttorirakennus.

17 / 50 Konttorirakennuksen laajennusosa sekä sen ja vuorivillatehtaan välinen yhdyskäytävä. Vuorivillatehtaan vanhinta osaa kuvattuna idästä. Vuorivillatehdas (TA-tehdas) kuvattuna kaakosta. Kourutehdas. (Lähde: Nordkalkin kalkkitehdas ja Parocin vuorivillatehdas, rakennushistoriaselvitys, Ramboll Finland Oy, v. 2015)

18 / 50 3.1.4 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue on kaivosaluetta. Kaivoksen ympärillä on lehtipuista ja pensaista muodostuvat kasvillisuusvyöhykkeet. Maastoltaan alue on melko tasaista, lukuun ottamatta avolouhosaluetta, joka on noin 150 metriä syvä. Avolouhoksen pinta-ala on noin 40 hehtaaria. Vuodessa kiveä louhitaan noin 2 100 000 tonnia. Osayleiskaavatyön yhteydessä laaditun Eteläisten osien osayleiskaavan maisemaselvityksen (luonnos 4.3.2014) mukaan Nordkalk Oy:n kaivosalue ja Ihalaisen tehtaat muodostavat luonnonmaisemaan voimakkaasti vaikuttavan kokonaisuuden. Jos uusia teollisuustoimintoja tarvitaan, on niiden sijoittaminen olemassa olevan tuotantoalueen yhteyteen perusteltua, jotta maisemavaikutukset säilyisivät mahdollisimman paikallisina. Jos aluetta laajennetaan, tulisi erityistä huomiota kiinnittää tehdas- ja kaivosalueen sekä muiden toimintojen rajavyöhykkeeseen. Vaikutuksia lähinäkymiin voidaan lieventää puu- ja pensasistutuksilla ja maastonmuotoilulla sekä jättämällä toimintojen väliin tarpeeksi leveä suojavyöhyke. Varjostettu korkeusmalli suunnittelualueesta. (Kartta: Maankamara 2015)

19 / 50 Hiekka Saraturve Karkea hieta Saraturve/ Savi Kallio Täytemaa Savi Hiekkamoreeni Hieno hieta Maaperäkartta. (Kartta: Maankamara 2015) Alueen kallioperä on amfipoliittia ja graniittia, jonka päällä on 0-20 metriä pintamaata. Kallionpinta on korkeimmillaan Nordkalkin kalkkisiilojen kohdalla. Maakerrosten vahvuus suunnittelualueen länsireunan eteläosissa on hyvin ohut. Vanhan mittaustoimiston eteläpuolella on avokallio näkyvillä. Luoteisnurkassa maakerrosten kokonaisvahvuus on luokkaa 10 m. Maakerrosten vahvuus kasvaa pohjoissivustalla voimakkaasti itää kohti kallionpinnan ollessa noin 40 m syvyydessä suunnittelualueen koillisnurkassa. Täyttömaakerrosten vahvuus vaihtelee 1-6 m välillä. Suuri osa alueesta on asfaltin tai rakennusten peittämää. Täyttömaakerrosten alla saattaa olla paikoitellen kokoonpuristunutta turvetta. Täyttömaakerrosten alla on hiekan ja siltin sekainen kerros. Tämän kerroksen vahvuus vaihtelee länsireunan muutamasta metristä jopa 10 m vahvuuteen pohjoissivustalla.

