Riihimäki 25. Herajoki VALIO OY RIIHIMÄEN MEIJERI ASEMAKAAVAMUUTOS

Riihimäki 25. Herajoki VALIO OY RIIHIMÄEN MEIJERI ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 10.1.2012 PÄIVÄTTYÄ JA 7.3.2013 TARKISTETTUA KAAVAKARTTAA. Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö Raija Niemi, kaavoituspäällikkö raija.niemi@riihimaki.fi p. (019) 758 4825 p. (019) 758 4825 Vireille 3.7.2011 Tekninen lautakunta 31.1.2012 Nähtävillä 13.2. 24.2.2012 Tarkistus 7.3.2013 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Nähtävillä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

1 Etusivun kuva: Valion Riihimäen meijeri. Kuva Mikko Siitonen / A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 5 1.1 TUNNISTETIEDOT... 5 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 6 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 6 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 7 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 7 3. LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 7 3.1.2 LUONNONYMPÄRISTÖ... 8 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 9 3.1.4 MAANOMISTUS... 14 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 15 3.2.1 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 15 3.2.1.1 MAAKUNTAKAAVA... 15 3.2.1.2 YLEISKAAVA... 16 3.2.1.3 ASEMAKAAVA... 18 3.2.1.4 RAKENNUSJÄRJESTYS... 19 3.2.1.5 TONTTIJAKO JA -REKISTERI... 19 3.2.1.6 POHJAKARTTA... 19 3.2.1.7 RAKENNUSKIELLOT... 20 3.2.1.8 PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET... 20 3.2.1.9 SELVITYKSET... 20 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 20 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 20 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 20 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 20 4.3.1 OSALLISET... 20 4.3.2 VIREILLETULO... 21 4.3.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT... 21 4.3.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 21 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 22 4.4.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 22 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 22 5.1 KAAVAN RAKENNE... 22 5.1.1 MITOITUS... 22 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 23 5.3 ALUEVARAUKSET... 24 5.3.1 KORTTELIALUEET... 24 5.3.2 MUUT ALUEET... 24 5.4 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 24 5.4.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 27 5.4.2 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 29

3 5.5 NIMISTÖ... 29 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 29 6.1 TOTEUTTAMISTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 29 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 30 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 30 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Asemakaavakartta Liite 3 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Liite 4 Seurantalomake Liite 5 Havainnepiirros Liite 6 Ilmakuvasovitus Liite 7 Tonttijakokartta Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali Muut kaavat Kanta-Hämeen maakuntakaava 29.11.2004, vahv. 28.9.2006 (KHO 28.12.2007). Hämeen liitto. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaluonnos (luonnos nähtävillä 31.1. 15.3.2011). Hämeen liitto. Riihimäki 2010 -yleiskaava, KV 9.6.1997 Kalmun osayleiskaava (korjattu ehdotus nähtävillä 26.4. 27.5.2011). Asemakaava vuodelta 2004 (KV 10.6.2004). Ympäröivien alueiden asemakaavat. Asemakaava-alueelta aiemmin laaditut selvitykset Luontoselvitys o Kalmun osayleiskaavan luontoselvitykset, Envibio Oy 2006, Faunatica Oy 2008 o Kalmun osayleiskaavan linnustoselvitys, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008 Kalmun osayleiskaavan muinaisjäännösselvitys, Riihimäen kaupunginmuseo 2006 Kalmun alueen maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys, Riihimäen kaupunki 2007 Kalmun osayleiskaavan hulevesiselvitys, Ramboll Oy 2008 Kalmun meluselvitys, Sito Oy 2008 Kalmun meluselvityksen päivitys, Sito Oy 2009 Valion Riihimäen meijerin meluselvitys, Sito Oy 2008

4 Asemakaavoituksen yhteydessä laaditut selvitykset Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue asemakaavamuutos, liikenneselvitys, A-Insinöörit Suunnittelu Oy 11.11.2011, päivitetty 3.12.2012 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue asemakaavamuutos, hulevesiselvitys, A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2.12.2011, päivitetty 12.2.2013 Valio Oy Riihimäen meijeri, ympäristömeluselvitys, Promethor Oy 30.11.2011, päivitetty 15.1.2013 Herajoen läntinen teollisuusalue, vesihuoltosuunnitelma, Riihimäen kaupunki 29.11.2011 Valio Oy Riihimäen meijeri, kaupunkikuvallinen tarkastelu, RE- Suunnittelu Oy 23.11.2011, päivitetty 6.3.2013 Valio Oy Riihimäen meijeri, tontinkäyttösuunnitelma, RE-Suunnittelu Oy 23.11.2011, päivitetty 6.3.2013 Muu aineisto Riihimäen kaupungin opaskartta Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys Riihimäen kaupungin kotisivut Selostuksen valokuvat: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011.

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Riihimäen kaupungin 25. kaupunginosan Herajoen korttelin 2511 tonttia 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Riihimäen kaupungin 25. kaupunginosan Herajoen osa korttelista 2511 sekä erityisalue. TONTTIJAON MUUTOS KOSKEE: Riihimäen kaupungin 25. kaupunginosan Herajoen korttelin 2511 tonttia 6. SITOVALLA TONTTIJAOLLA MUODOSTUU: Riihimäen kaupungin 25. kaupunginosan Herajoen korttelin 2511 tontti 7. Asemakaavaluonnoksen selostus koskee 10.1.2012 päivättyä ja 7.3.2013 tarkistettua asemakaavakarttaa. Kaavan nimi: Kaavan tilaaja:. Valio Oy Riihimäen meijeri Kaavan laatija: Mikko Siitonen, arkkitehti SAFA, YKS 463 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Yhteyshenkilöt: Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki Raija Niemi kaavoituspäällikkö puh. (019) 758 4825, 040 330 4825 raija.niemi@riihimaki.fi Ilpo Lehtinen kaavoitusinsinööri puh. (019) 758 4827, 040 330 4827 ilpo.lehtinen@riihimaki.fi A-Insinöörit Suunnittelu Oy Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Sanna Karppinen, projektipäällikkö puh. 0207 911 587 sanna.karppinen@ains.fi Minna Seppänen, maankäyttöpäällikkö puh. 0207 911 890 minna.seppanen@ains.fi

