OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) IMATRA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS nro 1015 Kaupunginosa 10 Mansikkala, 30 Ritikankoski, 31 Tuulikallio 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää rautatiealueen lisäksi Asemäentien, Tainionkoskentien, Koskikadun, Mustikkakujan ja Karhumäenkadun katualueita, Asemäentien varren korttelialuetta sekä keskusaseman alueen rajautuen länsipuolella Vuokseen. Alueen pohjoispuolella on Tuulikallion asuinalue ja eteläpuolella valtatie 6. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan 16,1 ha. Alueen maanomistajia ovat Ratahallintokeskus, Imatran kaupunki, Tiehallinto sekä yksityiset. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kaavamuutos on käynnistynyt Imatran kaupungin ja Ratahallintokeskuksen välisten neuvottelujen pohjalta. Kaavasuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset rataverkon kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle. Samalla selvitetään korttelialueiden melunsuojaustarpeita ja alueiden sopivuutta mm. asumiseen. Uusi raide on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen raiteen pohjoispuolelle. Kaavasuunnittelua tehdään Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen yleissuunnitteluun liittyen, joka on käynnistynyt vuonna Esiselvityksiä on tehty vuosina Ratasuunnitelmia, niihin liittyviä selvityksiä ja asiakirjoja käytetään hyväksi kaavasuunnittelussa. (Liite 1).

2 2.1 Alueen yleiskuvaus Luonnon ympäristö Varsinaista luonnontilaista ympäristöä suunnittelualueella on hyvin vähän. Luonnontilaiset mänty- ja koivuvaltaiset kaistat sijaitsevat katujen ja radan välisillä alueilla. Suunnittelualueella ei ole arvokkaita luontokohteita. (Kuva 1) Pohjavesi Kuva 1. Suunnittelualue ortokuvalla esitettynä Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella Maaperä ja rakennettavuus Kaava-alueen jakautuu kolmeen rakennettavuusluokkaan. Suurin osa alueesta on rakennettavuusluokkaan III kuuluvaa hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta, jossa vallitsevien siltin ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Maapohjan kantavuus III-luokkaan kuuluvilla alueilla on yleensä hyvä, sen sijaan kaivettavuus vaihtelee suuresti. Osa alueesta on karkearakeisten kitkamaalajien aluetta (rakennettavuusluokka II), jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Luokkaan II kuuluvilla alueilla maaperä on enimmäkseen routimatonta, kantavaa ja yleensä kaivettavuudeltaan hyvää. 2

3 Kaava-alueen etelä- ja pohjoiskärki on rakennettavuusluokkaan IV kuuluvaa koheesio- ja kitkamaalajien aluetta, jossa säännötön hiekan, siltin ja saven sekä paikoin myös turpeen kerrosvaihtelu on mahdollinen tai todettu Radon Kartta 1. Suunnittelualueen maaperä Kaava-alueella ei ole kirjattu korkeita radon pitoisuuksia. Osa alueesta sijoittuu kohonneen radontason alueelle (mittaustuloksista 1-9-% ylittää 400 Bg/m 3 ) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen merkittävin rakennus on vuonna 1976 valmistunut kolmikerroksinen keskusasema, jossa toimii rautatieliikenteen henkilöasema ja linjaautoasema. Kiinteistössä on myös virasto- ja yritystiloja. Rakennuksella on sekä rakennushistoriallista että maisemallista arvoa. Kuva 2. Näkymä lännestä Keskusaseman suuntaan (kuvattu , Hannu Vallas) 3

