OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) IMATRA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS nro 1013 Kaupunginosa 32 Korvenkanta 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Imatran ja Lappeenrannan raja-alueella rajautuen pohjoispuolella ajoharjoittelurataan ja länsipuolella Juulian- ja Joutsenonkatuun. Suunnittelualue käsittää tie-, rautatie-, asuin- ja viheralueita. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan 10,4 ha. Alueen maanomistajia ovat Ratahallintokeskus, Imatran kaupunki, Tiehallinto sekä yksityiset. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kaavamuutos on käynnistynyt Imatran kaupungin ja Ratahallintokeskuksen välisten neuvottelujen pohjalta. Kaavasuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset rataverkon kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle. Samalla selvitetään korttelialueiden melunsuojaustarpeita ja alueiden sopivuutta mm. asumiseen. Uusi raide on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen raiteen pohjoispuolelle. Kaavasuunnittelua tehdään Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen yleissuunnitteluun liittyen, joka on käynnistynyt vuonna Esiselvityksiä on tehty vuosina Ratasuunnitelmia, niihin liittyviä selvityksiä ja asiakirjoja käytetään hyväksi kaavasuunnittelussa. (Liite 1). 2.1 Alueen yleiskuvaus Luonnon ympäristö Varsinaista luonnontilaista ympäristöä suunnittelualueella on hyvin vähän. Luonnontilaiset mänty- ja koivuvaltaiset kaistat sijaitsevat asuintonttien, teiden ja radan välisillä alueilla. Suunnittelualueella ei ole arvokkaita luontokohteita. (Kuva 1).

2 Pohjavesi Kuva 1. Suunnittelualue ortokuvalla esitettynä Kaava-alue sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ja osittain I-luokan pohjaveden muodostumisalueella, mikä edellyttää pohjaveden suojaamista ko. alueella (tunnus A, ). (Kartta 1) Maaperä ja rakennettavuus 2 Kartta 1. Ote pohjavesialuekartasta, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kaava-alue jakautuu rakennusgeologisen aluejaon mukaan kolmeen rakennettavuusluokkaan (kartta 2). Kaava-alue kuuluu suurimmaksi osaksi karkearakeisten kitkamaalajien alueeseen (rakennettavuusluokka II), jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin alle puolen metrin paksuisia koheesio-maalaji- ja turvekerroksia. Maaperä on enimmäkseen routimatonta, kantavaa ja yleensä kaivettavuudeltaan hyvää.

3 Kaava-alueen kaakkoisosa on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta (rakennettavuusluokka III), jossa vallitsevien siltin ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Maapohjan kantavuus on III-luokkaan kuuluvilla yleensä hyvä, sen sijaan kaivettavuus vaihtelee suuresti. Alueen kaakkoiskärki on koheesio- ja kitkamaalajien aluetta (rakennettavuusluokka IV), jossa säännötön hiekan, siltin ja saven sekä paikoin myös turpeen kerrosvaihtelu on mahdollinen ja todettu. Maalajien, kerrosjärjestyksen sekä kerrosasentojen vaihtelusta johtuen maapohjan kantavuus voi muuttua lyhyelläkin matkalla Radon Kartta 2. Suunnittelualueen maaperä Kaava-alueella ei ole kirjattu radonpitoisuuksia Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on yhdeksän asuinrakennusta, joista kahdeksan sijaitsee Joutsenonkadun ja radan välisellä alueella. Suurin osa rakennuksista on rakennettu luvulla. Vanhimman rakennuksen rakennusvuosi on rekisteritietojen mukaan Joutsenonkadun ja rautatien lisäksi alueella on Korvenraitti -niminen tieyhteys sekä vesija viemäriverkostoa. 3 Kuva 2. Viistokuva radan ja Joutsenonkadun varren pientaloalueelta ( , H. Vallas)

4 2.1.3 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyvässä v valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on selvitetty meluhaittoja, meluntorjuntaa ja tärinää. Imatran rataverkko - meluselvitys on valmistunut (RHK) ja Imatran kaupungin katu- ja raideliikenteen meluselvitys Imatran kaupungin meluselvityksen mukaan alueen kiinteistöt sijoittuvat db(a):n melutason alueelle (kartta 3). Kartta 3. Liikennemelualueet, Imatran kaupungin meluselvitys Meluhaitat tulevat lisääntymään raideliikenteen kasvun myötä, mikäli melusuojauksia ei toteuteta. Raideliikenteen tärinäselvityksiä ei ole tehty. Imatran kaupunki on sopinut Ratahallintokeskuksen kanssa käydyssä neuvottelussa, että Ratahallintokeskus teettää kaikki tarvittavat selvitykset (melu, tärinä ym.) asemakaavoitusta varten Suunnittelutilanne Seutukaava Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan seutukaavassa 4 suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen (A) ja teollisuustoimintojen alueeksi (T). Maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja uudelleen Maakuntakaavan vahvistaa Ympäristöministeriö. Rautatiealue on merkitetty merkittävästi kehitettäväksi pääradaksi. Radan eteläpuoli on tuotantotoiminnan ja palvelujen aluetta (TP) ja pohjoispuoli urheilu- ja matkailupalvelujen aluetta (VU/RM). 4