6 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Riihimäen 25. kaupunginosassa, 4 5 km päässä keskustasta lounaaseen, moottoritien länsi- ja Vanhan Kormuntien eteläpuolella. Valtatie 3 Riihimäen eteläinen eritasoliittymä on noin 1,5 km alueesta pohjoiseen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 21,04 ha. Alueella sijaitsee Valio Oy:n Riihimäen meijeri sekä siihen liittyviä varasto-, toimisto-, myymälä- ja asuinrakennuksia. Suunnittelualueella sijaitsee myös Fortumin voimalaitos, joka tuottaa energiaa ainoastaan Valion meijerin tarpeisiin. Alue rajautuu idässä Helsinki-Tampere -moottoritiehen (vt 3), pohjoisessa rakentamattomaan asemakaavoittamattomaan tilaan ja osin pohjoisessa ja lännessä Meijerintiehen, etelässä pääosin rakentamattomaan maa- ja metsätalousalueeseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen rajaus (punaisella katkoviivalla). Valio Oy Riihimäen meijerin asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa teollisuustontin kehittäminen sekä poistaa asuinrakennusten rakennusala. Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Valio Oy Riihimäen meijerin asemakaavamuutoshakemuksen johdosta. Kaupunginhallitus on päättänyt 7.2.2011 käynnistää asemakaavan muutoksen Riihimäen 25. kaupunginosassa Herajoen korttelissa 2511 tontilla 2 seuraavien lähtökohtien perusteella:

7 - Tontin rakennusoikeutta nostetaan tehokkuuteen e=0,5. - Asuinrakennusten rakennusala poistetaan. - Tontin rakennusalojen rajat, rakennusten julkisivupintojen ja vesikaton leikkauspintojen ylimmät korkeusasemat, autopaikkanormit, pysäköintijärjestelyt, ym. määritellään tarkemmin asemakaavoitustyön yhteydessä. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 3.7.2011 MRL 63 :n mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Samassa yhteydessä on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä pidosta sekä osallisten vaikutusmahdollisuuksista asemakaavan muutoksen laadintaan. Kaavamuutoshankkeesta on pidetty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 10.6.2011. Asemakaavamuutoksen luonnos laadittiin syksyllä 2011. Se asetettiin säännösten mukaisesti nähtäville 13.2. 24.2.2012 ja sen nähtävillä olon aikana siitä järjestettiin yleisötilaisuus 13.2.2012. Nähtäville asettamisesta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Asemakaavamuutoshakijan toiveesta on lähtökohtatavoitteita muutettu 31.8.2012 tavoiteltavan rakennusoikeuden osalta niin, että rakennusoikeus esitetään pidettäväksi nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Asemakaavamuutoksen ehdotus laadittiin syksyllä 2012 talvella 2013. Asemakaavaehdotusvaiheessa kaavakartalla esitetty tontin rakennusoikeus vaihdettiin nykyisen voimassa olevan asemakaavan mukaiseksi. Rakennusoikeuden muutoksen johdosta päivitettiin myös kaavan liitteenä olevat selvitykset. 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavassa on osoitettu yksi korttelialue ja tonttijaossa yksi tontti. Tontille 7 liikennöidään Meijerintieltä. Korttelin pääkäyttötarkoitus on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-1). Tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja saa sijoittaa tontille enintään 2000 k-m². Asemakaava-alueen kaakkoisnurkkaan on osoitettu suojaviheralue (EV). Asemakaavassa T-1 alueella on yhteensä 84 050 k-m² rakennusoikeutta eli kortteli- ja tonttitehokkuus on e=0,4. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 21,0379 ha. Kaavan toteutus on riippuvainen maanomistajien päätöksistä. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutoksen alue sijoittuu 4-5 km päähän Riihimäen keskustan lounaispuolelle, valtatie 3:n varteen. Suunnittelualueella sijaitsee Valio Oy:n Riihimäen meijeri

8 siihen liittyvine toimintoineen ja rakennuksineen. Tontin pohjoispuolella on ratsastuskoulu, itäpuolella, vt 3:n toisella puolella on 2000-luvun alussa kaavoitettu ja rakenteilla oleva Parmalan pientaloalue sekä jo rakentunut Havin teollisuusalue. Ympäröivät alueet idässä ja etelässä ovat pääosin rakentamattomia maa- ja metsätalousalueita. 3.1.2 Luonnonympäristö Kuva 2. Ilmakuva kaavamuutosalueen lounaispuolelta. Ilmakuva 2010. Maisemarakenne Ympäristöministeriön vuonna 1993 asettaman maisema-aluetyöryhmän mukaan kaava-alue kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaahan ja sen alla Tammelan ylänköseutuun. Hämeen maakunnallisen maisemaselvityksen (2003) mukaan kaava-alue kuuluu Salpauselän-Puujokilaakson viljelymaisemiin. Maisematyypille on tunnusomaista laajojen tasaisten peltoaukeiden ja korkealle kohoavien harju- ja moreenimuodostumien vuorottelu. Alueen nykymaisemaan kuuluu valtakunnalliset liikenneväylät, Tampereen ja Helsingin välinen moottoritie ja rautatie. (Kalmun OYK:n maisemaselvitys) Pinnanmuodostus Kaava-alueen maanpinta laskee pohjoiseen päin. Alueella on suuria korkeuseroja. Alimmat tasot alueen pohjoisreunalla ovat korossa +104 +107. Tontin tasoitetulla ja asfaltoidulla keskiosalla maanpinnan korko vaihtelee välillä +108 +116. Rakentamattomaksi jääneellä tontin lounaiskulmalla on mäki, jonka lakipiste on korossa +129,69.

9 Maaperä Kaava-alueen kallioperä mikrokliinigraniittia, joka on Hämeen maakunnan eteläosan vallitsevin kivilaji. Ympäröivien alueiden maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. (Kalmun OYK:n maisemaselvitys) Kaava-alueen rakennetun keskiosan pintamaat ovat täytemaata. Rakentamattomalla alueella on noin 0,5 m paksuinen humuskerros ja sen alla 1-2 metrin syvyydessä tiivis moreeni. Alueen pohjoisosaan on tiettävästi läjitetty meijerin rakennusvaiheen ylijäämämaita. Eteläosan rinne on moreenia, joka muuttuu vaiheittain savialueeksi pohjoiseen mentäessä. (Hulevesiselvitys, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011) Kasvillisuus Kaava-alue on pääosin rakennettua. Tontin eteläosa on pääosin mustikkatyypin havupuuvaltaista metsää. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kuva 3. Metsäinen mäki kaava-alueen lounaiskulmalla. Meijerin asuin- ja konttorirakennusten läheisyydessä on hoidettuja viheralueita ja nurmetettuja piha-alueita. Asuinrakennusten ja moottoritien välissä on istutettu kuusikujanne. Pinta- ja pohjavedet Kaava-alue kuuluu Vantaanjoen päävaluma-alueeseen ja Herajoen pienvalumaalueeseen. Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella (Hulevesiselvitys, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) Tontin pohjoispuolella on Herajoen I-luokan pohjavesialue, joka on Riihimäen tärkein pohjavesialue. Kaava-alueella on hulevesiviemäröinti. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue kuuluu Riihimäen 25. kaupunginosaan, Herajokeen. Alue sijoittuu Riihimäen lounaisosaan valtatie 3 reunalle, Riihimäen eteläisen eritasoliittymän eteläpuolelle. Valio Oy:n omistuksessa oleva teollisuustontti sijaitsee erillään läheisestä Havin pienteollisuusalueesta ja Parmalan pientaloalueesta. Tontti rajautuu

