OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunginosat 31 Tuulikallio, 32 Korvenkanta, 38 Saimaanranta Asemakaava: Kaupunginosa 31 TUULIKALLIO Katualuetta. Kaupunginosa 32 KORVENKANTA Liikennealuetta. Kaupunginosa 38 SAIMAANRANTA Katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutos: Kaupunginosa 31 TUULIKALLIO Katu-, virkistys- ja suojaviheralueita. Kaupunginosan rajan muutos. Kaupunginosa 32 KORVENKANTA Korttelit 1 ja 2 sekä liikenne- ja virkistysalueita. Kaupunginosan rajan muutos. Kaupunginosan 38 SAIMAANRANTA Virkistysaluetta. Kaupunginosan rajan ja kadun nimen muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kaupunginosa 31 TUULIKALLIO Katualuetta Kaupunginosa 32 KORVENKANTA Liikenne- ja suojaviheralueita. Kaupunginosa 38 SAIMAANRANTA Katualuetta.

2 SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue rajautuu Joutsenonkadun pohjoispuolen soranottoalueeseen, Tainionkosken hautausmaahan, Asemäentiehen ja Tuulikallion asuntoalueeseen. Alue rajautuu etelässä Korvenkannan pientaloalueeseen, rakentamattomaan teollisuusalueeseen. Lännessä suunnittelualue on rajattu Poventsan alikulkusillan paikkeille Juulian- ja Joutsenonkadun risteykseen. Idässä suunnittelualueen rajana on Karhumäenkatu. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 19,9 ha. Alueen maanomistajia ovat Imatran kaupunki (9,6 ha), Liikennevirasto (5,9 ha), Kaakkois-Suomen ELY-keskus (1,3 ha) sekä yksityiset maanomistajat (3,1 ha). TAVOITTEET Kaavasuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset rataverkon kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle. Samalla selvitetään korttelialueiden melunsuojaustarpeita ja rataan rajoittuvan alueen käyttötarkoitus sekä sopivuutta muun muassa asumiseen. Osoitenumeroinnin selkiyttämiseksi katunimistöön tehdään muutoksia. Uusi raide on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen raiteen pohjoispuolelle. Kaavamuutos on käynnistynyt Imatran kaupungin ja Liikenneviraston välisten neuvottelujen ja Luumäki-Imatra-kaksoisraide-hankkeen yleissuunnitelman pohjalta. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnitteluvaiheet Kaavasuunnittelua tehdään Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen ratasuunnitteluun liittyen. Liikennevirasto on laatinut vuonna 2010 yleissuunnitelman rataosuudelle Luumäki-Imatra, joka perustuu vuosina laadittuun alustavaan yleissuunnitelmaan sekä ympäristövaikutusten arviointiin (YVA). Liikennepoliittisen selonteon mukaan hankkeen suunnittelun edistäminen kuuluu hallituskaudella liikenneverkon kehittämishankkeisiin ja hankkeen toteutus on suunniteltu alkavaksi seuraavalla hallituskaudelle. Radan varren asemakaavoitus on käynnistynyt kaksoisraiteen yleissuunnitelmaan ja ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyen vuosina Kaavan jatkotyö jäi odottamaan kaksoisraiteen ratasuunnitelmaa. Ratasuunnitelman hyväksyminen edellyttää vastaavaa hyväksyttyä asemakaavaa rataalueella. Kaksoisraiteen suunnittelu etenee ratasuunnitelmavaiheeseen vuoden 2016 aikana. Maankäytön tavoitteet radan varren alueilla ovat muuttuneet, joten kaavaluonnosta tarkennetaan ja esitellään uudelleen osallisille keväällä

