Lanneveden kyläyleiskaava ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan

KAAVASELOSTUS 13.3.2015 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Lanneveden kyläyleiskaava ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2015

Saarijärven kaupunki Lannevesi 1 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa Syyskuu 2008 Luontoselvityksen laatiminen 21.10.2009 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 22.1 6.2.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet, 27.1.2009 lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu. Maaliskuu 2009 Kysely maanomistajille Kesä elokuu 2009 Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta 11.9.2009 Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.9.2009 Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. 30.10.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti Keski- Suomen ympäristökeskuksessa 14.12.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa 25.2.2010 Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. 8.6.2010 Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet) Saarijärven kaupungin talolla. 25.8.2010 Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet. 23.2. 31.3.2011 Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä. 26.5. 31.7.2014 Kaavaehdotus nähtävillä 3.3.2015 Viranomaisneuvottelu 13.4.2015 Kaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa 21.4.2015 Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa

Saarijärven kaupunki Lannevesi 1 Esipuhe Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Kaavalla pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle. Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaava-alueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä, kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 :n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla. Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen. Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärvenreitin rantaosayleiskaava ja Rahkolan Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleiskaava, joilta osin on kyseessä näiden rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille. Ramboll Finland Oy Jyväskylä

Saarijärven kaupunki Lannevesi 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 1.1 Laatimispäätös 4 1.2 Suunnitteluorganisaatio 4 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 5 2.2 Maanomistus 6 2.3 Väestö ja elinkeinot 6 2.4 Palvelut 6 2.5 Tekninen huolto 7 2.6 Pilaantuneet maa-alueet 10 2.7 Rakennettu ympäristö 10 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö 11 2.9 Tiestö ja liikenne 13 2.10 Virkistyskäyttö 16 2.11 Luonnonympäristö 16 2.12 Pohjavesialueet 20 2.13 Vesistöt 21 2.14 Maisema 21 2.15 Muinaismuistot 21 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 25 3.1 Suunnittelutilanne 25 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset 32 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 32 4.1 Yleistavoitteet 32 4.2 Ohjausvaikutus 33 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet 33 4.4 Mitoitus 40 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 42 5.1 Yleisperusteet 42 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen 42 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus 42 6 MAANKÄYTTÖ 43 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 47 7.1 Luonnonympäristö 47 7.2 Maisema ja kulttuuriperintö 47 7.3 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne 48 7.4 Liikenteelliset vaikutukset 49 7.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 49

Saarijärven kaupunki Lannevesi 3 7.6 Sosiaaliset vaikutukset 49 7.7 Ilmastonmuutos 50 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 50 Liitteet Rantavyöhykkeen emätilaselvitys Sisämaan mitoitustaulukko Luonnosvaiheen vastinemuistio Ehdotusvaiheen vastinemuistio Luontoselvitys Maisema-analyysi Melutarkastelu Kaavakartta 1:10 000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto Rakennuskulttuuriselvitys Mitoitus- ja suunnitteluperusteet Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy) Ramboll Finland Oy Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Nina Marjoniemi Suunnittelija Ins. AMK

Saarijärven kaupunki Lannevesi 4 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös Saarijärven kaupunki on aloittanut Viiden kylän kyläyleiskaavan laatimisen syksyllä 2008. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitustyötä valvoo Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitus. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa Pöyry Finland Oy 31.5.2014 saakka. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkaa Saarijärven kaupungin kanssa solmitun kaavoitussopimuksen mukaisia kaavahankkeita. 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on aloitettu elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 22.1-6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä 2009. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia. 8.6.2010 pidettiin ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen. Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. 31.3.2011 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 19 kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset. Kaavaehdotus Kaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville 26.5. 31.7.2014 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Muistutuksia kaavaaineistosta jätettiin yhteensä 37 kappaletta, joista 10 koski Lanneveden ky-