10 länsi- ja etelälaidoiltaan rakentamattomiin maa- ja metsätalousalueisiin. Itäreunalla kulkeva valtatie 3 eristää kaava-alueen nykyisestä kaupunkirakenteesta. Kaupunkikuva Yleisilmeeltään alue on tyypillinen teollisuus- ja tuotantolaitosten alue. Kaupunkikuvassa näkyvimpiä elementtejä ovat suurikokoiset meijerirakennukset ja niitä ympäröivät asfaltoidut piha-alueet sekä niiden eteläpuolella oleva metsäinen mäki. Ympäröivät alueet etelässä, lännessä ja pohjoisessa ovat pääosin rakentamattomia. Suuresta koosta huolimatta meijerirakennukset näkyvät moottoritielle lähinnä kauempaa pohjoisesta lähestyttäessä. Rakennuskanta Kaava-alueella sijaitsee alun perin arkkitehti Matti K. Mäkisen suunnittelemat Valio Oy:n Riihimäen meijeri sekä siihen liittyviä varasto-, toimisto-, myymälä- ja asuinrakennuksia. Rakennusoikeutta on kaava-alueella käytetty 36 259 k-m 2. (rakennusvalvonta 19.1.2011) Vuonna 1967 rakennetut rivitalot on dokumentoitu valokuvin Riihimäen kaupungin toimesta. Meijerin 1. rakennusvaihe on otettu käyttöön 1967, jonka jälkeen meijeriä on laajennettu useaan otteeseen. Laajennuksien suunnittelusta on vastannut useampi arkkitehtitoimisto. Osa kaava-alueen rakennuksista edustaa laadukasta arkkitehtuuria. Suunnittelualueella sijaitsee myös Fortumin voimalaitos, joka tuottaa energiaa ainoastaan Valion meijerin tarpeisiin. Kaava-alueen ulkopuolella, välittömässä läheisyydessä ei ole rakennuksia. Kuva 4. Meijerin työntekijöiden asunnoiksi rakennetut rivitalot ovat valmistuneet vuonna 1967. Rivitalot ovat perusparannustarpeessa.

11 Kuva 5. Meijerirakennus. Väestö Riihimäen asukasluku on noin 28 800 (Riihimäen kaupungin kotisivut 2011). Kaavamuutosalueen eteläreunassa sijaitsee Valio Oy:n henkilökunnan työsuhdeasuntoja 28 kpl. Asukasmäärä on noin 40 henkilöä. Palvelut Kaavamuutosalue sijaitsee 4-5 km päässä Riihimäen keskustan monipuolisesta palvelutarjonnasta ja 1,5 km Riihimäen eteläisen moottoritieliittymän tuntumassa olevasta Merkoksen kaupallisesta alueesta. Lähimmät palvelut ovat pohjoispuolella, missä sijaitsee Herajoen Ratsastuskeskus ja työväentalo. Herajoen koulu sijaitsee valtatie 3:n itäpuolella, noin kilometrin päässä. Kaava-alueella ei ole varsinaisia palveluja, mutta meijerin yhteydessä toimii pieni tehtaanmyymälä ja työntekijöiden lounasravintola. Kuva 6. Herajoen Ratsastuskeskus sijaitsee kaava-alueen pohjoispuolella.

12 Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella on Valio Oy Riihimäen meijerin työpaikkoja ja henkilöstöä noin 320. Virkistys Riutan ulkoilualue sijaitsee noin 3 kilometrin päässä kaava-alueesta. Alueella on 3,5 kilometriä pitkä kuntorata ja 2 hiihtomajaa. Talvisin alueella toimii laskettelukeskus. Herajoen Ratsastuskeskus sijaitsee noin kilometrin päässä kaavaalueesta. Monipuoliset kulttuuripalvelut sijaitsevat Riihimäen keskustassa, noin 4-5 kilometrin etäisyydellä. Liikenne Kaavamuutosalueen ohi kulkee valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja edelleen Vaasaan. Kaava-alueen kohdalla valtatie on kaksiajoratainen moottoritie, jonka nopeusrajoitus on 100 120 km/h. Lähimmät moottoritien liittymät sijaitsevat noin kilometrin päässä pohjoisessa ja kuuden kilometrin päässä etelässä. Valtatien itäpuolella, kaavamuutosalueen kohdalla kulkee maantie 130, joka on seudullinen pääväylä Riihimäen, Hämeenlinnan ja Valkeakosken kautta Tampereelle. Nopeusrajoitus maantiellä on 60 80km/h. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee katu, Meijerintie, jonka nopeusrajoitus on kaava-alueen kohdalla 40kh/h. (Liikenneselvitys, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012) Maantie 130 tai valtatie 3 varrella ei ole kevyen liikenteen väyliä suunnittelualueen kohdalla. Maantie 130 ja Meijerintien liittymässä on kevyen liikenteen alikulku, joka johtaa keskustaan ja Parmalan asuinalueelle. Liittymän yhteydessä sijaitsevalle linja-autopysäkille johtaa kevyen liikenteen väylä. Meijerintiellä on erillinen kevyen liikenteen väylä. (Liikenneselvitys, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012) Suunnittelualueen kaakkoisnurkassa ajoneuvoliikenteen silta ylittää moottoritien. Kaava-alueella ei kulje joukkoliikenteen reittejä. Lähimmät joukkoliikenneyhteydet ovat seutuliikenteen linjat maantiellä 130 sekä paikallisliikenteen linjat 4 ja 7 Parmalan alueella. (Liikenneselvitys, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012) Kulttuuriympäristö Kaava-alueen pohjoisosa kuuluu Hämeen liiton vuonna 2003 2004 määrittelemiin maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin, Lopen ja Vähikkälän kultturimaisemaan. Maisema-alue tukeutuu Loppijärveen ja Vanajavettä kohti lähtevään lasku-uomaan sekä Riihimäen Launosten kautta Vähikkälään suuntautuvaan harjujaksoon. Alueella on muinaisjäännöksiä kaikilta esihistorian aikakausilta ja muutama keskiaikainen kylä. Maisema-alueen arvokkaimmat osat eivät sijoitu kaavaalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Kaava-alueen läheisyydessä, pohjoispuolella sijaitseva Herajoen työväentalo ympäristöineen on noteerattu Hämeen maakunnallisesti arvokkaitten rakennusperintökohteiden listauksessa vuonna 2003. Herajoen työväenyhdistyksen talo pystytettiin vuonna 1909 ja rakennusta laajennettiin vuonna 1919 Heikki Siikosen suunnitelman pohjalta. (Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet, 2003.)