5 2.2.3 Yleiskaava Kartta 4. Ote maakuntakaavaehdotuksesta Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa Rautatieliikenteen alueen ja katualueen ympäristö on lähivirkistysaluetta (VL). Kaava-alueen pohjoisnurkka on erityisaluetta (E). Osa kaavaalueesta on merkitty kehittämisalueeksi. Kaavaluonnos ei ole kaikilta osiltaan yleiskaavan mukainen. Kartta 5. Alueen yleiskaava 5

6 2.2.4 Voimassa olevat asemakaavat Kaava-alue on miltei kokonaan asemakaavatonta aluetta. Alueen itäosassa on voimassa sisäasiainministeriön hyväksymä asemakaava nro 605, joka käsittää rautatiealuetta (LR), lähivirkistysaluetta (VL) sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua (pp) Rakentamisrajoitus Osa suunnittelualueesta on ilman asemakaavaa olevaa taaja-asutusaluetta, jolla rakentamista säädellään MRL 16 ja 137 :iin perustuen. Niissä määritellään rakentamisen edellytykset ns. suunnittelutarvealueilla. Rakentamisrajoitus on ollut voimassa vuodesta 1961 lähtien. Se poistuu, kun asemakaava saa lainvoiman Poikkeamispäätökset ja kaavoitusaloitteet Kartta 6. Ote rakentamisrajoitusalue -kartasta Poikkeamispäätöksiä on alueelle myönnetty kaksi, 6/1970 ja 168/1977 omakotitalon laajennuksiin. Kaavoitusaloitteita ei ole kirjattu Rakennusjärjestys Pohjakartta Imatran rakennusjärjestys on hyväksytty kaupungin valtuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset (nro 1284/1999, annettu ) Muut selvitykset, ohjeet ja päätökset Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteista 2000 ja VN:n päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteisiin on kirjattu mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä toimivat yhteysverkostot. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. 6

7 3. ASEMAKAAVASUUNNITTELU (vireilletulokuulutus ) 3.1 Vireilletulovaiheen asemakaavaluonnoksen sisältö Kaavaluonnos käsittää rautatiealueen ja yleisen tien alueen lisäksi suojaviheralueita sekä korttelialuetta. Kaava-alueen pinta-ala on 10,4 ha, josta korttelialuetta on 2,1 ha. Rautatiealue (LR) on rajattu ratasuunnitelmien pohjalta. Alueelle rakennettava melueste -merkinnät on sijoitettu olemassa olevan asutuksen kohdalle. Joutsenonkadun yleinen maantiealue on merkitty yleisen tien alueeksi (LT). Joutsenonkatu alittaa rautatiealueen Poventsan alikulkusillan kohdalla, joka on merkitty kaavaan eritasoristeys -merkinnällä (e). Suojaviheraluetta (EV) on radan pohjoispuolella, Lappeenrannan rajan tuntumassa ja korttelialueiden länsipuolella Joutsenonkadun varrella. Rakennetulle pientaloalueelle on muodostettu kaksi korttelia, jotka on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO-5). Toteutettavasta kerrosalasta saa enintään 1/3 käyttää sellaiseen yritystoimintaan, joka ei aiheuta ympäristöön melua, tärinää tai ilman pilaantumista. Kortteliin 15, sijaitsee Juuliankadun ja Joutsenonkadun kulmauksessa, muodostuu yksi tontti, jonka pinta-ala on m 2. Tehokkuusluku e=0,05 antaa rakennusoikeutta 550 k-m 2. Kerrosluku on II. Korttelin 33, joka sijaitsee radan eteläpuolella, on muodostettu kahdeksan tonttia maanomistussuhteiden mukaan. Korttelin tehokkuusluku e=0,10 antaa rakennusoikeutta 1117 k-m 2. Rekisteritietojen mukaan korttelin rakennettu kerrosala on 670 k- m 2. Kerrosluku on II. Kortteleiden radanpuoleisilla rakennusalan sivuilla on merkintä 35 dba. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Kortteleihin laaditaan sitovat tonttijaot. Yleismääräyksiin on kirjattu pohjaveden suojelumääräys. Radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Autopaikkoja on varattava 2 ap/ asunto. Istutettavaksi merkityille alueille saa järjestää kulkuyhteydet. Saimaanrannan ja Korvenkannan kaupunginosien välinen raja on sijoitettu kaava-alueen pohjoisrajalle, ajoharjoitteluradan eteläpuolelle. 4. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Vaikutuksia on arvioitu ratasuunnitteluun liittyen mm. ympäristövaikutusten osalta. Kaavoituksen vaikutuksia tullaan arvioimaan mm. yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun osalta. 7