4 Keskusaseman piha-alueella on Ovako Oy:n Imatran kaupungille lahjoittama vanha valssikoneisto vesialtaineen. Monumentti on paljastettu vuonna Yleiskaavassa suojeltavaksi rakennukseksi merkitty, vuonna 1943 asemakahvilarakennukseksi rakennettu, puurunkoinen ns. Asevelitalo, sijaitsee Keskusaseman kohdalla Vuoksen rannalla. Taloa kutsutaan myös "Siniseksi taloksi" värityksensä mukaan. Asemäentien varrella on vuonna 1910 rakennettu asuinrakennus, ns. Ahtiaisen talo, joka on merkitty yleiskaavaan suojeltavaksi rakennukseksi. Rakennusta pidetään paikallishistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävänä. Mustikkakujan varrella on kaupungin omistama omakotitalo. Rakennettu ympäristö käsittää rautatien ja katu- ja liikennealueita sekä kunnallistekniikan verkostoja. Mansikkakosken vuonna 1934 valmistunut ristikkorakenteinen rauta- ja maantiesilta sijoittuu osittain kaava-alueelle. Silta on yleiskaavassa suojeltavaksi kohteeksi Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Luumäki-Imatrankoskikaksoisraiteen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyvässä v valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on selvitetty meluhaittoja, meluntorjuntaa ja tärinää. Imatran rataverkko - meluselvitys on valmistunut (RHK) ja Imatran kaupungin katu- ja raideliikenteen meluselvitys Imatran kaupungin meluselvityksen mukaan alueen kiinteistöt sijoittuvat db(a):n melutason alueelle (kartta 2). Kartta 2. Liikennemelualueet, Imatran kaupungin meluselvitys Meluhaitat tulevat lisääntymään raideliikenteen kasvun myötä, mikäli melusuojauksia ei toteuteta. Raideliikenteen tärinäselvityksiä ei ole tehty. Imatran kaupunki on sopinut Ratahallintokeskuksen kanssa käydyssä neuvottelussa, että Ratahallintokeskus teettää kaikki tarvittavat selvitykset (melu, tärinä ym.) asemakaavoitusta varten. 4

5 2. 2 Suunnittelutilanne Seutukaava Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan seutukaavassa 4 suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen (A) ja teollisuustoimintojen alueeksi (T) sekä keskustatoimintojen alueeksi (C). Maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja uudelleen Maakuntakaavan vahvistaa Ympäristöministeriö. Rautatiealue on merkitetty merkittävästi kehitettäväksi pääradaksi. Suunnittelualue on merkitty tuotantotoiminnan ja palvelujen alueeksi (TP), taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä keskustatoimintojen alueeksi (C). Lisäksi alue kuuluu kaupunkirakenteen kehittämisen kohdealueeseen Yleiskaava Kartta 3. Ote maakuntakaavaehdotuksesta Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa Rautatieliikenteenalue (LR) rajautuu lähivirkistysalueeseen (VL), yleisen tien alueeseen (LT), keskustatoimintojen alueeseen (C), kerrostalovaltaiseen asuntoalueeseen (AK) ja henkilöliikenteen terminaalialueeseen (LHA). Suojeltaviksi kohteiksi on merkitty Asevelitalo ja ns. Ahtiaisen talo sekä Mansikkakosken rautatiesilta. Kartta 4. Ote yleiskaavasta Kaavaluonnos ei ole kaikilta osiltaan yleiskaavan mukainen. 5

6 2.2.4 Voimassa olevat asemakaavat ja tonttijaot Alueella on voimassa sisäasiainministeriön vahvistama kaava nro 9, vahvistama kaava nro 397, vahvistama kaava nro 498 ja vahvistama kaava nro 609, Kymen läänihallituksen vahvistama kaava nro 746 ja kaupunginhallituksen hyväksymä kaava nro 788 sekä ympäristökeskuksen vahvistama kaava nro 800. Kaava 9 käsittää Asemäentien pohjoispuolella olevan puistoalueen (VP). Kaava 397 käsittää rautatie- (LR) ja puisto- (VP) ja korttelialuetta. Ritikankosken kaupunginosan kortteli 11, joka sijaitsee keskusaseman kohdalla, rautatien pohjoispuolella, on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Alueelle saadaan sijoittaa laitoksen huollolle välttämättömän henkilökunnan asuntoja. Rautatiealueen Vuoksen puoleisessa osassa on alikulkusilta -alue (a). Kaava 498 on voimassa Mustikkakujan alueella ja korttelissa 20, joka on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y K ), (ajantasakaavan merkintä Y-3). Korttelin tehokkuus e=0,40 ja kerrosluku on II. Radanvarrella on Puolukkapuistoniminen puisto (VP). Kaava 609 on voimassa Tainionkoskentiellä, Koskikadulla ja keskusaseman alueella kortteleissa 2 ja 22. Keskusasema on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-4). Korttelin autopaikoista saadaan 62 % sijoittaa viereiselle LPAalueelle ja 38 % LT/p-alueelle. Rakennusoikeus on 6010 m 2. Kerrosluku on III. Keskusaseman piha-alue on merkitty autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja linja-autoaseman korttelialueeksi (LA) (ajantasakaavan merkintä LHA). Korttelin itäpuolella on joukkoliikenteelle varattu katu/tie (jl) ja sen vierellä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp), joka jatkuu rannan tuntumassa etelään päin. Vuoksen rannassa olevan ns. Asevelitalon kortteli 22 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Rakennusoikeus on 350 m 2. Kerrosluku on ½kI. Vuoksen varrella on puistoaluetta (VP). Kaava 746 käsittää Asemäentien katualuetta. Kaavassa 788 on Asomäentie muutettu Asemäentieksi. Kaava 800 on voimassa suunnittelualueen länsiosassa Asemäentiellä ja rautatiealueella (LR). LR-alueen eteläosaan on merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp). Mansikkalan ja Tuulikallion sekä Mansikkalan ja Ritikankosken välinen kaupunginosan raja sijaitsee rautatiealueen eteläpuolella. Tuulikallion ja Ritikankosken välinen raja kulkee korttelin 20 ja Asemäentien länsipuolella. Asemakaavatonta aluetta on Asemäentien ja radan välisellä alueella. Voimassa olevat tonttijaot: Mansikkala k. 2, 37/86, hyväksytty Ritikankoski k. 11, 48/74, hyväksytty Ritikankoski k. 20, 52/76, hyväksytty