13 Kuva 7. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Herajoen työväentalo sijaitsee kaava-alueen pohjoispuolella. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella nuolella. (Pohjakuva: Kanta-Hämeen maakuntakaavan selostus. Hämeen liitto. 23.10.2006) Kuva 8. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella nuolella. (Pohjakuva: Kanta-Hämeen maakuntakaavan selostus. Hämeen liitto. 23.10.2006)

14 Tekninen huolto Kaava-alue on kaupungin vesi-, viemäri-, sadevesiviemäri- ja kaukolämpöverkostossa. Riihimäen kaupunki on laatinut v. 2011 suunnittelualueesta vesihuollon yleissuunnitelman. Erityistoiminnot Kaava-alueen itälaidalle valtatie 3 viereen on suunnitteilla rakentaa 110 kv:n voimalinja. Suunnittelualueen lounaisnurkassa sijaitsee Fortumin voimalaitos. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Promethor Oy:n melumittausten mukaan kaavamuutosalueen melutaso ylittää päivisin 60-65 db ja öisin 55-65dB tason. Valtatie 3 aiheuttaa pääosan alueen melusta, mutta myös meijerialueen oma toiminta aiheuttaa melua. Tontin käyttötarkoitus huomioon ottaen alueella voi sijaita pilaantuneita maita. 3.1.4 Maanomistus Kuva 9. Vasemman puoleinen kartta kuvaa kaava-alueen ja sen ympäristön nykytilanteen päiväajan keskiäänitasoa (LAeq, 7-22), oikeanpuoleinen kartta yöajan keskiäänitasoa (LAeq, 22-7). Kuva ja lähde: Ympäristömeluselvitys, Promethor Oy, 2011. Suunnittelualue on yksityisen maanomistajan (Valio Oy) omistuksessa.

15 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa, ja 28.12.2007 (KHO) lainvoiman saaneessa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu monipuoliseksi työpaikka-alueeksi, jossa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia (TP). Kaava-alueen pohjoiskärki rajoittuu tärkeään/muuhun vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen sekä kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeään maisema-alueeseen (ma). Kuva 10. Ote maakuntakaavasta. Punaisella katkoviivalla on osoitettu kaava-alueen likimääräinen sijainti. Hämeen liitto on laatimassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaa, jonka luonnos oli nähtävillä 31.1. 15.3.2011. Kaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu osaksi seutukeskuksen palveluvyöhykettä (C-v). Länsipuolelle on osoitettu uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar) ja eteläpuolelle lähivirkistysalue (VL). Muuten vaihemaakuntakaavassa ei ole esitetty muutoksia voimassa olevaan maakuntakaavaan nähden.

16 3.2.1.2 Yleiskaava Kuva 11. Ote vireillä olevasta vaihemaakuntakaavasta. Punaisella katkoviivalla on osoitettu kaavaalueen likimääräinen sijainti. Riihimäki 2010 -yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.6.1997. Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa alue on pääosin merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alue varataan teollisuus- ja varastotoiminnoille. Kaava-alueen eteläreuna on osoitettu asuntoalueeksi (A). Alue varataan asumiseen. Alueella voidaan sallia myös asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen. Suunnittelualueen pohjoiskärki kuuluu vedenhankinnalle tärkeään pohjavesialueeseen (pv). Entisen Meijerintien länsipuolinen alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M).

17 Kuva 12. Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta. Punaisella katkoviivalla on osoitettu kaavaalueen likimääräinen sijainti. Riihimäen kaupunki on laatinut Kalmun alueelle osayleiskaavan, jonka suunnittelualueeseen myös Valion meijerin tontti kuuluu. Osayleiskaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena. Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalmun osayleiskaavan 16.1.2012. Osayleiskaavasta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T-1). Osayleiskaavassa Meijerintie on esitetty keskiosaltaan siirrettäväksi lännemmäksi. Suositus: alueen asemakaavoituksessa ja alueen käyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota meluntorjuntaan ja hulevesien hallintaan. Alueen Meijerintiehen rajautuvalle reunalle on osoitettu meluntorjuntatarve. Alueelle on merkitty (e=0,40) ohjeellinen asemakaavalla osoitettava tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Suunnittelualueen itäreunaan on merkitty sähköjohto sekä kaakkoiskulmaan maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti.

18 3.2.1.3 Asemakaava Kuva 13. Ote Riihimäen kaupunginvaltuuston hyväksymästä Kalmun osayleiskaavasta. Osayleiskaavasta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Punaisella katkoviivalla on osoitettu kaavaalueen likimääräinen sijainti. Tontilla on voimassa 10.6.2004 vahvistettu asemakaava. Tontin on pääkäyttötarkoitukseltaan merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tontin pinta-ala on 210 361 m 2 ja rakennusoikeus 84 050 k-m 2. Rakennetusta kerrosalasta saa käyttää enintään 5 % tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. Korttelialueelle saa sijoittaa henkilökunnan asuntoja rakennusalalle, joka on merkitty asuinrakennuksia varten. Asemakaavassa on annettu määräykset julkisivupinnan ja vesikaton leikkauspinnan ylimmästä korkeusasemasta.

19 3.2.1.4 Rakennusjärjestys 3.2.1.5 Tonttijako ja -rekisteri 3.2.1.6 Pohjakartta Kuva 14. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Punaisella katkoviivalla on osoitettu kaava-alueen likimääräinen sijainti. Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2012. Kaavamuutosalue kuuluu Riihimäen kaupungin kiinteistörekisteriin. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) vaatimukset.