3 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Tuulikallion, Korvenkannan ja Saimaanrannan kaupunginosissa. Kaava-alue käsittää radan varren alueen Juulian- ja Joutsenkadun risteyksestä Karhumäenkadulle. Rautatie on hallitseva elementti alueella ja se jakaa alueen kahtia itä-länsisuunnassa. Saarankadulta Mansikkalan kaupallisiin ja virastojen palveluihin on noin 1,5-2 kilometrin matka. Lähimmät kaupat ovat valtatien 6 pohjoispuolella sijaitsevat Korvenkannan ABC- ja Nesteliikenneasemat sekä Karhumäenkadun Prisma. Ukonniemen liikuntapuiston urheilukentät ja -hallit sijaitsevat vajaan kilometrin päässä. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 19,9 ha. Alueen maanomistajia ovat Imatran kaupunki (9,6 ha), Liikennevirasto (5,9 ha), Kaakkois-Suomen ELYkeskus (1,3 ha) sekä yksityiset maanomistajat (3,1 ha). Rakennettu ympäristö Kuva 1. Kaavamuutosalue ortokuvalla esitettynä. Alue rajattu keltaisella viivalla. Kaavamuutosalueella on viisitoista asuinrakennusta, joista suurin osa sijaitsee radan välittömässä läheisyydessä Joutsenonkadun ja Saarankadun varrella. Joutsenonkadun varren rakennukset ovat rakennettu luvuilla. Rakennukset ovat pääasiassa puolitoistakerroksisia ja julkisivultaan vaaleansävyisiä. Saarankadun varren rakennukset ovat rakennettu luvuilla. Rakennukset ovat puolitoistakerroksia, lukuun ottamatta Juuliankadun läheisyydessä olevaa kahta yksikerroksista asuinrakennusta. Juulian- ja Saarankadun kulmassa sijaitsevalla tontilla on yritystoimintaa. Alueen käytetty rakennusoikeus on yhteensä noin 1870 k-m 2. Rakennettu ympäristö käsittää myös rautatien ja katualueita sekä kunnallistekniikan verkostoja. 3

4 Luonnonympäristö Pohjavesi Kuva 2. Viistokuva rautatien ja Joutsenonkadun varren pientaloalueelta (Hannu Vallas 2009). Kaava-alue sijaitsee Salpausselän reunamuodostumalla. Varsinaista luonnontilaista ympäristöä suunnittelualueella on hyvin vähän. Luonnontilaiset mäntyja koivuvaltaiset kaistat sijaitsevat rakennusten, katujen ja radan välisillä alueilla. Saarankadun rakentamattomilla tonteilla kasvaa koivuvoittoista sekametsää. Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen suunnittelualueen luontoselvityksessä vuodelta 2008 todetaan, ettei kaava-alueella ole arvokkaita tai suojeltavia kohteita. Alue sijaitsee osittain vedenhankinnalle tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ja I-luokan pohjaveden muodostumisalueella, mikä edellyttää pohjaveden suojaamista alueella. Maaperä ja rakennettavuus Kaava-alue jakautuu kahteen rakennettavuusluokkaan. Suurin osa alueesta on karkearakeisten kitkamaalajien aluetta (rakennettavuusluokka II), jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Luokkaan II kuuluvilla alueilla maaperä on enimmäkseen routimatonta, kantavaa ja yleensä kaivettavuudeltaan hyvää. 4

5 Ympäristöhäiriöt Luokkaan III kuuluvaa aluetta on suunnittelualueen eteläreunalla ja länsiosassa. Se on määritelty hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien alueeksi, jossa vallitsevien siltin ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Maapohjan kantavuus III-luokkaan kuuluvilla alueilla on yleensä hyvä, sen sijaan kaivettavuus vaihtelee suuresti. Melu Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyvässä v valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on selvitetty meluhaittoja, meluntorjuntaa ja tärinää. Melukarttoja on päivitetty kaksoisraiteen yleissuunnittelun yhteydessä. Raideliikenteen meluvaikutukset ja melun leviäminen ympäristöön on selvitetty nykytilanteessa ja kaksoisraiteen toteutuessa ennustetilanteessa vuonna Meluhaitat tulevat lisääntymään raideliikenteen kasvun myötä, mikäli melusuojauksia ei toteuteta. Meluvaikutuksia voidaan vähentää toteuttamalla melusuojauksia sekä vaikuttamalla rautatieliikenteen ajankohtaan, kalustoon ja ajonopeuksiin. Meluntorjuntatoimenpiteinä käytetään yleensä meluaitaa, -kaidetta ja vallia sekä kiskohiontaa ja vaimentimia. Ote Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelun melukartasta, raidemelun nykytilanne yöllä (22-7), nykyinen meluntorjunta (Liikennevirasto 2010). Nykytilanteessa radan varren tuntumassa melutaso db. Asemäentien varressa, Karhumäentien puoleissa päädyssä, on kaksi meluvallia, jotka suojaavat Tuulikallion asuinaluetta rautatiemelulta. Joutsenon- ja Saarankadun varren asuintonteilla melutaso on db, vaikka liikennemäärien kasvu ja nopeustason noston on ennustettu aiheuttavan melutasojen kasvua vuoteen 2030 mennessä, olisi olemasa olevilla asuinalueilla jo nykytilanteessa tarvetta meluntorjunnalle. 5