7 2.2.5 Rakentamisrajoitus Ritikankosken alueella on rakennuskielto ollut voimassa vuodesta 2005 lähtien. Rakennuskielto on voimassa saakka. Osa suunnittelualueesta on ilman asemakaavaa olevaa taajaasutusaluetta, jolla rakentamista säädellään MRL 16 ja 137 :iin perustuen. Niissä määritellään rakentamisen edellytykset ns. suunnittelutarvealueilla. Rakentamisrajoitus on ollut voimassa vuodesta 1961 lähtien. Rakennuskielto poistuu, kun asemakaava tai asemakaavan muutos saa lainvoiman. Kartta 5. Ote rakentamisrajoitusalue -kartasta Poikkeamispäätökset ja kaavoitusaloitteet Poikkeamispäätöksiä on kirjattu yksi ( /322). Se on myönnetty toimistorakennuksen peruskorjaukseen. Kaavoitusaloitteita on kirjattu yksi 09/07, koskien asemakaavattomalla alueella olevan kiinteistön kaavoittamista asuinkäyttöön (kauppa ) Rakennusjärjestys Pohjakartta Imatran rakennusjärjestys on hyväksytty kaupungin valtuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset (nro 1284/1999, annettu ) Muut selvitykset ja päätökset Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteista 2000 ja VN:n päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteisiin on kirjattu mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä toimivat yhteysverkostot. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Imatran rakennetun ympäristön kohteet, Imatran kaupunginmuseo julkaisuja 1/1994, Lasse Ojonen Inventointiluetteloon on kirjattu ns. Asevelitalo ristikkosillan vierellä (kohde 35) ja Keskusliikenneasema (kohde 39). 7