20 / 50 Tätä seuraa 5..25 m vahvuinen siltti/ hiekkainen silttikerros. Siltin vesipitoisuus on 20..40 % ja siipikairalla mitattu leikkauslujuus 40 60 kpa. Silttikerros muuttuu savisemmaksi pohjoisreunan itäosissa. Kallion päällä on 2-10 m vahvuinen tiivis silttikerros, joka saattaa olla paikoin kivinen ja moreeninomainen. Topografia Kaavamuutosalueen alue rataan ja valtatien 6 reunaan asti on suhteellisen tasaista täyttömaata. Rata on tehdasrakennuksiin nähden ylempänä osin maa/kallioleikkauksessa ja itäreunaltaan penkereellä. Alueen luoteisnurkassa ja valtatien pohjoispuolella maasto nousee pohjoiseen päin. Tehdasalue on tasolla noin + 80 - +82 m. Luonnollinen maanpinta Partekin varastoalueen edessä avolouhoksen pohjoispäässä on tasolla noin +73 - +76 m. Luontoselvitys Pöyry Finland Oy on laatinut alueelle luontoselvityksen. Selvitysalue on kalkkikaivostoiminnan ja siihen liittyvän rakentamisen muuttamaa aluetta, josta vain pieni osa on kasvillisuuden peittämää ja senkin luonnontila on muuttunut. Kaivostoiminta on luonut kaivoksen ympäristöön erikoisia kalkkivaikutteisia kasvupaikkoja, joissa tavataan vaateliaita kämmekkälajeja. Selvitysalueella on tavattu uhanalaisista kämmeköistä suoneidonvaippaa ja kiiltovalkkua ja Etelä Karjalassa muuten harvinaisista lajeista kirjokortetta, ojatädykettä ja savisorsimoa. Selvitysalueella sijaitsevat kämmeköiden alkuperäinen kasvupaikka louhoksen pohjoisreunan saraniityllä ja suoneidonvaipan siirtoistutuspaikka Myllymäenkadun varressa (raportissa mainitut kohteet 1 ja 2) ovat heikentyneet, mutta suoneidonvaippaa ja kirjokor- Luontoarvoiltaan huomionarvoiset kohteet. 1. Louhoksen pohjoisosan saraniitty, 2. Myllymäenkadun oja, 3. Lappeenrannan ratapiha, 4. Itäosan hulevesioja, sininen pisterasteri = pohjavesialue

21 / 50 tetta kasvaa edelleen saraniityllä. Ojatädykettä ja savisorsimoa kasvaa ainakin Myllymäenkadun ojassa ja hulevesiojassa (kohteet 2 ja 4), mutta molempia lajeja tavataan yleisesti myös muualla kaivosalueella. Luontoselvityksen mukaan kaivoalueelta löytyi neljä luontoarvoiltaan huomionarvoista kohdetta. 1. Louhoksen pohjoisosan saraniitty Saraniityn arvo uhanalaisten ja harvinaisten kasvilajien kasvupaikkana on heikentynyt, mutta uhanalaista suoneidonvaippaa ja alueellisesti uhanalaista kirjokortetta kasvaa siellä edelleen. Kohdetta ei ole tarpeen ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon, koska sitä ei ole mahdollista säilyttää, kun avolouhos laajenee. Ennen kaivoksen laajentamista alueella mahdollisesti vielä kasvavat kämmekät tulee pyrkiä siirtoistuttamaan uusille kasvupaikoille. 2. Myllymäenkadun oja (suunnittelualueen ulkopuolella) Ojalla ei ole enää todennäköisesti arvoa uhanalaisen suoneidonvaipan kasvupaikkana, mutta se on paikallisesti huomionarvoinen kasvilajistonsa takia. Vastaavan tyyppistä kasvillisuutta esiintyy kuitenkin myös muualla kaivosalueella ja sen ympäristössä. Kohde ei vaadi maankäytön suunnittelussa erityistä huomioon ottamista. Pensaiden säännöllinen raivaaminen pois ojanvarresta on suositeltavaa, niin että sitä voidaan ehkä käyttää jatkossa suoneidonvaipan siirtoistutuspaikkana. 3. Lappeenrannan ratapiha (suunnittelualueen ulkopuolella) Ratapiha on paahdeympäristönä ja uhanalaisten lajien esiintymisalueena alueellisesti arvokas. Selvitysalueelle siitä sijoittuu vain hyvin pieni osa. Kohteen luontoarvot tulee ottaa huomion maankäytön suunnittelussa ja alueen käytössä ja hoidossa. Alue sijoittuu suunnittelualueen luoteispuolelle. 4. Itäosan hulevesioja Oja on paikallisesti huomionarvoinen kasvilajistonsa takia. Vastaavan tyyppistä kasvillisuutta esiintyy kuitenkin myös muualla kaivosalueella ja sen ympäristössä. Kohdetta ei ole tarpeen ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon, koska sitä ei ole mahdollista säilyttää, kun avolouhos laajenee. Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain (29 ) suojeltuja luontotyyppejä, vesilain (2 luku 11 ja 3 luku 2 ) suojeltuja vesiluontotyyppejä tai puroja eikä metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Sillä ei arvioida olevan merkitystä luontodirektiivin liitteen IV lajeille. Selvitysalueen luoteisosaan ulottuva ratapiha alue on kasvi ja eläinlajistoltaan alueellisesti arvokas paahdeympäristö (kohde 3).