6 Alustavasti meluaitaa on suunniteltu Juuliankadun ja Korvenkannantien väliselle rataosuudelle, jolloin Saarankadun varren kiinteistöt jäävät db melutason alueelle. Kaksoisraiteen yleissuunnitelmassa Joutsenonkadun varren kiinteistöjen alueelle ei ole osoitetttu meluntorjuntaesteitä, sillä alueella meluesteet ovat tehottomia ja teknistaloudellisesti kannattamattomia. Näin ollen raideliikenteen lisääntyessä ennustetilanteessa vuonna 2030 jää alue paikoitellen yli 65 db melutason alueelle. Yleissuunnitelmassa on todettu Joutsenonkadun kiinteistöjen maankäytön muuttuvan tai meluntorjuntaratkaisu tarkentuu jatkosuunnittelussa (tonttiaita/julkisivun ääneneristävyyden parantaminen/lunastus). Ote Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelun melukartasta, raidemelun ennustetilanne 2030 yöllä (22-7), alustavasti suunniteltu meluntorjunta (Liikennevirasto 2010). Tärinä Tärinä ympäristöhaittana on suuruudeltaan vaikeasti arvioitavassa, koska tärinän suuruuteen vaikuttavat monet tekijät. Tärinän rakennuksissa koettavaan suuruuteen vaikuttaa tärinän syntyminen, leviäminen maassa sekä välittäminen rakennukseen ja vaikutukset rakennuksessa. Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnitelman yhteydessä tehdyssä tärinäselvityksessä selvitettiin tärinämittausten avulla rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän vaikutukset radan ympäristön olemassa olevissa asuinrakennuksissa. Selvityksen perusteella rautatietärinästä ei ole odotettavissa haittaa normaalikuntoisille rakennuksille ja rakenteille. Mahdolliset tärinähaitat ovat ihmisten viihtyvyyshaittoja. Asutuksen lähellä olevalle rataosuudelle Korven- 6

7 kannassa on ehdotettu tärinänlieventämistoimenpiteitä (tärinänvaimennusmatto) poistamaan ihmisille aiheutuvaa viihtymyshaittaa. Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on osa kasvukeskustan laatukäytävää (lk), kaupunki-/taajamarakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk), tärkeää pohjavesialuetta (pv) sekä taajamatoimintojen (A) sekä tuotantotoiminnan ja palveluiden aluetta (TP-1). Rautatie on merkitty merkittävästi kehitettäväksi pääradaksi (rp). Joutsenonkatu on yhdystie tai kokoojakatu (yt). Kaava-alue on osa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv). Pieni osa kaava-alueen luoteisosasta on urheilu- ja matkailupalveluiden aluetta (VU/RM). Kaavamuutosaluetta halkoo pohjois-eteläsuunnassa pääsähkölinja (z). Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti, alue on rajattu sinisellä soikiolla. Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan on hyväksynyt Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan kaupan palveluja ja niiden kehittämismahdollisuuksia sekä mitoitusta maakunnassa. Myös matkailupalvelujen ja elinkeinojen sekä liikennejärjestelmän kehittäminen ovat kaavan 7

