OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunginosat 10 Mansikkala, 30 Ritikankoski, 31 Tuulikallio ASEMAKAAVA: Kaupunginosa 31 TUULIKALLIO Liikennealuetta. ASEMAKAAVA MUUTOS: Kaupunginosa 10 MANSIKKALA Korttelit 2 ja 22 sekä katu- ja virkistysalueita. Kaupunginosan rajan muutos. Kaupunginosa 30 RITIKANKOSKI Kortteli 11 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueita. Kaupunginosan rajan muutos. Kaupunginosan 31 TUULIKALLIO Katu- ja liikennealueita. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kaupunginosa 10 MANSIKKALA Korttelien 2 ja 22 osat sekä katu-, liikenne- ja virkistysaluetta. Kaupunginosa 30 RITIKANKOSKI Liikennealuetta. Kaupunginosa 31 TUULIKALLIO Liikenne- ja katualueita.

SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue käsittää rautatiealueen lisäksi Asemäentien, Tainionkoskentien, Koskikadun ja Karhumäenkadun katualueita sekä keskusaseman alueen rajautuen itäpuolella Vuokseen. Alueen pohjoispuolella on Tuulikallion asuinalue ja eteläpuolella valtatie 6. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 12,1 ha. Alueen maanomistajia ovat Liikennevirasto (7,2 ha), Imatran kaupunki (4,4 ha), ELY-keskus (0,4 ha) sekä yksityiset maanomistajat (0,1 ha). TAVOITTEET Kaavasuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset rataverkon kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle. Samalla selvitetään korttelialueiden melunsuojaustarpeita. Uusi raide on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen raiteen pohjoispuolelle. Kaavamuutos on käynnistynyt Imatran kaupungin ja Liikenneviraston välisten neuvottelujen ja Luumäki-Imatra-kaksoisraide-hankkeen yleissuunnitelman pohjalta. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnitteluvaiheet Alueen yleiskuvaus Kaavasuunnittelua tehdään Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen ratasuunnitteluun liittyen. Liikennevirasto on laatinut vuonna 2010 yleissuunnitelman rataosuudelle Luumäki-Imatra, joka perustuu vuosina 2007-2008 laadittuun alustavaan yleissuunnitelmaan sekä ympäristön vaikutusten arviointiin (YVA). Liikennepoliittisen selonteon mukaan hankkeen suunnittelun edistäminen kuuluu hallituskaudella 2012-2015 liikenneverkon kehittämishankkeisiin ja hankkeen toteutus on suunniteltu alkavaksi seuraavalla hallituskaudelle. Radan varren asemakaavoitus on käynnistynyt kaksoisraiteen yleissuunnitelmaan ja ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyen vuosina 2009-2010. Kaavan jatkotyö jäi odottamaan kaksoisraiteen ratasuunnitelmaa. Ratasuunnitelman hyväksyminen edellyttää vastaavaa hyväksyttyä asemakaavaa rataalueella. Maankäytön tavoitteet radan varren alueilla ovat muuttuneet, joten kaavaluonnosta tarkennetaan ja esitellään uudestaan osallisille keväällä 2016. Kaava-alue sijaitsee Mansikkalan, Ritikankosken ja Tuulikallion kaupunginosissa. Kaava-alue käsittää radan varren alueen Karhumäenkadusta Vuokselle. Rautatie ja valtatie 6 vaikuttavat voimakkaasti maisemassa. Keskusasemalla on matkahuollon ja VR:n rautatieasemapalvelut sekä muun muassa virasto-, kahvila-, pitseria- ja kampaamopalveluita. Mansikkalassa on kaupallisten palveluiden lisäksi julkisia palveluita kuten kouluja, päiväkoti ja virastoja. 2

Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 12,1 ha. Alueen maanomistajia ovat Liikennevirasto (7,2 ha), Imatran kaupunki (4,4 ha), ELY-keskus (0,4 ha) sekä yksityiset maanomistajat (0,1 ha). Rakennettu ympäristö Kuva 1. Kaavamuutosalue ortokuvalla esitettynä. Alue rajattu punaisella viivalla. Kaava-alueen merkittävin rakennus on vuonna 1976 valmistunut kolmikerroksinen keskusasema, joka on Imatran matkakeskus. Siinä toimii rautatieliikenteen henkilöasema, matkahuolto, taksiasema, linja-autoliikenteen paikallis- ja kaukoliikenneasemat. Kaikki Imatran linja-autovuorot kulkevat keskusaseman kautta. Kiinteistössä on henkilöliikenteen lisäksi myös virasto-, koulutus- ja yritystiloja, kuten Kela, käräjäoikeus, Helsingin yliopiston aikuiskoulutuskeskus, Etelä-Karjalan kesäyliopisto, lääkäri- ja tutkimuspalveluita, parturi-kampaamo, pitseria ja kahvila. Lasse Ojosen Imatran rakennetun ympäristön kohteet kirjassa vuodelta 1994 (s. 55) todetaan, että kolmikerroksinen, tasakattoinen liikerakennus sijaitsee näkyvällä paikalla ja määrää laajasti ympäröivää miljöötä. Linja-auto- ja taksiasema ovat katutasossa pääsisäänkäynnin ulkopuolella ja rautatielaiturille kulku on kolmannesta kerroksesta. Rakennuksen on suunnitellut Kauko Tiihonen 1976-1977. Rakennuksella on sekä rakennushistoriallista että maisemallista arvoa. Keskusaseman käytetty rakennusoikeus on 6308 k-m 2. Paikallisliikenteen ja kaukoliikenteen pysäkit sijoittuvat Vuoksen puoleiseen tontin osaan. Pysäköintipaikat jäävät keskusaseman ja Koskikadun väliselle 3

alueelle. Linja-autojen varikkoalue on valtatiesillan alla. Taksiaseman läheisyydessä on polttoaineen jakelupiste, ns. kylmäasema. Keskusaseman pysäköintialueen keskellä on Ovako Oy:n Imatran kaupungille lahjoittama vanha valssikoneisto vesialtaineen. Monumentti on paljastettu vuonna 1976. Vuoksen rannalla sijaitsee ns. Asevelitalo, jota myös värityksensä mukaan kutsutaan Siniseksi taloksi. Rakennus on valmistunut vuonna 1943 asemakahvilaksi. Rakennuksessa on funktionalismille ominaisia tyylipiirteitä, etenkin pohjoispäädyn ikkunaseinäjäsentelyssä (Imatran rakennetun ympäristön kohteet, Ojonen, 1994, s. 53). Rakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi yleiskaavassa Kestävä Imatra 2020, koska sillä on rakennushistoriallista arvoa. Rakennuksen käytetty rakennusoikeus on noin 200 k-m 2 ja sen tiloissa kokoontuu erilaiset yhdistykset. Rakennettu ympäristö käsittää myös rautatien ja katu- ja liikennealueita sekä kunnallistekniikan verkostoja. Vuoksen ylittävä Mansikkakosken vuonna 1934 valmistunut ristikkorakenteinen rauta- ja maantiesilta sijoittuu osittain kaavaalueelle. Silta on yleiskaavassa Kestävä Imatra 2020 merkitty suojeltavaksi kohteeksi. Luonnonympäristö Kuva 2. Näkymä lännestä Keskusaseman suuntaan (Hannu Vallas 2009). Varsinaista luonnontilaista ympäristöä suunnittelualueella on hyvin vähän. Luonnontilaiset mänty- ja koivuvaltaiset kaistat sijaitsevat katujen ja radan välisillä alueilla. 4

Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen suunnittelualueen luontoselvityksessä vuodelta 2008 todetaan, ettei kaava-alueella ole arvokkaita tai suojeltavia kohteita. Kaava-alue rajoittuu Vuokseen, joka muodostaa olennaisen luonto- ja maisemaelementin Imatran kaupungin keskelle. Vuoksen varsi kaava-alueella on puistomaista: leikattua nurmipintaa ja kookkaita puistopuita sekä pensaita. Sinisen talon edestä kulkee sorapintainen kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu Vuoksen rantaa myötäillen Imatrankoskelle asti. Kuva 3. Viistokuva kaavamuutosalueesta Vuokselta päin kuvattuna (v. 2011). Maaperä ja rakennettavuus Kaava-alueen jakautuu kolmeen rakennettavuusluokkaan. Suurin osa alueesta on rakennettavuusluokkaan III kuuluvaa hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta, jossa vallitsevien siltin ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Maapohjan kantavuus III-luokkaan kuuluvilla alueilla on yleensä hyvä, sen sijaan kaivettavuus vaihtelee suuresti. Osa alueesta on karkearakeisten kitkamaalajien aluetta (rakennettavuusluokka II), jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Luokkaan II kuuluvilla alueilla maaperä on enimmäkseen routimatonta, kantavaa ja yleensä kaivettavuudeltaan hyvää. Kaava-alueen pohjoiskärki on rakennettavuusluokkaan IV kuuluvaa koheesioja kitkamaalajien aluetta, jossa säännötön hiekan, siltin ja saven sekä paikoin myös turpeen kerrosvaihtelu on mahdollinen tai todettu. 5