22 / 50 3.1.5 Pohjavesi Selvitysalueen luoteisosa sijoittuu III luokan pohjavesialueeksi luokitellun Lappeenrannan keskusta Lauritsala pohjavesialueen (0540510) lounaispäähän. 3.1.6 Ympäristöhäiriöt Pöly Ihalaisen kaivoksen sivukivien, rikastushiekan ja maa-ainesten läjitysalueiden laajennus sekä kivenkäsittelylinjan muutos, ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) mukaan toiminnassa muodostuvan pölyn koostumus vastaa louhittavan malmin ja sivukiven laatua. Nämä eivät sisällä kohonneita pitoisuuksia haitallisia aineita, kuten metalleja. Satunnaisesti pölyäminen voi aiheuttaa suunnittelualueilla ja niiden lähiympäristössä hetkellistä ilman laadun heikkenemistä. Pölypäästöjen ympäristössä aiheuttama haitta on luonteeltaan pääosin ympäristön likaantumista ja viihtyvyyshaittaa. Lähimmillä teollisuus- ja liikekiinteistöillä sekä lähimmällä asuinkiinteistöllä kaivosalueen etelä-, itä- ja länsipuolella saattaa pölylaskeumasta ajoittain muodostua lievää pölyyntymistä esimerkiksi rakennusten tai piha-alueilla olevien kohteiden (esim. autot, koneet) pinnoille. Laskeutunut kiviaines ajan myötä sitoutuu maaperään ja kasvillisuuden sekaan tai huuhtoutuu sade- ja sulamisvesien mukana ympäristöön. Pölypäästöt voivat aiheuttaa myös lieviä kasvillisuusvaikutuksia, kuten kasvien ilmarakojen tukkeutumista. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan ympäristön asuinalueille sellaisia pölypitoisuuksia, joista aiheutuisi haitallisia terveysvaikutuksia. Suunnitellun louhoksen laajennusalueella on noin 15 20 metriä pintamaata, jolloin jo alkuvaiheessa louhinta tapahtuu asutusalueita reilusti alempana. Louhoksen pengerrykset toimivat melu- ja pölysuojana. Räjäytyksistä ja louhinnasta aiheutuva pöly on isohiukkasta, joka ei leviä juurikaan ympäristöön. Pölyhaittoja aiheuttaa asemakaavamuutosalueen eteläpuolella olevat kivivarastot. Kesällä avolouhoksessa kulkevat tiet kastellaan, mikä vähentää alueen pölyhaittoja. Kivenkäsittelylinjan pölypäästöjen vaikutuksien arvioidaan rajoittuvan pääosin kivenkäsittelylinjan välittömään läheisyyteen, eikä vaikutusten arvioida yltävän kaivospiirin ulkopuolisille alueille.