8 teemoina. Vaihekaavan ratkaisut korvaavat Etelä-Karjalan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan aluevarauksia. Vähittäiskaupan suuryksiköille (KM-1, oranssi alue) ja suuryksiköiden reservialueelle (KM/res, oranssi viivoitus) on varattu tilaa Mansikkalan ja Korvenkannan ympäristöön. Kaupan alueet jäävät kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Yleiskaava Kaavan muutosalueella on voimassa kolme kaupunginvaltuuston hyväksymää yleiskaavaa: Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 (KV ), Korvenkannan yleiskaavan muutos (KV ) ja Ukonniemen yleiskaavan muutos (KV ). Kestävä Imatra yleiskaava on voimassa Karhumäenkadun ja Joutsenonkadun välisellä alueella. Alue on rautatie- ja lähivirkistysaluetta (LR, VL). Joutsenonkadun ja Asemäentien kulmaukseen jäävä asuinkiinteistö on yleiskaavan perusteella virkistysalueella. Joutsenonkadun eteläpuolella on voimassa Korvenkannan yleiskaavan muutos. Rautatien (LR) eteläpuolella on pientalovaltainen asuntoalue. Alueelle sallitaan täydentävä asuinrakentaminen. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee osoittaa asunnoille oleskelupihat, joilla melutaso ei ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvoja (AP-2). Radan ja pientalovaltaisen asuinalueen välissä on merkintä meluntorjuntatarpeesta. Radan ja Joutsenonkadun jäävä pientalojen alue on suojaviheraluetta (EV). Joutsenonkadun ja Asemäentien risteys on katualuetta Ukonniemen yleiskaavan muutoksessa. Katualueelle on merkitty ulkoilureittiyhteys Ukonniemestä Mansikkalaan. Suunnittelualue on osittain pohjavesialuetta (pv). 8

9 Ote yleiskaavayhdistelmästä. Kaava-alueen likimääräinen sijainti, alue rajattu sinisellä. Asemakaava Alueella on voimassa sisäasiainministeriön vahvistama kaava 605, ympäristöministeriön vahvistama kaava 676, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vahvistama kaava 800 sekä kaupunginvaltuuston hyväksymä kaava 971. Kaava 605 on voimassa Korvenkannan kaupunginosan alueella. Se käsittää rautatiealuetta (LR), lähivirkistysaluetta (VL) ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta. Alueelle saa sijoittaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle ja siihen rinnastavalle yritystoiminnalle, joka ei aiheuta melua, ilman, maaperän tai veden saastumista, raskasta liikennettä tai muuta ympäristöhaittaa. Alueelle saa sijoittaa pääkäyttöön liittyvää myymälätilaa enintään 50% toteutetusta kerrosalasta. Kullekin tontille saa sijoittaa 2 asuntoa yrityksen toiminnalle välttämätöntä henkilökuntaa varteen (TY-2). Korttelien rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e=0,40, joka antaa kortteliin 1 rakennusoikeutta 5727 k-m 2 ja kortteliin 2 rakennusoikeutta 7134 k-m 2. Osa kortteleiden tonteista on omakotikäytössä, osa on rakentamattomia. Korvenkannantien varren lähivirkistysalueella on jalankululle ja polkupyöräilylle sekä ulkoilureitille varattu katu (pp/ur). Kaava 676 on voimassa Joutsenonkadun ja Asemäentien (Asomäentie) kulmauksessa. Kaava käsittää katu- lähivirkistys- ja puistoaluetta (VL, VP). Kaava 800 on voimassa alueen itäosassa. Kaava käsittää rautatie- (LR) ja puistoaluetta (VP). Puisto rajoittuu Piikatuun, Karhumäenkatuun ja rautatiealueeseen. 9

10 Rakennusjärjestys Pohjakartta Poikkeamispäätökset Kaava 971 on voimassa Tuulikalliossa. Asemäentien ja rautatien välinen alue on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Asemakaavoitetun alueen rakennusoikeus on yhteensä k-m 2. Asemakaavatonta aluetta on suunnittelualueen länsiosassa rautatien pohjoispuolella. Asemakaavattomalla alueella on kuusi asuinkiinteistöä sekä osa Joutsenonkadusta. Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan (Muutos, KV , 84). Pohjakartan tulee täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. Kaavamuutosalueelle on myönnetty yksi poikkeamispäätös 349/1984 Saarankadun omakotitalon laajennukselle. Aluetta koskevat muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Suunnittelualuetta tai siihen rajautuvia alueita koskien on laadittu seuraavat selvitykset: Luumäki-Imatra-kaksoisraide yleissuunnitelma (Liikennevirasto, 2010) Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen liikennesuunnittelu ja hankearviointi (Oy VR-Rata Ab, 2010) Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi YVA (Ratahallintokeskus, Oy VR-Rata Ab, Sito Oy, 2008) Kaakkois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen (Ratahallintokeskus, 2005) ASEMAKAAVASUUNNITTELU Vireilletulovaihe Kuulutus kaavan vireilletulosta julkaistiin Kaavaluonnosta ja ratahankkeen yleissuunnitelmaa esiteltiin kaupungintalolla. Esillä oli myös päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavaluonnos 10