20 3.2.1.7 Rakennuskiellot 3.2.1.8 Päätökset ja sopimukset 3.2.1.9 Selvitykset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Valio Oy Riihimäen meijerin asemakaavamuutoshakemuksen johdosta. Kaupunginhallitus on päättänyt 7.2.2011 käynnistää asemakaavan muutoksen Riihimäen 25. kaupunginosassa Herajoen korttelissa 2511 tontilla 2 seuraavien lähtökohtien perusteella: - Tontin rakennusoikeutta nostetaan tehokkuuteen e=0,5. - Asuinrakennusten rakennusala poistetaan. - Tontin rakennusalojen rajat, rakennusten julkisivupintojen ja vesikaton leikkauspintojen ylimmät korkeusasemat, autopaikkanormit, pysäköintijärjestelyt, ym. määritellään tarkemmin asemakaavoitustyön yhteydessä. Asemakaavamuutoshakijan toiveesta on lähtökohtatavoitteita muutettu 31.8.2012 tavoiteltavan rakennusoikeuden osalta seuraavasti niin, että rakennusoikeus esitetään pidettäväksi nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Aluetta koskevista selvityksistä ja suunnitelmista on luettelo selostuksen alussa. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Valio Oy Riihimäen meijerin asemakaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa teollisuustontin kehittäminen sekä nykyisten asuinrakennusten purkaminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Asemakaavamuutoksen laatimiseen on ryhdytty kaupunginhallituksen päätöksellä 7.2.2011. Kaavoitusprosessin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. Valio Oy Riihimäen meijeri, asemakaavamuutoksen osallisia ovat: kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat

21 4.3.2 Vireilletulo Riihimäen kaupungin eri toimialat ja hallintokunnat Hämeen ELY-keskus (ympäristö) Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) Hämeen liitto Museovirasto Kanta-Hämeen pelastuslaitos Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Fingrid Oyj Fortum Sähkönsiirto Oyj Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen yrittäjät Osallisia ovat lisäksi kaikki muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 3.7.2011 MRL 63 :n mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Samassa yhteydessä on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä pidosta sekä osallisten vaikutusmahdollisuuksista asemakaavan muutoksen laadintaan. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehti-ilmoituksella 3.7.2011. OAS:n nähtävillä olo jatkuu luonnoksen nähtävillä olon loppuun saakka. Osalliset voivat esittää kaavoitusyksikölle mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun pitämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa ELY-keskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Ajantasainen versio on nähtävänä kaupungin kotisivuilla. Asemakaavamuutoksen luonnos laadittiin syksyllä 2011. Se asetettiin säännösten mukaisesti nähtäville 13.2. 24.2.2012 ja sen nähtävillä olon aikana siitä järjestettiin yleisötilaisuus 13.2.2012. Nähtäville asettamisesta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Asemakaavamuutoksen ehdotus laadittiin syksyllä 2012 talvella 2013. Asemakaavaehdotusvaiheessa kaavakartalla esitetty tontin rakennusoikeus muutettiin nykyisen voimassa olevan asemakaavan mukaiseksi. Rakennusoikeuden muutoksen johdosta päivitettiin myös kaavan liitteenä olevat selvitykset. Kaavamuutoshankkeesta on pidetty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 10.6.2011.

22 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa teollisuus- ja tuotantotilojen lisärakentaminen kuitenkin niin, että rakennusoikeus säilyy nykyisellään. Lisäksi tavoitteena on asuinrakennusten rakennusalan poistaminen ja asuinrakennusten purkaminen. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kasvava teollisuustoiminta ei saa haitata suunnitellun Kalmun osayleiskaavan mukaista asuinrakentamista. Kaava-alueen itälaidalle on suunnitteilla rakentaa voimalinja ja sen aiheuttamiin vaatimuksiin tulee kiinnittää huomiota. Alueen sijainti merkittäväksi kokoojakaduksi ennen pitkää muodostuvat Meijeritien ja myös moottoritien varrella asettaa alueen rakentamiselle sekä kaupunkikuvallisia että toiminnallisia vaatimuksia. Rakentamisen tulee olla laadukasta ja etenkin moottoritien suunnalta katsottuna rakennusten tulee olla ulkoasultaan yhtenäisiä. Laajempaan kaupunkirakenteeseen liittyvät kevyen liikenteen yhteystarpeet tulee ottaa huomioon. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavassa on osoitettu yksi korttelialue ja tonttijaossa yksi tontti. Tontille 7 liikennöidään Meijerintieltä. Korttelin pääkäyttötarkoitus on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-1). Tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja saa sijoittaa tontille enintään 2000 k-m². Asemakaava-alueen kaakkoisnurkkaan on osoitettu suojaviheralue (EV). Asemakaavassa T-1 alueella on yhteensä 84 050 k-m² rakennusoikeutta eli kortteli- ja tonttitehokkuus on e=0,4. Maankäyttö Pinta-ala yhteensä / ha Kerrosala yhteensä / k-m 2 T-1 20,7666 84 050 EV 0,2713 Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 21,0379 ha. Autopaikkanormi vaihtelee toteutettavan käyttötarkoituksen mukaan (1 ap / 70 k- m² myymälätilaa, 1 ap / 100 k-m² toimistotilaa, 1 ap / 400 k-m² varastotilaa, 1 ap / 200 k-m² teollisuustilaa). Tarkemmat mitoitustiedot ilmenevät kaavoituksen seurantalomakkeesta, joka on asemakaavaselostuksen liitteenä 4.

23 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava-alueen rakentamisen laatua on ohjattu seuraavin määräyksin: Rakennuksista ja mainoslaitteista määrätään: - Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauspinnan ylin korkeusasema. - Rakennusten ja rakennelmien tulee olla tonttikohtaisesti yhteensopivia. - Alueelle saa sijoittaa yhden maanpinnasta mitattuna enintään 50 metriä korkean mainostornin. Mainostornin saa sijoittaa sille erikseen varattujen rakennusalojen lisäksi myös rakennuksille varatuille rakennusaloille. - Mainoslaitteet tulee suunnitella yhtenäisesti jäsennellyksi osaksi julkisivua. - Korttelialueelle saa sijoittaa muuntamoita. Piha-alueista määrätään: - Tontin eteläosassa on merkintä: Alueen osa, jolla oleva puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä metsäisenä ja luonnontilaisena. Alueelle voidaan tehdä olevaan kasvillisuuteen sopivia täydennysistutuksia. - Tontin reunoille on osoitettu: Istutettava alueen osa. - Meijeritien varrelle on merkitty säilytettävä/ istutettava puurivi. - Istutettavien puiden tulee olla vähintään kokoluokkaa: lehtipuut 10-12 (rungon ympärysmitta senttimetreinä metrin korkeudelta maasta), havupuut 125-150 (korkeus senttimetreinä). - Rakentamaton tontin osa, jota ei tarvita välttämättömäksi kulkuväyläksi tai pysäköintialueeksi, on kunnostettava puistomaiseksi ja istutettava. - Yli 500 m²:n suuruiset autopaikka-alueet on jäsennöitävä pienempiin osiin puutai pensasistutuksin. Puita on oltava vähintään 1 kpl kymmentä autopaikkaa kohti. - Yleisen tien suoja-alueelle on istutettava pensasryhmiä ja/tai puita. Istutettavien puulajien valinnassa on otettava huomioon sähkölinjan vaara-alueen aiheuttamat vaatimukset. Mikäli istutuksia osoitetaan sähkölinjalle varatulle alueelle, tulee rakennuslupahakemukseen liittää voimalinjan omistajan ja rakennusluvan hakijan yksityisoikeudellinen sopimus, jossa säädetään istutuksista voimalinjan alla. Lähialueen ympäristöhaittojen vähentämiseksi on annettu määräyksiä: - Pysäköinti-, liikenne-, lastaus- ja purkausalueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Alueilta kertyvät sade- ja sulamisvedet on käsiteltävä haitattomaksi ennen sadevesiviemäriin johtamista.