23 / 50 Kiviainessivutuotteiden kuljetukset aiheuttavat jonkin verran pölyämistä, etenkin kuivina aikoina. Kuljetuksista aiheutuvat pölypäästöt ja niiden vaikutukset ovat suhteellisen harvasta liikennöintitiheydestä sekä päästöjen tehokkaasta laimenemisesta johtuen melko vähäisiä alueen muun liikenteen pölypäästöihin ja vaikutuksiin verrattuna. Kuljetuksista aiheutuvan pölyämisen ei arvioida kohottavan kuljetusreittien varrella pölypitoisuuksia merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Pölyvaikutukset voivat olla nähtävissä lähinnä hankealueen välittömässä läheisyydessä katualueilla, joissa tielle voi kulkeutua kiviainesta kuljetuskaluston pyöristä, lavoilta ja pinnoilta, ja jossa liikenteen ajoviima voi nostaa pölyä ilmaan. Melu YVA:n mukaan Ihalaisen alueen merkittävimmät ympäristömelun lähteet ovat valtatie 6, rautatie- ja lentoliikenne sekä Ihalaisen teollisuusalueen eri toimijoiden melupäästöt. Kaivostoiminnan aiheuttamat meluvaikutukset kohdistuvat pääosin louhosalueelle ja meluvaikutukset vähenevät nopeasti louhosalueen ulkopuolella. Kaivos toimii ympärivuorokautisesti, jolloin kaivostoiminnan ekvivalenttimelutaso pysyy likimain samansuuruisena vuorokaudenajasta riippumatta. Päivittäin ympäristössä havaittava melupiikki on räjäytyksestä varoittava neljän minuutin hälytysääni sekä itse räjäytys. Louhintaräjäytysten melu on muuhun toimintaan verrattuna impulssimaista. Louhintaräjäytyksistä aiheutuva hetkellinen melu tasoittuu ekvivalenttimelua laskettaessa. Pöyry Finland Oy:n laatiman Ihalaisen kaivoksen läjitysalueiden laajennus ja kivenkäsittelylinjan muutos - melumallinnuksen, (päivitys 06/2015) mukaan avolouhoksen laajeneminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia melutasoihin. Joidenkin melulähteiden sijainti muuttuu louhinnan siirtyessä uusille alueille. Louhinnan ja siihen liittyvien oheistoimintojen siirtyminen syvemmälle vähentää louhoksesta ympäristöön kantautuvaa melua. Kaivostoiminnan siirtyessä myöhemmässä vaiheessa maanalaiseksi, pysyvät melulähteet edelleen ennallaan. Louhinnasta aiheutuva melu kuitenkin vähenee toiminnan siirtyessä maan alle. Tärinä Ihalaisen alueella ympäristöön leviävää tärinää aiheutuu lähinnä Ihalaisen kaivoksen louhintaräjäytyksistä, joita tehdään noin kerran päivässä. Louhintatärinästä on tehty useista tutkimuksia ja leviämismalleja kaivoksen toiminnan aikana. Louhosta ympäröivillä alueilla on kolme kiinteää tärinämittauspistettä, jotka keräävät tietoa jokaisesta räjäytyksestä. Toiminnasta ei ole aiheutunut tärinävaurioita, kuten vaurioita kaivoksen ympäristössä sijaitseville rakennuksille tai rakenteille. Ihalaisen alueella jonkin verran ympäristöön leviävää tärinää syntyy myös tie- ja Helsinki-Joensuu radan rautatieliikenteestä. Junaliikenteen aiheuttaman tärinävaikutuksen on arvioitu ulottuvan 50 100 metrin etäisyydelle ratalinjasta. Liikenne Alueen merkittävimpiä liikenneväyliä ovat kaivosaluetta rajaavat valtatie 6 pohjoisessa, Hanhijärventie (yhdystie 14817) idässä, Hanhikempintie (yhdystie 14800) etelässä sekä Vaalimaantie (seututie 387) ja Helsinki-Joensuu rautatie lännessä. Alueen liikennemäärät on esitetty seuraavan sivun kuvassa.