Saarijärven kaupunki Lannevesi 5 läyleiskaavaa. Lausuntoihin ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset. Kaava-aineistoon tehtiin vastineraportin mukaiset vähäiset muutokset ja korjaukset. MRA 18 mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.3.2015 Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Korjatusta yleiskaavaehdotuksesta järjestettiin MRA 32 :n mukainen osallisten kuuleminen 19.3. 2.4.2015 välisen ajan. Kuulemisen jälkeen aineistoon tehtiin vielä teknisiä korjauksia ennen kaava-aineiston viemistä kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Lanneveden kylä sijaitsee Saarijärven keskustan eteläpuolella Saarijärveltä Uuraisiin johtavan tien varrella. Alue rajoittuu vesistöistä sekä Summaseen että Lanneveteen. Idässä kaava-alue rajoittuu Lannejokeen. Kaava-alueen laajuus on 500 ha. Rantaviivaa alueeseen kuuluu noin 12,2 km, josta Summasen rantaviivaa on noin 6,5 km ja Lanneveden noin 1,8 km. Lannejoen pituus on noin 2 km.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 6 Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus 2.2 Maanomistus 2.3 Väestö ja elinkeinot Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä maanomistuksessa. Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueelle sijoittuu myös muuta pienyritystoimintaa. Maatalouden sivuelinkeinoina harjoitetaan esimerkiksi maatilamatkailutoiminta ja kalankasvatusta. Muita alueen elinkeinoja ovat talon- ja maanrakennusyrittäminen. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Lanneveden väestönkehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2008. 0-14 v. 15-64 v. 65 - v. Yht. 2001 108 377 121 606 2005 111 395 117 623 2008 115 372 117 604 Taulukko 1: Väestötiedot Lanneveden talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki). 2.4 Palvelut Alueen palveluja ovat koulu, jossa annetaan perusopetusta luokille 1-6, lasten päivähoito, pankki sekä taksi. Muutoin palvelut sijoittuvat pääasiassa Saarijärven keskustaan. Lannevedellä toimivat nykyisin muun muassa seuraavat seurat ja yhdistykset: Lanneveden Kyläyhdistys, Lanneveden Sampo -nuorisoseura, Lanneveden Työväenyhdistys sekä metsästys- ja kalastusseurat. Sampo-nuorisoseuran toimintamuotoja ovat kerho-, näytelmä-, iltama- ja urheilutoiminta.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 7 Kuva 2: Nuorisoseurantalo Sampola 2.5 Tekninen huolto Kuva 3: Lanneveden koulu Urheilumuodoista kylällä harrastetaan hiihtoa, kaukalopalloa, sählyä ja sulkapalloa. Lapsilla on omat liikuntakerhot. Elokuvia Sampolassa esitetään satunnaisesti, kuten myös järjestetään tansseja. Lannevesi kuuluu Saarijärven Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Lannevedellä toimii kaksi jäteveden pienpuhdistamoa; Männikkömäen pienpuhdistamo ja Lanneveden koulun pienpuhdistamo. Alueella toimii myös Lanneveden vesiosuuskunta ja alueelle on rakennettu kattava vesijohtoverkosto. Kopanniemessä on vedenottamo, josta alueen käyttövesi otetaan. Saarijärven kaupungille on laadittu Vesihuollon kehittämissuunnitelma (Ramboll Oy 2009). Kehittämissuunnitelman toimenpideohjelmassa Lannevesi on merkitty sekä viemäröinnin että vedenjakelu kehittämiskohteeksi. Alla oleva kuva on ote vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 8 Kuva 4: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009). Kuva 5: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009).