8 3. ASEMAKAAVASUUNNITTELU (vireilletulokuulutus ) 3.1 Vireilletulovaiheen asemakaavaluonnoksen sisältö Kaavaluonnos käsittää rautatiealueen ja katualueiden lisäksi kortteli- ja puistoalueita. Kaava-alueen pinta-ala on 16,1 ha, josta korttelialuetta on 3,2 ha. Rautatiealue (LR) on rajattu ratasuunnitelmien, voimassa olevan asemakaavan ja sidosryhmäpalaverissa käydyn keskustelun pohjalta. Alueelle rakennettava melueste -merkinnät on sijoitettu olemassa olevan asutuksen kohdalle. LR -alueelle Keskusaseman ja Tainionkoskentien välille on merkitty rautatietunneli (ma-lr). Rautatiesilta on merkitty suojeltavaksi kohteeksi (sr). Kaava-alueelle sijoittuu osa Asemäentietä ja Tainionkoskentietä, Koskikatu sekä Mustikkakuja. Katualueiden rajauksiin on tehty muutoksia voimassa olevaan kaavaan nähden. Keskusaseman ja Asevelitalon välinen Koskikadun osa on merkitty joukkoliikennekaduksi (jl). Puistoaluetta (VP) on Vuoksen rannalla ja Asemäentien varrella. Keskusaseman kortteli 2, joka on voimassa olevassa kaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta ja linja-autoaseman korttelialuetta (K-4, LHA, LPA), on muutettu henkilöliikenneterminaalin korttelialueeksi (LHA-2). Alueelle saa sijoittaa virasto-, toimisto-, liike- ja ravintolatilaa. Kerrosluku on III. Tehokkuusluku e=0,5 antaa rakennusoikeutta 7400 k-m 2. Rakennusala ja pysäköinti alue on rajattu nykyisten toimintojen mukaan. Rakennusalalla on polttoaineen jakeluasema (pj). Tontilla oleva valssi -monumentti on merkitty muistomerkiksi (mu). Johtovaraukset on merkitty olemassa olevan johtoverkoston mukaisesti. Kortteli 22 on muutettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Kerrosluku on säilytetty ennallaan ½kI. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku e=0,2 antaa rakennusoikeutta 377 k- m 2. Rakennusalaa rajaa Vuoksen puoleinen istutettava tontin osa ja olemassa olevien johtojen mukainen johtovaraus. Asevelitalo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Mustikkakujan varren kortteli 20, joka on voimassa olevassa kaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-3), on liitetty osaksi korttelia 65. Kortteliin muodostuu kaksi tonttia, jotka on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO-5). Toteutettavasta kerrosalasta saa enintään 1/3 käyttää sellaiseen yritystoimintaan, joka ei aiheuta ympäristöön melua, tärinää tai ilman pilaantumista. Tehokkuusluku e=0,1. Kerrosluku on II. Tontilla 2 on suojeltavaksi merkitty asuinrakennus (sr). Radanpuoleisilla rakennusalan sivuilla on merkintä 35 db(a). Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db(a). Radan puoleiselle korttelin rajalle on merkitty johtovaraus rakennettavaa vesi- ja viemäriverkostoa varten. 8

9 Korttelin 65 läntisin osa on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tehokkuusluku e=0,1 antaa rakennusoikeutta 950 k-m 2. Kerrosluku on II. Yleismääräyksiin on kirjattu radonmääräys. Autopaikkoja on varattava 2 ap/ asunto, YL-alueelle 1 ap/ 60 m 2 ja TY- ja LHA-alueelle 1/100 m 2. Istutettavaksi merkityille alueille saa järjestää kulkuyhteydet. Kortteleihin laaditaan sitovat tonttijaot. Kaupunginosien rajoja on määritelty uudelleen. Mansikkalan ja Tuulikallion sekä Ritikankosken välinen raja on sijoitettu rautatiealueen pohjoispuolelle. Tuulikallion ja Ritikankosken raja kulkee Mustikkakujan pohjoispuolella. 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Vaikutuksia on arvioitu ratasuunnitteluun liittyen mm. ympäristövaikutusten osalta. Kaavoituksen vaikutuksia tullaan arvioimaan mm. yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun osalta. 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, 62 JA 63, MRA 30 ) 6.1 Osalliset (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapuritonttien maanomistajat Lähialueen asukkaat, yrittäjät ja yritysten henkilökunta Kaupungin toimialueet -Maanhankinta ja luovutus -Kartta ja kiinteistönmuodostus -Kunnallistekniikka -Viheralueet -Liikennesuunnittelu -Rakennusvalvonta -Ympäristötoimi -Pelastuslaitos -Vesilaitos -Lämpölaitos -Vapaa-aikatoimi -Toimitilat TeliaSonera Oy Imatran Seudun Sähkö Oy Savonlinnan Puhelin Oy Kymen Puhelin Oy Fingrid Oyj Gasum Oy Liikennevirasto, Rautatieosasto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Museovirasto / Etelä-Karjalan museo 5.2 Lähtötietojen selvittäminen, maastotarkastelut - alkuvuosi Kaavasuunnittelu / neuvottelut osallisten kanssa suunnittelun eri vaiheissa - Luumäki-Imatra suunnitteluhankkeen kuntakokous ja yleisötilaisuus sidosryhmäpalaverit tarvittaessa Kaavan vireilletulo, alustavien luonnosten esittely 9