24 / 50 Kaivostoimintaan ja kalkkikiven jatkojalostustoimintaan liittyvä liikenne koostuu lähinnä louhitun kiviaineksen kuljetuksista kivenkäsittelylinjalle sekä maa- ja kiviainesten kuljettamisesta läjitysalueille taikka hyötykäyttöön kaivosalueelle. Liikennettä aiheutuu lisäksi tehdasalueen sisäisistä kiviainesten ja tuotteiden siirroista sekä huoltoajoista ja henkilöliikenteestä. Tehdasalueelta ulos suuntautuvaa liikennettä aiheutuu tuotteiden sekä hyötykäyttöön toimitettavien kiviainesten kuljetuksista. Merkittävä osuus Ihalaisen teollisuusalueen sisäisestä ja ulkoisesta liikenteestä liittyy muiden teollisuusalueella toimivien yhtiöiden toimintaan. Liikenneviraston vuonna 2012 laatiman liikenneselvityksen mukaan VT 6:lla kulkee 13 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista 2700 ajoneuvoa on raskasta liikennettä. Vaalimaantiellä kulkee 7900 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista 1190 on raskasta liikennettä. Ihalaisen kaivosalueelle vuonna 2015 laaditun liikennelaskennan mukaan Ihalaisen alueen pohjoisosan pääportilla kulkee sisään 27 jalankulkijaa, 11 pyöräilijää, 80 henkilöautoa ja 30 kuorma-autoa kello 7-15 välillä. Pääportilta kulkee ulos 33 jalankulkijaa, 4 pyöräilijää, 80 henkilöautoa ja 25 kuorma-autoa kello 7-15 välillä. Etelässä olevalta alaportilta kulkee sisään 2 jalankulkijaa, 3 pyöräilijää, 30 henkilöautoa ja 88 kuorma-autoa kello 7-15 välillä. Alaportilta kulkee ulos 2 jalankulkijaa, 1 pyöräilijää, 25 henkilöautoa ja 77 kuorma-autoa kello 7-15 välillä. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan yhteydessä laaditun liikenneselvityksen (Lappeenrannan kaupunki ja Trafix, 2015) mukaan Vaalimaantiellä suunnittelualueen länsipuolella kulkee nykytilanteessa noin 4500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee nykytilanteessa Poikkitiellä noin 7020 ja Myllymäenkadulla noin 3560 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lappeenrannan nykyliikenne-ennuste, Lappeenrannan kaupunki ja Trafix 2015. Kuvassa on esitetty vuorokausiliikenne v.2014 (ajoa/vrk)

25 / 50 Liikennemäärät vuonna 2011, ajoneuvoa/ vuorokausi (Liikennevirasto 2012) 3.1.7 Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennusperintökohteet Alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä tai valtakunnallisesti merkittäviä rakennusperintökohteita. Suunnittelualue on Lappeenrannan eteläisten osien osayleiskaavan yhteydessä laaditun rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen mukaan maakunnallisesti merkittävä teollisuusympäristö, jossa on lukuisia vanhoja tuotantorakennuksia. Asemakaavamuutosalueen länsipuolella on maakunnallisesti merkittävä teollisuuden asuinalue, jonka rakennuskanta on 1930 1960-luvuilta.

26 / 50 3.1.8 Väestö ja työpaikat Nordkalkin tuotantolaitoksella työskentelee noin 130 henkilöä, josta kaivostyöntekijöitä on runsaat 30. Avolouhoksen laajentaminen mahdollistaa kaivostoiminnan jatkumisen alueella vähintään 20 vuotta, mikä osaltaan turvaa kaivoksen työpaikat. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Mattilan, Mäntylän, Kuuselan ja Partekin asuinalueet. 3.1.9 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Nordkalk Oy Ab. Paroc Oy Ab on vuokralaisena alueen pohjoisosassa. Lappeenrannan kaupunki omistaa karttaan vihreällä merkityt alueet, valkoisella merkityt alueet ovat yksityisten maanomistajien tai muiden toimijoiden omistuksessa. 3.1.10 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueen pohjoisosassa on hulevesiverkostot (vihreä viiva) ja luoteisosan kautta kulkee lisäksi jätevesiverkosto (punainen viiva), kaukolämpöverkko (vaaleansininen viiva) sekä yksityinen vesijohto (violetti viiva). Myllymäenkadulla, Poikkitiellä ja Paraistentiellä kulkee vesijohto (sininen viiva) sekä kaapeleita (keltainen viiva). Avolouhosalueen ja Parocin varastorakennusten välissä kulkee biokaasuputki, joka on poistettu käytöstä. Kaivoksen laajentumisen myötä alueen yhdyskuntatekniset verkostot poistetaan.