Saarijärven kaupunki Lannevesi 9 Lannevedellä on käynnistetty mittava vesi-, viemäri ja laajakaistahanke. Tavoitteena on tarjota kaikille mökkiläisille ja vakituisille asukkaille nykyaikainen ja ympäristöystävällinen tapa hoitaa kiinteistön vesi- ja jätevesiasiat. Vesihuoltohanketta viedään eteenpäin yhteistyössä Saarijärven kaupungin, Saarijärven Vesihuolto Oy:n sekä Hoikankylän vesiosuuskunnan kanssa. Vesiosuuskunta Lannevesi on lunastanut kaupungilta olemassa olevat pienpuhdistamot ja viemäriverkoston sekä rakentanut siirtoviemärin, jonka kautta jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Saarilammen puhdistamolle. Uutta vesihuoltoverkostoa rakennetaan vaiheittain ja I-vaihe Laihankylältä Lanneveden keskustaan on valmistunut vuoden 2014 alkupuolella. II- ja III vaiheen suunnittelua ja rakentamista Lannevedeltä etelän suuntaan on tarkoitus jatkaa sen jälkeen siten, että II-vaiheen rakentaminen alkaisi jo vuoden 2014 aikana mutta viimeistään vuoden 2014 alkupuolella. Kuva 6: Ote vesihuoltohankkeen alustavasta kartasta. Kartalla oleva musta linja on oleva vesijohto. Ympyrällä on merkitty alueen taloudet ja harmaalla mahdollinen uusia johtolinja.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 10 2.6 Pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu kohde 50540, Lanneveden sahan alue (52-66). Alue on tutkittu ja kunnostettu, mutta alueella on näytteenotto tarpeen maaperän puhtauden varmistamiseksi. Alue sijaitsee I luokan pohjavesialueella tilalla 729-405-3-264. Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu myös entinen Sisustek Ky ja USA Autotalo (kohde 50547). Alueella on selvitystarve, näytteenotto on tarpeen maaperän kunnostuksen ja puhdistuksen laajuuden selvittämiseksi. Kohteet on merkitty kaavakartalle saa-2 ja saa-3 merkinnöillä. Kuva 7: Pilaantuneet maa-alueet osoitettu kartalle. (Lähde: Oiva-ympäristöpalvelu) 2.7 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Lannevedellä on Saarijärven keskustaajaman ohella kunnan vanhinta ja tiheintä. Kaava-alueella on säilynyt varsin runsaasti vanhaa rakennuskantaa. 1800- ja 1900 lukujen taitteessa rakennettuja maatiloja ja mökkiläisten asumuksia sijaitsee erityisesti Uuraisten tien varressa. Lanneveden kylä on laajentunut alueen pohjoisosiin Uuraisten tien varteen, Mäntymäentielle ja Myllykankaalle. Uudempi rakentaminen sijoittuu Lannevedentien ja Lannejoen seudulle. Saarijärven kaupungissa uusien rakennusten rakennuslupien määrä vuosina 2005-2014 oli yhteensä n. 150 kappaletta. Tämän kymmenen vuoden ajanjaksolla kyläyleiskaavassa mukana olevien kylien osalta on rakennuslupia haettu n. 29 kappaletta. Näistä Lanneveden suunnittelualueella tai sen läheisyydessä oli lupahakemuksia 10 kappaletta. Eli keskimäärin 1 lupa/vuosi.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 11 Taulukko 2: Rakennusluvat kyläyleiskaavojen alueella. 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin tiedossa olevat kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina 1987 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Aiempia, Keski-Suomen museon toimesta inventoituja kohteita alueella on 13. Täydennysinventoinnissa uusia kohteita kaava-alueelta löytyi 9. Lanneveden kaava-alueella on seuraavat keski-suomen museon vuosina 1987-1988 inventoimat kohteet. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä. Kohde Merkittävyys Arvo 79 Alirannan kauppa, ent. osuuskassan talo H, R, M Paikallisesti arvokas 84 Kainalahti R, M Paikallisesti arvokas 85 Keskustalo H, M, R Paikallisesti arvokas 86 Koivulan pientila R, H Paikallisesti arvokas 87 Lanneveden ala-aste R, H Paikallisesti arvokas 88 Lanneveden ent. osuuskauppa 89 Lanneveden työväentalo eli Rientola M, R, H Paikallisesti arvokas H, R, M Paikallisesti arvokas.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 12 90 Luotolan tilan pihapiiri 91 Mäkelän tilan pihapiiri R H Paikallisesti arvokas Paikallisesti arvokas 92 Rajala, ent. Pollari H, R Paikallisesti arvokas 93 Ruoppila R, H Inventoinnissa 1988 arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Maakuntakaavan inventoinnissa 2003 muuttunut paikallisesti arvokkaaksi. 94 Sampola, nuorisoseurantalo 95 Takalan tilan navetta, nuottakoppeli ja aitat R, H Maakuntakaava: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö R, H Paikallisesti arvokas 96 Takalan tuulimylly R, H Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 97 Uusi-Hännisen tila R, H Paikallisesti arvokas. 98 Valoharjun ent. kahvila H, M Paikallisesti arvokas 99 Vanha-Hännisen tila R, H Inventoinnissa 1988 arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Maakuntakaavan inventoinnissa 2003 muuttunut paikallisesti arvokkaaksi. 923 Laihan tuulimylly Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat: Kohde Merkittävyys Arvo 035 Kivikkoahon mökki R, M Paikallisesti arvokas 036 entisen Kivistön tilan mailla oleva mökki H Paikallisesti arvokas 037 ent. urheilutarvike H, M Paikallisesti arvokas 038 Kivitalo R, M, H Paikallisesti arvokas