11 oli lähetetty tiedoksi ja kommentoitavaksi kaupungin sidosryhmille ennen vireilletuloesittelyä. Kaavaluonnosta suunniteltiin tiiviisti yhteistyössä osallisten sekä kaksoisraiteen suunnittelusta vastaavien tahojen kanssa päivätty kaavaluonnos käsitti rautatiealueen ja katualueiden lisäksi korttelialuetta, suojaviher- ja lähivirkistysalueita. Kaava-alueen pinta-ala oli 31,2 ha, josta korttelialuetta oli 8,5 ha. Rautatiealue (LR) oli rajattu kaksoisraiteen yleissuunnitelman, voimassa olevan asemakaavan ja sidosryhmäpalaverissa käydyn keskustelun pohjalta. Alueelle rakennettava melueste -merkinnät oli sijoitettu olemassa olevan asutuksen kohdalle, lukuun ottamatta Joutsenonkadun varren omakotialuetta, jonka lunastuskysymyksiä selvitetään suunnittelun edetessä. Asemakaavaton pientaloalue oli merkitty rautatiealueeksi, koska osa kiinteistöjen talousrakennuksista jäi yleissuunnitelman mukaan rata-alueelle, jolloin tonttien koko pieneni merkittävästi ja rautatien aiheuttaman melun vuoksi tontit eivät olisi olleet asuinkelpoisia. Rajaukseen vaikutti myös huomattava tonttikohtaiset melusuojauskustannukset. Rautatiealueeksi oli merkitty myös yksittäisen pientalon kiinteistö Asemäentien ja Korvenkannantien kulmauksessa. Ote vireilletulovaiheen kaavaluonnoksesta Saarankadun korttelit 1 ja 2 oli muutettu voimassa olevan kaavan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta (TY-2) erillispientalojen korttelialueeksi. Kerrosala saa olla enintään 250 m 2. Toteutettavasta kerrosalasta saa enintään 1/3 käyttää sellaiseen yritystoimintaan, joka ei aiheuta ympäristöön melua, tärinää tai ilman pilaantumista (AO-6). Tonttien rajoihin ei tehty muutoksia, vaan ne säilyivät voimassa olevan kaavan mukaisina. Kaupunginosan rajoihin ja katualueisiin oli tehty muutoksia voimassa olevaan kaavaan nähden. 11

12 Kaavaluonnoksessa oli mukana rakentamaton teollisuusalue Korvenkannantien ja rautatien kulmauksessa. Alue oli osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla toiminta ei saa aiheuttaa terveydellistä haittaa eikä ympäröivälle asutukselle saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa (T-11). Jatkosuunnittelu ja viranomaisneuvottelu Kaavasuunnittelua on jatkettu ja kaavaluonnosta on käyty läpi viranomaisneuvottelussa Viranomaisneuvottelussa olivat läsnä kaupungin, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan Liiton, Liikenneviraston, Imatran tullin, Kaakkois-Suomen rajavartiostolaitoksen, Imatran tarkastusaseman ja Stora Enso Oyj:n edustajia. Viranomaisneuvottelussa esitellystä kaavaluonnoksesta oli poistettu Korvenkankaantien itäpuolelta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-11) ja suojaviheralueet. Alue on varattu Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön reservialueeksi, joka toteutetaan pidemmällä aikavälillä (KM/res). Alueen jatkokäytöstä ei ole vielä tehty päätöksiä, joten se on jätetty pois asemakaavan muutosluonnoksesta. Korvenkankaantien länsipuolelta kaavaluonnoksesta poistettiin Saarankadun katualue ja sen eteläpuolella olevat virkistysalueet. Radan pohjoispuolelle Korvenkankaantien ja Joutsenonkadun kulmauksessa osa katualueesta on muutettu virkistysalueeksi. Ratasuunnittelu jatkui vuonna Viranomaisneuvottelussa esitellyn kaavaluonnoksen aluerajauksiin ei ole tehty muutoksia. Päivitetyn kaavaluonnoksen esittelytilaisuus järjestetään keväällä Ote viranomaisneuvottelussa esitellystä kaavaluonnoksesta. 12