27 / 50 Verkostokartta, v.2015. Kaivosalueen verkostot.

28 / 50 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan 9.6.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 21.12.2011. Suunnittelualue Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu kaivosteollisuuden alueena (T-1). Merkinnällä osoitetaan olemassa olevien laitosten sijaintipaikkojen alueet, joille saa sijoittaa kaivostoimintaan ja sen jatkojalostukseen liittyviä teollisuuslaitoksia ja joilla voidaan harjoittaa kaivostoimintaa myös maanalaisesti. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon toiminnan vaikutukset alueen taajamarakenteeseen ja asutukseen sekä mahdolliset pöly-, tärinä- yms. vaikutukset ympäristöön. Suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä vyöhykkeeseen (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvualue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopiste-alue. Alue on myös osa kaupunki- /taajamarakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk). Merkinnällä osoitetaan laatukäytävän taajamarakenteeseen liittyvät osa-alueet, joissa on erityistä painetta tarkastella ja suunnitella aluetta toiminnallisena kokonaisuutena. Merkinnällä tarkennetaan laatukäytävän keskuksien suunnittelutavoitteita. Suunnittelualueen länsireunassa kulkee päärata, merkittävästi kehitettävä. Merkittävästi kehitettävä rata osoitetaan punaisella yhtenäisellä viivalla, joka liittyy olemassa olevan radan mustaan ratamerkintään. Rata-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksen mukaan pääradan suunnittelussa tulee varautua kaksoisraiteen

29 / 50 rakentamiseen, tasoristeysten poistamiseen sekä Imatran rajanylityspaikan kansainvälistämiseen liittyviin radan ja ratapihojen kehittämistoimenpiteisiin. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon raideliikenteestä aiheutuvat melu- ja tärinähaitat sekä päästöt riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Radan länsipuolelle sijoittuva Partekin asuinalue on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (ma/km). Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevaraus merkintä. Suunnittelumääräyksen mukaan osa-alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 24.2.2014 ja Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 19.10.2015. Vaihemaakuntakaavalla halutaan ohjata paremmin kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen aluevarauksia. Vaihemaakuntakaavassa ei ole varauksia suunnittelualueella. Suunnittelualue vaihemaakuntakaa- Ote vasta. Ote Etelä-karjalan maakuntakaavan ja 1. Vaihemaakuntakaavan epävirallisesta yhdistelmästä. Suunnittelualue

30 / 50 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus 1999. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 25.10.1999. Kaava on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueena (T). Alue varataan teollisuus- ja varastotiloille sekä niihin liittyville laitteille. Alueella voidaan sallia myös avovarastointia, teknisen huollon toimitiloja ja laitteita, varikkoja ja huoltoasemia. Suunnittelualueen länsireunasta osa alueesta on osoitettu raideliikenteen alueena (LR). Alue varataan rautateille asemineen. Ote ajantasayleiskaavasta. Alueelle ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 (eteläinen osa-alue). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 20.2. 23.3.2012. Osayleiskaava-alue on jaettu kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäisenä vaihe 1 on ollut nähtävillä 13.5. 15.6.2015. Suunnittelualuetta koskeva osayleiskaavaluonnos, vaihe 3, on tavoitteena laittaa nähtäville keväällä 2016. Osayleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueena (T). Avolouhosalueen pohjoisosaan on merkitty suojelukohde; Suoneidonvaippa on vaarantunut (VU) laji (S-2). Suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu suojaviheralue (EV) sekä päärata ja yhdysrata. Ote osayleiskaavaluonnoksesta 30.1.2012

31 / 50 Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa kaupunginvaltuuston 5.6.1995 hyväksymä asemakaava ja länsiosassa on voimassa sisäasiainministeriön 19.12.1988 T e=0,50 +105,00 T¹ e=0,13 +130,00 TK e=0,01 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen pohjoisosa on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena (T). Alueen rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e=0,50. Rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi, on määritelty +105,00. Lisäksi suunnittelualueen pohjoisosaan korttelin reunalle on osoitettu liittymäkieltomerkintä ja istutetettava puurivi. Suunnittelualueen länsiosa on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena (T¹), jolle saa rakentaa kaivostoiminnan tarpeita palvelevia laitteita ja rakennuksia. Alueen rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e=0,13. Rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi, on määritelty +130,00. Tämän yläpuolelle saadaan rakentaa vain prosessiin liittyviä tiloja enintään 10 % rakennusoikeudesta. Suunnittelualueen etelä- ja itäpuoli on osoitettu kaivostoiminnan korttelialueena (TK). Alueen rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e=0,01.