Radon Kaava-alueella ei ole kirjattu korkeita radon pitoisuuksia. Osa alueesta sijoittuu kohonneen radontason alueelle (mittaustuloksista 1-9-% ylittää 400 Bg/m3). Ympäristöhäiriöt Melu Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyvässä v. 2008 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on selvitetty meluhaittoja, meluntorjuntaa ja tärinää. Melukarttoja on päivitetty kaksoisraiteen yleissuunnittelun yhteydessä. Raideliikenteen meluvaikutukset ja melun leviäminen ympäristöön on selvitetty nykytilanteessa ja kaksoisraiteen toteutuessa ennustetilanteessa vuonna 2030. Meluhaitat tulevat lisääntymään raideliikenteen kasvun myötä, mikäli melusuojauksia ei toteuteta. Meluvaikutuksia voidaan vähentää toteuttamalla melusuojauksia sekä vaikuttamalla rautatieliikenteen ajankohtaan, kalustoon ja ajonopeuksiin. Meluntorjuntatoimenpiteinä käytetään yleensä meluaitaa, - kaidetta ja vallia sekä kiskohiontaa ja vaimentimia. Ote Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelun melukartasta, raidemelun nykytilanne yöllä (22-7), nykyinen meluntorjunta (Liikennevirasto 2010). Nykytilanteessa radan varren tuntumassa melutaso 55-65 db. Meluisinta on keskusaseman ympäristössä. Kaava-alueella ei ole olemassa olevia meluesteitä, vaikka raideliikenteen lisäksi valtatien 6 tieliikennemelu on suunnittelualueella merkittävä melun aiheuttaja. Vaikka liikennemäärien kasvu 6

ja nopeustason noston on ennustettu aiheuttavan melutasojen kasvua vuoteen 2030 mennessä, olisi suunnittelualueella jo nykytilanteessa tarvetta meluntorjunnalle. Alustavasti suunnitelluilla meluntorjuntaesteillä Tuulikallion asuinalueella melutaso on 45-55 db. Radan varressa melutaso on 55-65 db. Melua on suunniteltu torjuttavan meluvallilla ja esteillä. Esteet tulisivat sijaitsemaan keskusaseman ja vanhan maatilan kohdilla. Meluvallia esitetään Karhumäenkadun ja Asemäenkadun kulmasta alkaen. Ote Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelun melukartasta, raidemelun ennustetilanne 2030 yöllä (22-7), alustavasti suunniteltu meluntorjunta (Liikennevirasto 2010). Tärinä Tärinä ympäristöhaittana on suuruudeltaan vaikeasti arvioitavassa, koska tärinän suuruuteen vaikuttavat monet tekijät. Tärinän rakennuksissa koettavaan suuruuteen vaikuttaa tärinän syntyminen, leviäminen maassa sekä välittäminen rakennukseen ja vaikutukset rakennuksessa. Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnitelman yhteydessä tehdyssä tärinäselvityksessä selvitettiin tärinämittausten avulla rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän vaikutukset radan ympäristön olemassa olevissa asuinrakennuksissa. Selvityksen perusteella rautatietärinästä ei ole odotettavissa haittaa normaalikuntoisille rakennuksille ja rakenteille. Mahdolliset tärinähaitat ovat ihmisten viihtyvyyshaittoja. 7

Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on osa kasvukeskustan laatukäytävää (lk), kaupunki-/taajamarakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk) sekä taajama- ja keskustoimintojen aluetta (A, C). Vuoksen varsi kuuluu vuoksen rantojen kehittämisen kohdealueeseen (vk) ja rannan suuntaisesti kulkee retkeily-/ulkoilureitti. Rautatie on merkitty merkittävästi kehitettäväksi pääradaksi (rp). Tainionkosketie on yhdystie tai kokoojakatu (yt) ja sitä myötäilee polkupyöräreitti. Kaavaalue on osa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv). Keskusasema on liikenneterminaali/matkakeskus ja valtatie 6 on moottoritie (mo). Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti, alue on rajattu sinisellä soikiolla. Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan on hyväksynyt Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto 24.2.2014. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 19.10.2015. Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan kaupan palveluja ja niiden kehittämismahdollisuuksia sekä mitoitusta maakunnassa. Myös matkailupalvelujen ja elinkeinojen sekä liikennejärjestel- 8