10 - lehtikuulutus Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla, Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä sekä kutsukirjeet suunnittelumateriaalin esittelyyn kaava-alueen maanomistajille ja rajanaapureille. - asemakaavaluonnosten ja ratasuunnitelmien esittely kaupungintalon 1. kerroksen aulassa ja valtuustosalissa klo ja klo tiedote kaupungin sidosryhmille kaavahankkeesta ja suunnitelmaluonnos kommentoitavaksi, palaute mennessä. - suunnitteluaineisto nähtävillä koko suunnitteluprosessin ajan kaupungintalolla kaavoituksessa sekä kaupungin internet-sivulla (linkki: hakusana esim Luumäki-Imatra -kaksoisraide suunnitelma-asiakirjat ovat nähtävillä => Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen yleissuunnittelu. - osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmista ja arvioida niiden vaikutuksia, palaute mennessä. 5.5 Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen kevät-kesä Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) 5.7 Lausunnot Aikataulu määräytyy ratasuunnittelun sekä lisäselvitys- ja muutostarpeiden pohjalta. Laatimisvaiheesta kuulutetaan vakiintuneen käytännön mukaan. Osallisille varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmista ja arvioida niiden vaikutuksia sekä antaa palautetta. Liikennevirasto, Rautatieosasto Kaakkois-Suomen ELY-keskus Museovirasto / Etelä-Karjalan museo Etelä-Karjalan liitto Imatran seudun ympäristölautakunta Imatran rakennusvalvonta- ja ympäristöjaosto 6. KAAVOITUKSEN PÄÄTÖKSENTEKO 6.1 Tekninen lautakunta, hyväksyminen ratahankkeen aikataulusta riippuen 6.2 Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27, 32 ) Kaavaehdotus on yleisesti nähtävillä teknisen toimen, kaupunkirakenteen ja kunnallistekniikan asiakaspalvelussa (kaupungintalo, III kerros, huone 380), 30 päivää. Lehtikuulutus julkaistaan Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä, tiedoksi kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille. 10

11 Muistutukset asemakaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja Imatran kaupungin hallitukselle osoitettuna jätettävä kaupunginkanslian kirjaamoon kaupungintalossa, osoite Virastokatu 2, Imatra. 6.3 Kaupunginhallitus, hyväksyminen ratahankkeen aikataulusta riippuen 6.4 Kaupunginvaltuusto, hyväksyminen (MRL 52 ), tieto hyväksymisestä niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). 6.5 Asemakaava lainvoimainen 7. YHTEYSTIEDOT Valtuuston hyväksymispäätöksen jälkeen kaava saa lainvoiman (valitusaika 30 pv), jollei päätöksestä ole tehty määräaikana valitusta tai MRL:n 195 :n mukaista oikaisukehotusta tai valitukset on ratkaistu hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaava tulee voimaan (MRL ), kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRA 93 ). Lisätietoja asemakaavamuutoksen valmistelusta: kaavoitusinsinööri Ulla Karjalainen, puh sähköposti: ulla.karjalainen@imatra.fi kaupungintalo 3. krs, huone PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA (MRL 64 ) Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella Imatran kaupunki Virastokatu IMATRA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, osoitteella Kaakkois-Suomen ELY-keskus Alueiden käyttö PL 1041, Kouvola 11

12 Imatra Kaavan laatija Ulla Karjalainen kaavoitusinsinööri suunnitteluavustaja, kaavoitusassistentti Tiia Sillgren Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan, täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. 12

13 LIITE 1 Luumäki - Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelu kooste asemakaava nro 1015 alueelta Internet-karttapalautejärjestelmä: => Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen yleissuunnittelu Lunastustarpeet asemakaava-alueilla, luonnoskartat

14 Lunastustarpeet asemakaava-alueilla, luonnoskartat LIITE 1

15 LIITE 1

16 LIITE 1 Luumäki - Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelu Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja maankäyttöön

17 LIITE 1 Luumäki - Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelu Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja maankäyttöön

18 Jatkosuunnittelun aikana melusuunnitelmat ovat muuttuneet LIITE 1

19 LIITE 1

20 LIITE 1

21 LIITE 1

22 LIITE 1