32 / 50 Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa. 3.2.1 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on laadittu rakennettua kulttuuriympäristöä koskevia selvityksiä, mm. Nordkalkin alueen rakennushistoriaselvitys (Ramboll Finland Oy 2015), Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 varten (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy & Lauri Putkonen 2015). Alueelle on laadittu luontoselvitys (Pöyry Finland Oy 2015). Lisäksi alueen luontoarvoja on selvitetty Nordkalkin läjitysalueiden YVA:n yhteydessä, jossa on selvitetty myös muita vaikutuksia mm. melu (Pöyry Finland Oy, 2013). 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet Nordkalk Oy Ab aikoo laajentaa Ihalaisen avolouhosta. Kaivosalueen pohjoislaidalla toimiva Paroc Oy lopettaa tuotantonsa vuoden 2016 huhtikuun loppuun mennessä ja purkaa tehtaansa viimeistään vuoden 2019 toukokuuhun mennessä. Nordkalk Oy Ab suunnittelee purkavansa alueen eteläosassa sijaitsevan kalkkitehtaansa myös vuosien 2016 2017 aikana. Avolouhoksen laajentaminen suunnitellulle alueelle on tärkeää Ihalaisen kalkkikiviesiintymän tehokkaan hyödyntämisen vuoksi. Laadultaan paras kalkkikiviesiintymä sijaitsee nykyisen avolouhoksen luoteispuolella Nordkalkin ja Parocin tehtaiden alapuolella. Toimenpiteellä avolouhoksen toimintaa voidaan jatkaa noin 20 vuodella nykyhetkestä, jonka jälkeen on mahdollista siirtyä tunnelilouhintaan. Asemakaavan mukainen laajennusalue on voimassa olevan kaivospiirin sisällä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Kaavoituksen vireilletulosta sekä kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä- Saimaassa. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internet-sivulla

33 / 50 www.lappeenranta.fi > rakentaminen ja maankäyttö > nähtävillä olevat kaavat. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 8.-26.2.2016 välisen ajan. Viranomaisyhteistyö. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta, jotka on lueteltu OAS:ssa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) pidettiin 4.9.2015. 4.3 Suunnitteluvaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt syksyllä 2015. Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 6.2.2016 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS on pidetty MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä 8.2.2016 alkaen kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana 8.-26.2.2016. Nähtävillä olon aikana kaavasta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnoksesta annettiin 10 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Kaavaluonnosta on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja on laadittu kaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteena on purkaa olemassa olevat tehdasrakennukset ja laajentaa avolouhosta. Rakennusten alapuolella on hyvälaatuista kalkkikiveä. Louhoksen laajentamisella avolouhoksen toimintaa voidaan jatkaa noin vuoteen 2035 asti. Lappeenrannan kaupungin elinkeino-ohjelman tavoitteena on tukea yritysten toimintaa ja kehitystä sekä luoda edellytyksiä työpaikkojen säilymiselle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue on osoitettu kaavassa kaivostoiminnan alueena, jonne saa rakentaa kaivostoiminnan tarpeita palvelevia laitteita ja rakennuksia.