Saarijärven kaupunki Lannevesi 13 039 Ent. K-kyläkauppa Eki M, H Paikallisesti arvokas 040 Mökki Vanhan Rahkosen mailla R Paikallisesti arvokas 041 Honkasen ent. kaupparakennus 042 Paavonseudun ent. kaupparakennus M, H Paikallisesti arvokas M, H Paikallisesti arvokas 043 Rinne M, R Paikallisesti arvokas 2.9 Tiestö ja liikenne Alueella on kattava sisäinen tieverkko. Päätiestö muodostuu alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkevasta Uurainen Saarijärvi seututiestä 6304 sekä Lannevesi Hietama seututiestä 6797. Yksityistiet ja metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa. Liikenneturvallisuutta parantaa, mikäli uusien osoitettavien asuinalueiden liittyminen tieverkkoon voidaan toteuttaa rinnakkaistiejärjestelyin tai useamman kiinteistön yhteisellä liittymällä. Yleiselle tielle liittymiseen tarvitaan aina lupa viranomaiselta, mikäli liittymän liikennemäärä merkittävästi lisääntyy tai liittymän käyttötarkoitus muuttuu. Kuva 8: Kaavioesimerkki rinnakkaistiejärjestelyistä. Melu Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 db ja yöajan 30 db:n ohjearvojen.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 14 Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä. Lannevesi Melual. etäisyys (m) tie kvl-koko kvl-ras ra-% nop. päivä 55 db yö 45 db 6304 736 41 5,6 % 60 16 20 6304 799 57 7,1 % 60 17 22 16797 89 2 2,2 % 50 ei melual. ei melual. Taulukko 3: Liikennemäärät ja melualueet KVL 2012. Kyläyleiskaavan alueilla tehtiin täydentävä melutarkastelu ennusteliikennemäärillä 2040. Lanneveden alueella vaikutus oli pieni. Taulukko 4: Liikennemäärät ja melualueet ennusteliikennemäärillä 2040. Kyläkaavan nykyiset liikennemäärätiedot vuodelta 2012 perustuvat Liikenneviraston ylläpitämään tierekisteriin. Sieltä ovat myös tiedot teiden raskaan liikenteen osuuksista ja nopeusrajoituksista. Liikenne-ennuste vuodelle 2040 on laadittu Valtakunnallisen tieliikenteen ennusteen 2030 perusteella hyödyntäen Keski-Suomen alueen kasvuennustetietoja kalustolajeittain. Ennustetta on tarkennettu Valtatien 13 yhteysvälillä Kokkola-Äänekoski kehittämisselvityksen liikenne-ennusteen perusteella. Sen ennuste puolestaan perustuu kuntien autotiheyden ja asukasmäärän arvioituun muutokseen. Kehittämisselvitys ennustaa Saarijärvelle jonkin verran pienempää kasvua kuin valtakunnallinen karkeampi ennuste. Liikenteen arvioitu kasvu tieluokittain vuodesta 2012 vuoteen 2040 ilmenee alla olevasta taulukosta. Raskaan liikenteen osuuksien on oletettu pysyvän samana kuin nykytilanteessa. valtakunnallisen ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvu on pienempää kuin kevyiden ajoneuvojen liikenteen kasvu. Tämä hiukan lisää ennusteen ja melulaskennan varmuutta. yhdystiet Kasvukertoimet valtatie 13 seutu/ kokoojatiet 1,16 1,15 1,08

Saarijärven kaupunki Lannevesi 15 Joukkoliikenne Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee 11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkanlahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja. Kuva 9: Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012