24 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet - Pohjavedelle vaaralliset aineet on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle kyseisiä kemikaaleja kestävään suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan aineen suurin määrä. - Pysäköinti-, huolto- ja muiden alueiden kuivatus ei saa aiheuttaa haittaa yleisen tien kuivatukselle tai rakenteelle. - Piha-alueille on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma. Hulevesialtaat tulee toteuttaa rakentamisen yhteydessä. - Rakennus- ja toimenpidelupahakemuksissa on pyydettävä ELY- keskuksen lausunto. T-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja saa sijoittaa tontille enintään 2000 k-m². Rakennusalalle rakennettavan rakennuksen kerroslukua ei ole määrätty, vaan rakennuksen korkeutta on säädelty määräämällä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylintä korkeusasemaa. Korkeusasemien korot vaihtelevat rakennusalan eri osissa korkojen +128,0 +146,0 välillä. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 103 833 k-m². Tontin etelä- ja pohjoisosat on varattu pysäköintipaikoille. Korttelialueelle saa sijoittaa muuntamoita. Tontin itäreunaan, moottoritien reunaan on osoitettu voimalinjan johtokäytävä ja yleisen tien suoja-alue. Kaava-alueen pohjoisosassa on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattua alueen osaa. EV Suojaviheralue 5.4 Asemakaavan vaikutukset Kaava-alueen kaakkoiskulmaan, moottoritien reunaan on osoitettu suojaviheralue. Alueelle on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu reitti, jolla huoltoajo on sallittu. Suojaviheralueelle on osoitettu myös ohjeellinen maanalaisen johdon reitti. Koko suojaviheralue on osoitettu voimalinjan johtokäytäväksi ja yleisen tien suoja-alueeksi.. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osana laajempaa Herajoen alueen työpaikka-aluekokonaisuutta Valio Oy Riihimäen meijeri -asemakaava tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun sekä toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon osalta. Asemakaavalla edistetään kaupunkiseudun näkökulmasta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kilpailun toimivuutta ja aluerakenteen tasapainoista kehittämistä. Tontin käyttö työpaikkarakentamiseen hyödyntää olemassa olevia infrarakenteita ja hyvää saavutettavuutta.

25 Maakuntakaavan tavoitteet Asemakaavalla osoitettava rakentaminen on voimassa olevan Hämeen maakuntakaavan mukaista alueiden käyttöä. Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu monipuoliseksi työpaikka-alueeksi, jossa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia (TP). Kaava-alueen pohjoispuolelle on osoitettu tärkeä/muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sekä kulttuurimaisema, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeään maisema-alue (ma). Asemakaavalla ei ole näihin ympäristöarvoihin merkittäviä vaikutuksia. Hämeen liitto on laatimassa uutta maakuntakaavaa, Kanta-Hämeen 1.vaihemaakuntakaavaa, joka on luonnosvaiheessa. Luonnoksessa suunnittelualue on osoitettu osaksi seutukeskuksen palveluvyöhykettä (C-v). Asemakaavan sisältö ei ole ristiriidassa tekeillä olevan maakuntakaavan tavoitteiden kanssa. Yleiskaavan tavoitteet Asemakaava-alueella on oikeusvaikutukseton yleiskaava. Lisäksi Riihimäen kaupunki on laatimassa Kalmun alueelle oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, johon myös asemakaavamuutoksen alue kuuluu. Kalmun osayleiskaava on ehdotusvaiheessa. Asemakaava noudattaa pienin poikkeuksin molempia yleiskaavoja. Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja alueen eteläreuna on osoitettu asuntoalueeksi (A). Alueella voidaan sallia myös asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen. Suunnittelualueen pohjoiskärki kuuluu vedenhankinnalle tärkeään pohjavesialueeseen (pv). Entisen Meijerintien itäpuolinen alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Yleiskaavasta poiketen asuntoalue on laadittavassa asemakaavassa poistettu. Asumista ei voi nykykäsityksen mukaan pitää sekä moottoritien että suurteollisuuden lähivaikutusalueelle sopivana toimintona. Asuntoalue on rakennettu ennen moottoritietä. Kalmun osayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T-1), jossa tulee kiinnittää erityistä huomiota meluntorjuntaan ja hulevesien hallintaan. Alueelle on merkitty (e=0,40) ohjeellinen asemakaavalla osoitettava tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Suunnittelualueen itäreunaan on merkitty sähköjohto sekä kaakkoiskulmaan maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Asemakaava mukailee Kalmun osayleiskaavan tavoitteita. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Kun asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ).

26 Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: - Maakuntakaava siten kuin siitä säädetään Asemakaava: - Noudattaa maakuntakaavaa. - Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys - Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö - Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus - Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla - Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön - Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - Täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää olemassa olevia liikenne- ja kunnallisteknisiä verkostoja. - Hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. - Ei vaikuta asumisen tarpeisiin tai palveluiden saatavuuteen. Meijerin laajentaminen tuo uusia työpaikkoja tulevan uuden asuinalueen läheisyyteen. - Alue hyödyntää olemassa olevaa katuja kevyen liikenteen verkkoa sekä kunnallisteknisiä verkostoja. - Ei heikennä turvallisuutta, terveellisyyttä eikä elinympäristön laatua. - Lisää ja monipuolistaa elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia Riihimäellä ja sen kaupunkiseudulla. - Ympäristöhaittojen vähentäminen - Moottoritien viereisen alueen lisärakentaminen ja kehittäminen teollisuusja varastoalueena soveltuu hyvin paikkaan, jossa on liikennemelua. - Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen - Rakentaminen sovitetaan kaupunkikuvallisesti sopivaksi lähivaikutusalueen rakennettuun ympäristöön ja maisemakuvaan. - Alueen rakentaminen ei vaikuta kaava-alueen luoteispuolella sijaitsevaan maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.