8 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, 62 JA 63, MRA 30 ) 5.1 Osalliset (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapuritonttien maanomistajat Lähialueen asukkaat Kaupungin toimialueet - Maanhankinta ja luovutus - Kartta ja kiinteistönmuodostus - Kunnallistekniikka - Viheralueet - Liikennesuunnittelu - Rakennusvalvonta - Ympäristötoimi - Pelastuslaitos - Vesilaitos - Lämpölaitos - Vapaa-aikatoimi TeliaSonera Oy Imatran Seudun Sähkö Oy Savonlinnan Puhelin Oy Kymen Puhelin Oy Fingrid Oyj Gasum Oy Liikennevirasto, Rautatieosasto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) 5.2 Lähtötietojen selvittäminen, maastotarkastelut - alkuvuosi Kaavasuunnittelu / neuvottelut osallisten kanssa suunnittelun eri vaiheissa - Luumäki-Imatra suunnitteluhankkeen kuntakokous ja yleisötilaisuus sidosryhmäpalaverit tarvittaessa Kaavan vireilletulo, alustavien luonnosten esittely - lehtikuulutus Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla, Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä sekä kutsukirjeet suunnittelumateriaalin esittelyyn kaava-alueen maanomistajille ja rajanaapureille. - asemakaavaluonnosten ja ratasuunnitelmien esittely kaupungintalon 1. kerroksen aulassa ja valtuustosalissa klo ja klo tiedote kaupungin sidosryhmille kaavahankkeesta ja suunnitelmaluonnos kommentoitavaksi, palaute mennessä. - suunnitteluaineisto nähtävillä koko suunnitteluprosessin ajan kaupungintalolla kaavoituksessa sekä kaupungin internet-sivulla (linkki: hakusana esim Luumäki-Imatra -kaksoisraide suunnitelma-asiakirjat ovat nähtävillä => Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen yleissuunnittelu. - osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmista ja arvioida niiden vaikutuksia, palaute mennessä. 5.5 Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen kevät-kesä Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) Aikataulu määräytyy ratasuunnittelun sekä lisäselvitys- ja muutostarpeiden pohjalta. Laatimisvaiheesta kuulutetaan vakiintuneen käytännön mukaan. Osallisille varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmista ja arvioida niiden vaikutuksia sekä antaa palautetta. 8

9 5.7 Lausunnot Liikennevirasto, Rautatieosasto Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Imatran seudun ympäristölautakunta Imatran rakennusvalvonta- ja ympäristöjaosto 6. KAAVOITUKSEN PÄÄTÖKSENTEKO 6.1 Tekninen lautakunta, hyväksyminen ratahankkeen aikataulusta riippuen 6.2 Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27, 32 ) Kaavaehdotus on yleisesti nähtävillä teknisen toimen, kaupunkirakenteen ja kunnallistekniikan asiakaspalvelussa (kaupungintalo, III kerros, huone 380), 30 päivää. Lehtikuulutus julkaistaan Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä, tiedoksi kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille. Muistutukset asemakaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja Imatran kaupungin hallitukselle osoitettuna jätettävä kaupunginkanslian kirjaamoon kaupungintalossa, osoite Virastokatu 2, Imatra. 6.3 Kaupunginhallitus, hyväksyminen ratahankkeen aikataulusta riippuen 6.4 Kaupunginvaltuusto, hyväksyminen (MRL 52 ), tieto hyväksymisestä niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). 6.5 Asemakaava lainvoimainen Valtuuston hyväksymispäätöksen jälkeen kaava saa lainvoiman (valitusaika 30 pv), jollei päätöksestä ole tehty määräaikana valitusta tai MRL:n 195 :n mukaista oikaisukehotusta tai valitukset on ratkaistu hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaava tulee voimaan (MRL ), kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRA 93 ). 9

10 7. YHTEYSTIEDOT Lisätietoja asemakaavan ja asemakaavamuutoksen valmistelusta: kaavoitusinsinööri Ulla Karjalainen, puh sähköposti: kaupungintalo 3. krs, huone PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA (MRL 64 ) Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella Imatran kaupunki Virastokatu IMATRA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, osoitteella Kaakkois-Suomen ELY-keskus Alueiden käyttö PL 1041, Kouvola Imatra Kaavan laatija Ulla Karjalainen kaavoitusinsinööri suunnitteluavustaja, kaavoitusassistentti Tiia Sillgren Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan, täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. 10

11 LIITE 1 Luumäki - Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelu kooste asemakaava nro 1013 alueelta Internet-karttapalautejärjestelmä: => Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen yleissuunnittelu Lunastustarpeet asemakaava-alueilla, ote luonnoskartasta

12 LIITE 1

13 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja maankäyttöön LIITE 1

14 Vaikutukset maisemaan ja luonnonoloihin LIITE 1

15 Jatkosuunnittelun aikana melusuunnitelmat ovat muuttuneet LIITE 1