Saarijärven kaupunki Lannevesi 16 Kuva 10: Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013. 2.10 Virkistyskäyttö 2.11 Luonnonympäristö Kylällä on seuraavia kyläläisten yhteisessä käytössä olevia liikuntapaikkoja ja - alueita: valaistu jääkiekkokaukalo, Sampolan kenttä ja liikuntasali, valaistu pururata/kuntolatu, hiihtoladut, uimaranta, rantalentopallokenttä ja skeittipaikka. Lannevedellä toimivat nykyisin muun muassa seuroja ja yhdistyksiä kuten Lanneveden Kyläyhdistys, Lanneveden Sampo -nuorisoseura, Lanneveden Työväenyhdistys sekä metsästys- ja kalastusseuroja. Katiskalahdessa sijaitsee uimaranta, veneenlaskupaikka sekä venevalkama. Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 2 luvun 11 :n (aikaisemmin 15a :n ja 17a :n) luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt

Saarijärven kaupunki Lannevesi 17 muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Kohteen luontoarvot on kuvattu tarkemmin alueelta laaditussa luontoselvityksessä. Yleispiirteet Lanneveden kaava-alue sijoittuu Lanneveden ja Summasjärven ranta-alueille ja niiden väliselle harjualueelle, jonka läpi virtaa Lannejoki. Muutoin aluetta luonnehtii paikallisteiden varteen ja rannoille keskittynyt asutus ja pellot. Osa ennen avoimista pelloista on metsitetty. Kasvillisuus on harjualueella mäntyvaltaista kuivan kankaan männikköä. Muualla alueella esiintyy rehevämpiä kuusikoita ja lehtipuustoisia sekametsiä. Vesi- ja rantalinnusto on molemmissa järvissä karunpuoleisille järville tyypillistä. Suojaisella Katiskalahdella ja Lannejoen suistolla on hieman enemmän merkitystä pesimä- ja ruokailualueina. Kuva 11: Harjualueen mäntymetsää Suojelualueet Merkittävimmät luontokohteet ovat Lannejoki ja Kirkkoharju. Lannejoen ranta on rauhoitettu luonnonsuojelualueena ja on merkitty maakuntakaavaan suojelualueena (Kurttu-Manun luonnonsuojelualue YSA201476). Kirkkoharju on maakuntakaavan arvokas harjualue. Harju kuuluu Laukaan Saarijärven Kokkolan pitkittäisharjujaksoon.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 18 Kuva 12: Lannejoki Kuva 13: Kurttu-Manun luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueen rajaus vihreällä. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Alustavasti arvioiden osayleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve. Uhanalaiset lajit Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja leväh-

Saarijärven kaupunki Lannevesi 19 dyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Liito-orava esiintymiä Lanneveden alueella on yhteensä viisi ja ne sijoittuvat kaava-alueen pohjois- ja länsiosiin. Tarkemmin liito-oravien esiintymisalueet sekä niiden sijainti on esitelty alueelta laaditussa luontoselvityksessä. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 1. ja 2. Lannejoki. Maakuntakaavan luontokohteet, luonnonsuojelualueet 3. Lanneveden Kirkkoharju. Maakuntakaavan luontokohteet, luonnonsuojelukohteet 4. Kopanniemen liito-oravaesiintymä. 5. Risteysalueen liito-oravahavainto. 6. Länsiosan liito-oravaesiintymä. 7. Savipuron liito-oravaesiintymä. 8. Paskolammen rantasuot. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 9. Rahkosenpuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 10. Savipuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 11. Länsiosan lähteet. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 12. Koivulan puro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 13. Pohjoinen metsikkö. Muu huomionarvoinen luontokohde. 14. Räkämäen liito-oravahavainto.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 20 2.12 Pohjavesialueet Kuva 14: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Numerointi viittaa luontoselvityksen kohdenumerointiin, jossa kohteen luontoarvot sekä alueen sijainti on kuvattu tarkemmin. Kaavakartalle luontoarvot on merkitty luo-1 ja luo-2 merkinnöin. Kaava-alueen itäosaan ulottuu Lanneveden pohjavesialue, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi (luokka I). Laihan pohjavesialue Uuraistentien länsipuolella jää kaava-alueen ulkopuolelle.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 21 Kuva 15: Lanneveden ja Laihan pohjavesialueitten rajaukset (ote ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmästä). 2.13 Vesistöt 2.14 Maisema 2.14.1 Maisemamaakunta Kaava-alue rajautuu pohjoisosassa Summaseen, joka on vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa luokiteltu tyydyttäväksi (Keski-Suomen ympäristökeskus 2006). Kaakkoispuolella kaava-alue rajautuu puolestaan Lanneveteen, joka on laadultaan luokiteltu hyväksi. Lannevesi laskee Summasjärveen Lannejokea pitkin. Alueella sijaitsee lisäksi pienempiä vesistöjä. Harjualueella sijaitsee Paskolampi. Lisäksi alueen läpi virtaa pieniä puroja. Maisema-analyysi on laadittu Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavatyön tausta-aineistona. Analyysissä kuvataan olemassa olevien inventointien, karttatyöskentelyn ja maastokäynnin perusteella Lanneveden, Rahkolan sekä Linnan kylien maisemarakenteen päätekijät, maisemakuvan ominaispiirteet ja kulttuurimaiseman arvot. Maiseman perustekijöiden ja arvojen tunnistamisen myötä voidaan arvioida kyläkaavassa esitetyistä maankäyttömuodoista seuraavia maisemallisia vaikutuksia. Maisema-analyysistä on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee Pöyry Finland Oy:stä. Paikkatietoaineiston käsittelyyn ja karttatyöskentelyyn on lisäksi osallistunut Pöyry Finland Oy:stä suunnitteluavustaja Hilpi Turpeinen. Selvityksen tueksi on tehty maastokäynti 5.6.2013. Lannevesi, Rahkola ja Linnan kylä sijoittuvat maisemamaakuntajaossa Itäiseen järvi-suomeen ja tarkemmassa osa-aluejaossa Keski-Suomen järviseutuun. Itäinen Järvi-Suomi on laaja, mutta maisemallisesti yhtenäinen laakea alue, jonka maasto on kuitenkin yksityiskohdissaan hyvinkin vaihteleva. Suhteelliset korkeuserot ovat niin Lanneveden kuin Rahkolan Linnan suunnittelualueilla noin 40 metriä. Suunnittelualueen maisematilaa rajaavien moreeni- ja kallioseläntei-