27 - Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys - Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. - Kaavamuutoksella osoitetaan virkistystäkin palveleva kevyen liikenteen väylä alueen kaakkoisnurkkaan. Kaavamuutos noudattaa valmisteilla olevan osayleiskaavan ulkoilureitin linjausta. - Toteutuksen ei katsota aiheuttavan alueen ja lähiympäristön maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavan toteutuminen mahdollistaa Herajoen teollisuusalueen monipuolisen kehittämisen. Olemassa olevan toiminnon tukeminen noudattaa tavoiteltua yhdyskuntarakenteen kehittymistä alueella. Maisema ja kaupunkikuva Kaavamuutos kehittää jo rakennettua teollisuus- ja varastorakennusten tonttia, eikä se vaikuta merkittävästi maisemaan tai kaupunkikuvaan. Rakentamisen toteutuessa kokonaisuudessaan tontin rakentamattomien osien määrä kuitenkin vähenee. Rakennukset ovat osa moottoritien sekä tulevan Kalmun asuinalueen sisääntuloväylän ohikulkunäkymää. Asemakaavassa ohjataan yhteneväiseen rakentamiseen tontin sisällä. Kaava mahdollistaa mainostornin rakentamisen, mikä tulee näkymään moottoritielle molemmista suunnista. Kaavassa osoitettu säilytettävä metsäinen mäki säilyy luonnontilaisena ja säilyttää asemansa kaukomaisemassa. Asuminen ja palvelut Kaavamuutoksen toteutuessa nykyiset asuinrakennukset on mahdollista purkaa. Rakennukset sijaitsevat liikennemelualueella ja meijerin välittömässä läheisyydessä tehdasalueella, joten asumisen poistuminen on perusteltua. Kaavamuutos mahdollistaa tehtaanmyymälän säilyttämisen. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutos kehittää Valio Oy Riihimäen meijerin toimintaa ja edistää siten mahdollisten uusien työpaikkojen syntymistä alueelle. Kaavahanke ylläpitää ja vahvistaa Riihimäen kaupungin elinkeinopoliittista asemaa teollisen tuotannon ja logistista sijaintia hyödyntävän varastoinnin sijaintipaikkana Etelä-Suomessa. Virkistys Kaavamuutoksen myötä alueelle muodostuu uusi jalankululle ja pyöräilylle varattu reitti joka noudattaa suunnitteilla olevan osayleiskaavan tavoitteita ja palvelee virkistyksen yhteystarpeita laajemmassa ja kehittyvässä kaupunkirakenteessa.

28 Liikenne Kaavamuutoksen yhteydessä on tehty liikenneselvitys (Liikenneselvitys, A- Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013), jossa tarkastellaan kaava-alueen eli Valio Oy Riihimäen meijerin tontin sekä kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuvan Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaavamuutosten aiheuttamia vaikutuksia liikenteeseen. Selvityksen mukaan alueiden tuleva rakentuminen lisää liikennemääriä, mikä johtaa kehitystarpeeseen alueen tieverkostossa. Selvityksessä ehdotetaan seuraavanlaisia muutoksia alueen tieverkkoon: - Meijerintien ja mt 130 liittymän parantaminen. Liittymään ehdotetaan valoohjausta tai kiertoliittymää. - Retkiojantien ja mt 130 liittymän parantaminen. Parannusvaihtoehtoja ovat mt 130 nopeusrajoituksen laskeminen 60 km/h risteysalueella, valo-ohjaus tai kiertoliittymä. Retkiojantien ja mt 130 risteysalueen liikennejärjestelyistä ja tilatarpeesta on käynnistetty erillinen selvitys, joka valmistuu kevään 2012 aikana. - Uudet liittymät. Kalmun osayleiskaavaehdotuksessa esitetyt Meijerintien ja Kalmun kokoojakadun liittymä sekä Meijerintien ja Retkiojantien liittymä esitetään selvityksessä tavallisina kanavoimattomina tasoliittyminä. - Kevyen liikenteen yhteystarpeet. Meijerintien vierellä kulkevaa kevyen liikenteen väylää tulee jatkaa Meijerintien jatkamisen yhteydessä. Melu Moottoritien viereisen alueen käyttö teollisuus- ja varastorakennusten alueena käyttää liikennemelulle altista aluetta järkevästi. Kaavamuutoksen yhteydessä laaditun meluselvityksen mukaan meijerin aiheuttama melu täyttää (alittaa) ympäristöluvassa annetut määräykset alueella riittäviltä osin. Ympäristöluvassa annetut määräykset ylittyvät lievästi ainoastaan meijerin eteläpuolella sijaitsevilla asuinrakennuksilla, joiden on suunniteltu poistuvan asuinkäytöstä. Ennustetilanteessa meijerin aiheuttama melu ei lisäänny merkittävästi. Laajennuksen yhteydessä uudet melulähteet tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan suunnata kohti moottoritietä sekä sijoittaa korkeiden rakennusosien suojaan. Kalmun osayleiskaavassa esitetyt uusien asuinkortteleiden suojaavat meluntorjuntatoimet tulisi toteuttaa asuinrakentamisen yhteydessä. Huomioitavaa on että valtatie 3 on alueen merkittävin melulähde eikä kaavamuutosalueen rakentamisesta yksinään aiheudu meluntorjuntatarvetta. Melusuojavalleille on osayleiskaavaehdotuksessa varattu EV-alue meijerin asemakaavamuutoksen ja Meijeritien länsipuolella. Tekninen huolto Alue on liitetty vesi-, viemäri-, sadevesiviemäri- ja kaukolämpöverkostoon. Hulevedet käsitellään pääasiassa kaupunkimaisesti ohjaten sadevesiviemäreihin. Hulevesien käsittelyä suunnitellaan tarkemmin rakentamiseen johtavassa suunnittelussa ja piha-alueilta vaadittavassa hulevesien hallintasuunnitelmassa. Moottoritien kuivatusjärjestelmää ei ole mitoitettu vastaanottamaan korttelimaiden kuivatusvesiä. Tämä on otettu huomioon yleismääräyksissä, joissa kielletään aiheuttamasta haittaa yleisen tien kuivatukselle tai rakenteille.