34 / 50 5.1.1 Mitoitus Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 12,93 hehtaaria ja alueen kokonaisrakennusoikeus 42 000 kerros-m². Alueen rakennusoikeus vähenee 1311 kerros-m²:llä. Asemakaavan seurantalomakkeet ovat asemakaavaselostuksen liitteenä 4. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa on annettu määräyksiä, joilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään kaivostoiminnasta aiheutuvia melu-, pöly- ja tärinähaittoja viereiselle asuinalueelle. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaivostoiminnan alue (TK-1) Suunnittelualue on osoitettu kaivostoiminnan alueena, jonne saa rakentaa kaivostoiminnan tarpeita palvelevia rakennuksia ja laitteita. TK-1-korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 42 000 kerros-m 2. Korttelialue käsittää kaksi sitovaa tonttia (numerot 8 ja 9), joiden rajaukset säilyvät ennallaan. Korttelialueelle voidaan osoittaa katuliittymiä tontin 9 pohjoisrajalta sekä tontin 8 lounaiskulmasta ja koillisosasta. Muilta osin katualueen rajalle on merkitty ajoneuvoliittymäkielto. Korttelialueen pohjois- ja länsirajalla on varaukset pelastustielle ( pel ). Korttelialueen rata-alueen puoleiselle rajalle on rakennettava vähintään 2 m korkea umpiaita. Aita tulee rakentaa ennen alueen pintamaiden poistamista ja rakennusten purkamista. Myllymäenkadun reunaan on osoitettu puin ja pensain istutettava alueen osa näkösuojaksi sekä estämään kaivostoiminnasta aiheutuvan pölyn leviämistä. Mikäli alue aidataan Myllymäenkadun puolelta, tulee aita sijoittaa vähintään 2 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Avolouhoksen ylin reunavyöhyke tulee istuttaa yli 2 metriä korkein puin ja pensain. 5.4 Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu TK-1-korttelialueelle on merkitty johtoa varten varattu alueen osa olemassa olevan vesihuoltolinjan paikalle. Yleisten määräysten mukaan alueen riskitaso tulee selvittää onnettomuuksien varalta. Lisäksi on määrätty, että kaivosalueelle tulee järjestää kaksi sisäänkäyntiä pelastusajoneuvoille. Tällöin mahdollisissa onnettomuustilanteissa pelastusajoneuvot pääsevät alueelle kahta eri reittiä. Lisäksi korttelialueen sisällä on varaukset pelastustielle. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamuutos mahdollistaa avolouhoksen laajentamisen, mikä lisää alueen melua, pölyä, tärinää ja liikennettä jonkin verran. Asemakaavalla varaudutaan ehkäisemään ja lieventämään haitallisia ympäristöhaittoja. Ympäristövaikutuksia on kuvattu tarkemmin selostuksen vaikutusosassa.

35 / 50 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaivostoiminnan korttelialue. Alueelle saa rakentaa kaivostoiminnan tarpeita palvelevia laitteita ja rakennuksia. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja. Osa-alueen raja. Kaupunginosan nimi. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Istutettava alueen osa. Säilytettävä/istutettava puurivi. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Rakennusala. Raja, johon on rakennettava 2 m korkea umpiaita. Aita tulee rakentaa ennen alueen pintamaiden poistamista ja rakennusten purkamista. Pelastustie. Johtoa varten varattu alueen osa. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Kaivostoiminnasta aiheutuvia melu-, pöly- ja tärinähaittoja viereiselle asuinalueelle tulee ehkäistä. Alueen riskitaso tulee selvittää onnettomuuksien varalta. Kaivosalueelle tulee järjestää kaksi sisäänkäyntiä pelastusajoneuvoille. Radan läheisyyteen rakentamisesta ei saa aiheutua turvallisuusriskiä, haittaa radan stabiliteetille tai muuta haittaa rautatielle tai junaliikenteelle. Avolouhoksen ylin reunavyöhyke tulee istuttaa yli 2 metriä korkein puin ja pensain. Mikäli alue aidataan Myllymäenkadun puolelta, tulee aita sijoittaa vähintään 2 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Museoviranomaisen kanssa erikseen sovittavat rakennukset tulee dokumentoida ennen niiden purkamista museoviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Autopaikkamääräys: Tuotantolaitokset: 1 ap/3 työntekijää Toimistotilat: 1 ap/60 kerros-m 2 5.7 Nimistö Kaavassa ei osoiteta alueelle uutta nimistöä.