Saarijärven kaupunki Lannevesi 22 den vedenkoskemattomat lakialueet nousevat yli 200 mpy ja niiden suhteellinen korkeusero maiseman perustason muodostaviin järvialtaisiin on Saarijärven keskustan tuntumassa 95 metriä ja Lannevedellä noin 125 metriä. Yoldia-meren aikainen rantavyöhyke on näkyvissä Saarijärvellä muinaisrantoina korkeudella +160- +170 mpy. Yoldiamerivaihetta seurasi Ancylus-jääjärvivaihe, jonka aikaisesta vedenpinnan laskun pysähtymisestä on näkyvissä muinaisrantoja korkeuksilla +130- +140 mpy. Vedenkoskemattomien selänteiden lakialueet (yli 160 mpy) ovat karumpiin rinteisiin verrattuna reheviä. Keski-Suomen järviseudulle on tyypillistä laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunut sokkelomaisuus. Metsällä on suuri merkitys maisemakuvassa. Viljelmät sijaitsevat rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen tuntumaan tai mäkien harjanteille. 2.14.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa Sampola on osoitettu merkinnällä maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (kohde 392). Lanneveden Kirkkoharju (30 ha) on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Vesimaisemaan kiinteästi liittyvä kapealakinen, paikoin lähes 30 metriä korkea harjuselänne sekä tämän jatkeena oleva harjudelta. Deltan rinteillä on useita heikosti kehittyneitä muinaisrantoja. Harjun poikki virtaa Lannejoki. 2.14.3 Lanneveden maisemarakenne ja maisemakuva Maisemarakenne on kokonaisuus, jonka perusosia ovat maa- ja kallioperä, ilmasto, vesi, elollinen luonto ja kulttuurisysteemit. Maisemarakenteen kaikki osatekijät ovat riippuvaisia toisistaan. Lannevedellä maisemarakenteen peruselementteihin kuuluvat maisematilaa rajaavat laajat moreenipintaiset mutta kalliosydämiset selännealueet. Korkeimpien selänteiden laet ovat vedenkoskemattomia. Kopanniemen harjumuodostuma on Sisä-Suomen reunamuodostumaan liittyvä luoteesta kaakkoon suuntautuva harjujakso. Kyseinen harjujakso on Lanneveden kylässä maisemallisesti merkittävä, sillä se erottaa Summasen ja Lanneveden vesistöt toisistaan ja rajautuu topografialtaan jyrkästi niin Summasen kuin Lannevedenkin rantaan. Harjumuodostuma jatkuu luode kaakkosuuntaisena Summasen pohjoisrannalla Summassaaressa, mutta hiekkaperäistä maata on myös Katiskalahden länsireunalla ja Uuraistentien varrella. Ancylus-vaiheen alussa tapahtuneesta vedenpinnan laskun pysähtymisestä on näkyvissä heikosti muodostuneita muinaisrantoja korkeuksilla +130 - +140. Vesistöjen rantavyöhykkeessä on hienojakoisia maalajeja, jotka on otettu viljelykäyttöön. Summanen ja Lannevesi muodostavat maisematilallisen perustason, johon maisematilan muut korkeustasot vertautuvat. Suunnittelualue rajautuu Lannejokeen, joka laskee Lannevedeltä Summaselle. Lanneveden koulun molemmin puolin laskevat kylärakennetta rytmittävät ja maisemakuvaa rikastuttavat pienet purot Katiskalahteen.