29 Talous Tontin rakentamisen kustannuksista vastaa maanomistaja. Voimalinjan omistaja vastaa voimalinjan rakentamisesta aiheutuvista kuluista. Kaupungille tulee kuluja nykyisen tehdasalueen kaakkoisnurkan lunastamisesta suojaviheraluekäyttöön. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia ympäristönsuojeluun. Kaava-alueen lisärakentamisen yhteydessä mahdolliset pilaantuneet maat käsitellään ympäristöviranomaisen määräämällä tavalla. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.5 Nimistö Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita, eikä se sijaitse pohjaveden kannalta tärkeällä alueella. Meijerin tontin lisärakentaminen osin vähentää istutettujen alueiden määrää tontilla. Tontin suurin luonnontilainen osa säilyy eteläosassa lisärakentamisesta huolimatta. Luonnonsuojelu Kaava-alue ei sisällä arvokkaita maisemallisia erityispiirteitä, eikä alueella ole luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia tai muitakaan suojelukohteita. Maaperä Rakentaminen ei aiheuta merkittävää tasoitus-, täyttö- tai kaivuutoimenpiteitä tontilla. Lisääntyvän hulevesien valunnan aiheuttamien mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi kaavassa on määrätty päällystämään vettä läpäisemättömällä materiaalilla pysäköinti-, liikenne-, lastaus- ja purkausalueet. Pinta- ja pohjavedet Piha-alue on laajalti rakennettu ja asfaltoitu joten hulevesien määrä ei olennaisesti kasva uuden rakentamisen myötä. Vesi pääsee imeytymään maakerroksiin istutusalueiden ja tontin rakentamattomien osien kautta. Vesipitoisuus maakerroksissa laskenee. Suurimman riskin hulevesien laadulle aiheuttaa raskas liikenne, liikenne- ja pysäköintialueet. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Kaavamuutoksessa ei muodostu uutta nimistöä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamista ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavaratkaisua havainnollistavat havainnepiirros ja ilmakuvasovitus ovat tämän kaavaselostuksen liitteinä 5 ja 6. Kaava mahdollistaa myös toisenlaisen ratkaisun.

30 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutus on riippuvainen maanomistajien päätöksistä. Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa kaupunki. Toteutusta seurataan rakennuslupaharkinnan ja -valvonnan yhteydessä. Tampereella 7.3.2013 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö Mikko Siitonen arkkitehti SAFA, YKS 463 Raija Niemi kaavoituspäällikkö Sanna Karppinen arkkitehti SAFA, YKS 457 Ilpo Lehtinen kaavoitusinsinööri

Riihimäki, Valio Oy Riihimäen meijeri asemakaavamuutos 10.1.2012, tarkistettu 7.3.2013 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma RIIHIMÄEN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.7.2011, päivitetty 7.3.2013 Riihimäki VALIO OY RIIHIMÄEN MEIJERI ASEMAKAAVAMUUTOS Riihimäen kaupunki, Kaavoitusyksikkö Raija Niemi raija.niemi@riihimaki.fi

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.201, päivitetty 7.3.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 3 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 3 4.1 ALOITE JA SOPIMUS... 3 4.2 MAAKUNTAKAAVAT... 3 4.3 YLEISKAAVAT... 4 4.4 ASEMAKAAVA... 6 4.5 RAKENNUSJÄRJESTYS... 7 4.6 TONTTIJAKO JA REKISTERI... 7 4.7 LÄHTÖTIEDOT JA SELVITYKSET... 7 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 7 6. ASEMAKAAVOITUKSEN TAVOITEAIKATAULU... 8 7. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 9 7.1 TIEDOTTAMINEN SEKÄ MIELIPITEIDEN, HUOMAUTUSTEN JA MUISTUTUSTEN VASTAANOTTO.... 9 7.2 OSALLISET... 9 7.3 ASEMAKAAVAN VAIHEET JA VUOROVAIKUTUSTEN JÄRJESTÄMINEN... 9 8 YHTEYSTIEDOT... 10 8.2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN... 11 8.3 KONSULTTI JA KAAVAN LAATIJA... 12 Etusivun kuva: Valion Riihimäen meijeri. Kuva Mikko Siitonen / A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.201, päivitetty 7.3.2013 2 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. 2. SUUNNITTELUALUE Kaava-alue sijaitsee Riihimäen 4 5 km päässä keskustan lounaispuolella valtatien 3 Riihimäen eteläisen eritasoliittymän läheisyydessä. Suunnittelualueen pintaala on n. 21,04 ha. Alueella sijaitsee alun perin arkkitehti Matti K. Mäkisen suunnittelemat Valio Oy:n Riihimäen meijeri sekä siihen liittyviä varasto-, toimisto-, myymälä- ja asuinrakennuksia. Vuonna 1967 rakennetut rivitalot on dokumentoitu valokuvin Riihimäen kaupungin toimesta. Meijerin 1. rakennusvaihe on otettu käyttöön 1967, jonka jälkeen meijeriä on laajennettu useaan otteeseen. Laajennuksien suunnittelusta on vastannut useampi arkkitehtitoimisto. Suunnittelualueella sijaitsee myös Fortumin voimalaitos, joka tuottaa energiaa ainoastaan Valion meijerin tarpeisiin. Alue rajautuu idässä Helsinki-Tampere -moottoritiehen (vt 3), pohjoisessa rakentamattomaan asemakaavoittamattomaan tilaan ja osin pohjoisessa ja lännessä Meijerintiehen, etelässä pääosin rakentamattomaan maa- ja metsätalousalueeseen. Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen rajaus (punaisella katkoviivalla).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.201, päivitetty 7.3.2013 3 3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Tontilla on voimassa 10.6.2004 vahvistettu asemakaava, jossa tontti on määritelty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Nykyinen rakennusoikeus on 84 050 k-m 2. Kaupunginhallituksen päätöksellä (7.2.2011) asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistetään seuraavien lähtökohtien pohjalta: - Tontin rakennusoikeutta nostetaan tehokkuuteen e=0,5. - Asuinrakennusten rakennusala poistetaan. - Tontin rakennusalojen rajat, rakennusten julkisivupintojen ja vesikaton leikkauspintojen ylimmät korkeusasemat, autopaikkanormit, pysäköintijärjestelyt, ym. määritellään tarkemmin asemakaavoitustyön yhteydessä. Asemakaavamuutoshakijan toiveesta lähtökohtatavoitteita muutettiin 31.8.2012 tavoiteltavan rakennusoikeuden osalta niin, että rakennusoikeus esitetään pidettäväksi nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaisena. 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Aloite ja sopimus 4.2 Maakuntakaavat Suunnittelualue kuuluu kaavaehdotusvaiheessa olevan Kalmun osayleiskaavan alueeseen ja tulevaisuudessa tulee olemaan osa Valio Oy:n tontin eteläpuolelle suunniteltavaa Herajoen teollisuusaluekokonaisuutta. Asemakaavamuutoksen laatimiseen on ryhdytty Valio Oy Riihimäen meijerin asemakaavamuutoshakemuksen johdosta ja Riihimäen kaupunginhallituksen (7.2.2011) päätöksestä. Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa, ja 28.12.2007 (KHO) lainvoiman saaneessa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu monipuoliseksi työpaikka-alueeksi, jossa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia (TP). Alueen pohjoiskärki rajoittuu tärkeään/muuhun vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen sekä kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeään maisema-alueeseen (ma).