13 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä on tarkoitus arvioida vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, liikenteeseen, luonnonympäristöön, kaupunkikuvaan ja yhdyskuntatalouteen sekä ottaa huomioon sosiaaliset vaikutukset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksista aluetta koskevat erityisesti toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, elinkeinoelämän toiminta- ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen sekä maakunnan erityisaseman Venäjän rajanaapurina sitä kautta kasvavien rautatien tavaraliikenteen ja matkailijamäärien huomioiminen. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kaava laaditaan yhteistyössä kaupungin kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden sidosryhmien kanssa. OSALLISET (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Liikennevirasto Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Gasum Oy Fingrid Oyj Puhelin- ja sähköyhtiöt OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, JA 63, MRA 30 ) Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Kaava on tullut vireille kuulutuksella Päivitetyn kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen järjestetään keväällä 2016, tiedottaminen kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla, lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille lähetetään kutsukirjeet esittelytilaisuuteen. Kaavan esittelytilaisuuksissa on esillä kaavan lähtökohtien esittely sekä päivitetty asemakaavaluonnos. Lisäksi saatavana on osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 13

14 Lausunnot ja palautteet Asemakaavaluonnoksesta pyydetään palautetta osallisena olevilta maanomistajilta sekä lausunnot Liikennevirastolta, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan liitolta, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:ltä, Fingrid Oyj:ltä ja Gasum Oy:ltä. Lisäksi pyydetään kommentteja sähkö- ja puhelinyhtiöiltä sekä Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto Imatran seudun ympäristölautakunnalta ja rakennusvalvontajaostolta sekä tarvittaessa viranomaisilta. Yhteistyö viranomaisten kanssa Asemakaavan muutoksesta järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelussa olivat läsnä kaupungin, Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan Liiton, Liikenneviraston, Imatran tullin, Kaakkois-Suomen rajavartiostolaitoksen, Imatran tarkastusaseman ja Stora Enso Oyj:n edustajia. Samassa viranomaisneuvottelussa käsiteltiin sekä Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen sekä Imatra-Imatrankoski-valtakunnan raja rata- ja yleissuunnitelmiin liittyviä yleis- ja asemakaavahankkeita. Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi kaavahankkeen tavoitteet, aikataulu ja kaavaluonnoksen sisältö. Neuvottelussa todettiin, ettei Luumäki-Imatrakaksoisraiteen ratasuunnittelu ole vielä käynnistynyt, sillä suunnittelun käynnistäminen riippuu rahoituksen saamisesta sekä millä laajuudella rataosuudelle tehdään parannuksia. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Päätöksenteko Kaavaehdotus on nähtävillä Asiakaspalvelu Imatrassa (kaupungintalo 1. kerros) vähintään 30 päivää; kuulutus Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla, kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. Koska asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä, kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). 14

15 Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman syksyllä Lisätietoja kaavan valmistelusta: kaavoitusinsinööri Olli Ruokonen p sähköposti: kaupungintalo 3. krs, huone 316 asemakaava-arkkitehti Jaana Huovinen, p sähköposti: kaupungintalo 3. krs, huone

16 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA (MRL 64 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella: Imatran kaupunki Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut Kaupunkisuunnittelu, Kaavoitus Virastokatu IMATRA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle osoitteella: Kaakkois-Suomen ELY PL 1041, Kouvola. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL Kuopio Imatralla Tarkistettu Olli Ruokonen kaavoitusinsinööri Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti 16