män kehittäminen ovat kaavan teemoina. Vaihekaavan ratkaisut korvaavat Etelä-Karjalan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan aluevarauksia. Imatrankosken, Mansikkalan ja Ritikankosken alue on keskustoimintojen aluetta (C, punainen alue). Rautatiealue Vuokselta valtakunnan rajalle on merkitty vaihemaakuntakaavassa liikenteen ja logistiikan kehittämisen kohdealueeksi (llk, punainen viiva). Vähittäiskaupan suuryksiköille (KM-1, oranssi alue) ja suuryksiköiden reservialueelle (KM/res, oranssi viivoitus) on varattu tilaa Mansikkalan ja Korvenkannan ympäristöön. Kaupan alue jää kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Yleiskaava Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa 19.4.2004. Yleiskaavassa suunnittelualue on lähivirkistysaluetta (VL), yleisen tien ja rautatieliikenteen aluetta (LT,LR). Keskusasema on henkilöliikenteen terminaalialuetta (LHA). Mansikkakosken ristikkosilta ja Sininen talo ovat merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi tai rakennelmiksi (sr). Rautatiealueen eteläreunassa on kaasujohto-merkintä (k). Vuoksen ranta on kansallisen kaupunkipuiston intressialuetta (kp). Kaupunginvaltuusto on (21.2.2011 17) päättänyt hyväksyä Vuoksi- Kruunupuisto alueen kehittämishankkeen vuosille 2011 2013. Kehittämishankkeen tarkoituksena on vahvistaa Vuoksen ja sen ympäristön virkistys- ja matkailutavoitteita. Tähän perustuen kaupunki ei jatka Vuoksen kansallisen kaupunkipuistoalueen hakuprosessia, eikä kansallisen kaupunkipuiston intressialuetta osoiteta enää uusissa kaavoissa. 9

Ote yleiskaavayhdistelmästä. Kaava-alueen likimääräinen sijainti, alue rajattu sinisellä. Asemakaava Alueella on voimassa, 27.1.1971 vahvistama kaava nro 397, 8.7.1976 vahvistama kaava nro 498 ja 20.12.1984 vahvistama kaava nro 609 ja sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 20.5.1997 vahvistama kaava nro 800. Kaava 397 käsittää rautatie-, virkistys- ja korttelialuetta. Keskusaseman pohjoispuolella on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) korttelissa 11. Alueelle saadaan sijoittaa laitoksen huollolle välttämättömän henkilökunnan asuntoja. Rautatien alittaa Siitolanranta-katu ja alitus on merkitty kaavassa alikulkusiltamerkinnällä (a). Kaavan 498 alueella on Puolukkapuisto-niminen puisto (VP), joka sijaitsee korttelialueen ja rautatiealueen välissä. Kaava 609 on voimassa Tainionkoskentiellä, Koskikadulla ja keskusaseman alueella kortteleissa 2 ja 22. Keskusasema on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-4). Korttelin autopaikoista saadaan 62 % sijoittaa viereiselle LPA-alueelle ja 38 % LT/p-alueelle. Rakennusoikeus on 6010 m 2. Kerrosluku 10

Rakennusjärjestys Pohjakartta on III. Keskusaseman piha-alue on merkitty autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja linja-autoaseman korttelialueeksi (LA, ajantasakaavan merkintä LHA). Korttelin itäpuolella on joukkoliikenteelle varattu katu/tie (jl) ja sen vierellä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp), joka jatkuu rannan tuntumassa Imatrankoskea kohti. Vuoksen rannassa olevan ns. Asevelitalon kortteli 22 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), jolla rakennusoikeus on 350 m 2 ja kerrosluku on ½kI. Vuoksen varrella on puistoaluetta (VP). Kaava 800 on voimassa suunnittelualueen länsiosassa Asemäentiellä ja rautatiealueella (LR). LR-alueen eteläosaan on merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp). Mansikkalan ja Tuulikallion sekä Mansikkalan ja Ritikankosken välinen kaupunginosan raja sijaitsee rautatiealueen eteläpuolella. Tuulikallion ja Ritikankosken välinen raja kulkee korttelin 20 ja Asemäentien länsipuolella. Asemäentien ja rautatien välisellä alueella on asemakaavatonta aluetta. Ilman asemakaavaa olevalla taaja-asutusalueella rakentamista säädetään MRL:n 16, 72 ja 137 :n perustuen. Asemakaavoitetun alueen rakennusoikeus on yhteensä 7025 k-m 2. Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.11.2001. (Muutos, KV 18.10.2004, 84). Pohjakartan tulee täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. Poikkeamispäätökset ja kaavoitusaloitteet Tekninen lautakunta on myöntänyt poikkeamisluvan 322/1983 ns. Asevelitalon kunnostamiselle ja muuttamiselle toimistorakennukseksi. Aluetta koskevat muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Suunnittelualuetta tai siihen rajautuvia alueita koskien on laadittu seuraavat selvitykset: Luumäki-Imatra-kaksoisraide yleissuunnitelma (Liikennevirasto, 2010) Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen liikennesuunnittelu ja hankearviointi (Oy VR-Rata Ab, 2010) 11

Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi YVA (Ratahallintokeskus, Oy VR-Rata Ab, Sito Oy, 2008) Kaakkois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen (Ratahallintokeskus, 2005) Imatran rakennetun ympäristön kohteet. Inventointiluetteloon on kirjattu ns. Asevelitalo ristikkosillan vierellä (kohde 35) ja Keskusliikenneasema (kohde 39) (Imatran kaupunginmuseo julkaisuja 1/1994, Lasse Ojonen, 1994) 12

ASEMAKAAVASUUNNITTELU Vireilletulovaihe 7.4.2010 Kuulutus kaavan vireilletulosta julkaistiin 7.4.2010. Kaavaluonnosta ja ratahankkeen yleissuunnitelmaa esiteltiin 15.4.2010 kaupungintalolla. Esillä oli myös 17.3.2010 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavaluonnos oli lähetetty tiedoksi ja kommentoitavaksi kaupungin sidosryhmille ennen vireilletuloesittelyä. Kaavaluonnosta suunniteltiin tiiviisti yhteistyössä osallisten sekä kaksoisraiteen suunnittelusta vastaavien tahojen kanssa. 17.3.2010 päivätty kaavaluonnos käsitti rautatiealueen ja katualueiden lisäksi kortteli- ja virkistysalueita. Kaava-alueen pinta-ala oli 16,1 ha, josta korttelialuetta oli 3,2 ha. Rautatiealue (LR) oli rajattu ratasuunnitelmien, voimassa olevan asemakaavan ja sidosryhmäpalaverissa 16.3.2010 käydyn keskustelun pohjalta. Olemassa olevan asutuksen kohdalle oli kaavaluonnoksessa osoitettu meluntorjuntatarve. Katualueiden ja kaupunginosien rajauksiin oli tehty muutoksia voimassa olevaan kaavaan nähden. Ote vireilletulovaiheen kaavaluonnoksesta 17.3.2010. Keskusaseman kortteli 2, joka on voimassa olevassa kaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta ja linja-autoaseman korttelialuetta, oli muutettu henkilöliikenneterminaalin korttelialueeksi (LHA-2). Kortteli 22 oli muutettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Asevelitalo oli merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Mustikkakujan varren kortteli 20, joka on voimassa olevassa kaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta, oli liitetty osaksi korttelia 65. Kortteliin muodos- 13

tettiin kaksi tonttia, jotka oli merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO-5). Tilan päärakennus, ns. Ahtiasen talo oli merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Korttelin 65 läntisin osa oli merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Korttelin jatkeena on puistoa (VP). Puistoalueita oli osoitettu Asevelitalon ympäristöön, Vuoksen varteen. Lisäksi Tuulikallion asuinalueen ja Asemäentien välissä on kapea puistokaistale. Jatkosuunnittelu ja viranomaisneuvottelu 12.6.2014 Kaavasuunnittelua on jatkettu ja kaavaluonnosta on käyty läpi viranomaisneuvottelussa 12.6.2014. Viranomaisneuvottelussa olivat läsnä kaupungin, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan Liiton, Liikenneviraston, Imatran tullin, Kaakkois-Suomen rajavartiostolaitoksen, Imatran tarkastusaseman ja Stora Enso Oyj:n edustajia. Viranomaisneuvottelussa esiteltyyn kaavaluonnokseen Asemäentien ja rautatien väliset korttelialueet oli muutettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-2). Koskikatu muutettiin henkilöliikenneterminaalin korttelialueen sisäiseen käyttöön. Sinisen talon alue muutettiin julkisten lähipalvelujen korttelialueesta toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-8). Ratasuunnittelu jatkui vuonna 2016. Radan pohjoispuoliset alueet jätettiin asemakaavan jatkosuunnittelusta pois ratasuunnittelun aikataulusta johtuen. Alueen kaavoitus toteutetaan itsenäisenä asemakaavana ja viranomaisneuvottelussa käsitellyt asiat huomioidaan alueen kaavoituksessa. Ote viranomaisneuvottelussa 12.6.2014 esitellystä kaavaluonnoksesta. 14

ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä on tarkoitus arvioida vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, liikenteeseen, luonnonympäristöön, kaupunkikuvaan ja yhdyskuntatalouteen sekä sosiaalisia vaikutuksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksista aluetta koskevat erityisesti toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, elinkeinoelämän toiminta- ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen sekä maakunnan erityisaseman Venäjän rajanaapurina sitä kautta kasvavien rautatien tavaraliikenteen ja matkailijamäärien huomioiminen. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kaava laaditaan yhteistyössä kaupungin kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden sidosryhmien kanssa. OSALLISET (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Liikennevirasto (radat) Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Lappeenrannan museo Etelä-Karjalan pelastuslaitos Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Imatran Seudun Vammaisneuvosto Gasum Oy Fingrid Oyj Fortum Oyj (patoturvallisuus) Puhelin- ja sähköyhtiöt OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, JA 63, MRA 30 ) Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Kaava on tullut vireille kuulutuksella 7.4.2010. Päivitetyn kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen järjestetään keväällä 2016, tiedottaminen kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla, lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille lähetetään kutsukirjeet esittelytilaisuuteen. Kaavan esittelytilaisuuksissa on esillä kaavan lähtökohtien esittely sekä päivitetty asemakaavaluonnos. Lisäksi saatavana on osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 15

Lausunnot ja palautteet Asemakaavaluonnoksesta pyydetään palautetta osallisena olevilta maanomistajilta sekä lausunnot Liikennevirastolta, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan liitolta, Lappeenrannan museolta, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:ltä, Imatran Seudun Vammaisneuvostolta, Fingrid Oyj:ltä ja Gasum Oy:ltä. Lisäksi pyydetään kommentteja Fortum Oyj:lta, sähkö- ja puhelinyhtiöiltä sekä Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto Imatran seudun ympäristölautakunnalta ja rakennusvalvontajaostolta sekä tarvittaessa viranomaisilta. Yhteistyö viranomaisten kanssa Asemakaavan muutoksesta järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 12.6.2014. Viranomaisneuvottelussa olivat läsnä kaupungin, Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan Liiton, Liikenneviraston, Imatran tullin, Kaakkois-Suomen rajavartiostolaitoksen, Imatran tarkastusaseman ja Stora Enso Oyj:n edustajia. Samassa viranomaisneuvottelussa käsiteltiin sekä Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen sekä Imatra-Imatrankoski-valtakunnan raja rata- ja yleissuunnitelmiin liittyviä yleis- ja asemakaavahankkeita. Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi kaavahankkeen tavoitteet, aikataulu ja kaavaluonnoksen sisältö. Neuvottelussa todettiin, ettei Luumäki-Imatrakaksoisraiteen ratasuunnittelu ole vielä käynnistynyt, sillä suunnittelun käynnistäminen riippuu rahoituksen saamisesta sekä millä laajuudella rataosuudelle tehdään parannuksia. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä Asiakaspalvelu Imatrassa (kaupungintalo 1. kerros) vähintään 30 päivää; kuulutus Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla, kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. 16

Päätöksenteko Koska asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä, kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman syksyllä 2016. Lisätietoja kaavan valmistelusta: kaavoitusinsinööri Olli Ruokonen p. 020617 4420 sähköposti: olli.ruokonen@imatra.fi kaupungintalo 3. krs, huone 316 asemakaava-arkkitehti Jaana Huovinen, p. 020 617 4422 sähköposti: jaana.huovinen@imatra.fi kaupungintalo 3. krs, huone 319 17

PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA (MRL 64 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella: Imatran kaupunki Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut kaupunkisuunnittelu, Kaavoitus Virastokatu 2 55100 IMATRA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle osoitteella: Kaakkois-Suomen ELY PL 1041, 45101 Kouvola. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio Imatralla 17.3.2010 Tarkistettu 20.5.2014 1.4.2016 Olli Ruokonen kaavoitusinsinööri Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti 18