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 23 Kasvillisuus heijastelee maaperäolosuhteita. Karut moreeniselänteet ja harjut kasvavat pääasiassa havupuustoa. Moreeniselänteiden kuusivaltainen puusto muodostaa yhtenäisen visuaalisen taustan Lanneveden kylän lounaispuolelle Kopanniemen ja Paskomäen harjujakson erottuessa maisemasta mäntyvaltaisena. Lannejoen varressa, järvien rannoilla ja rakennusten pihapiireissä kasvaa maisemakuvaa rikastuttavaa lehtipuustoa. Maisemallisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat avoimien viljelymaisemien ylitse kohti vesistöjä. Tällaisia näkymäsuuntia avautuu kohti Summasta mm. Kiimasjärventien ja Uuraistentien (tie 6304) risteyksestä sekä Laihantieltä. Lannevettä kohti avautuu näkymiä korkealta Lannevedentieltä ja paikoin Uuraistentieltä tai sen varren pihapiireistä kuten Sampolasta. Maisemallisia solmukohtia ovat Lannejoen ja harjun risteyskohta, Hännisen talon harjanne ja Katiskalahden pohjukka. Hännisen talo on sijoittunut maisemallisesti edustavalle ja suotuisalle paikalle vesistön tuntumaan, harjun ja hienojakoisten maalajien kohtauspisteeseen. 2.14.4 Kulttuurimaiseman ja kylärakenteen maisemalliset arvot 2.15 Muinaismuistot Maisemallisesti arvokkaimpia viljelyalueita ovat Summasen Katiskalahden pohjukassa Kiimasjärventien varressa olevat peltoalueet ja Lanneveden rantaan rajautuvat, viljelyalueet. Nämä viljelyalueet liittyvät olennaisesti Lanneveden kylärakenteeseen, maisemakuvaan ja maisemarakenteen visuaaliseen hahmottamiseen. Avoimen maisematilan ylitse avautuvat näkymät yhdistävät kyläalueet ympäröiviin vesistöalueisiin. Kylän keskeinen rakennuskanta sijoittuu nauhamaisena ketjuna Uuraistentien varrelle tai siihen tukeutuen. Vanhat talonpaikat ovat sijoittuneet joko hiekka- ja sorapitoiselle harjumaalle kuten Hänninen, Mäkelä, Laiha ja Seurantalon ympäristö tai moreeniselänteen vaihettumisvyöhykkeelle peltojen ja metsämaiden rajapintaan kuten Rakamäki, Varjola ja Takala kylän luoteisosissa ja Kiviharjunmäki, Kivitalo ja Ukkola kylän kaakkoisosissa. Eeronvalkaman ja Pajuladen välinen ranta muodostaa Lanneveden kylän keskustasta erillisen maisemallisen kokonaisuuden. Maisematila rajautuu lännessä korkeaan Rakamäen selänteeseen, jonka edustalle Summasen rantavyöhykkeelle sijoittuu noin 300 metrin levyinen peltokaistale. Maisemakuvaltaan pienipiirteistä, pitkää ja kapeaa avointa tilaa rytmittävät pellon poikki rantaan johtavat tiet. Avointa tilaa rajaa rantaviivan äärellä monipuolinen rantapuusto, jossa kasvaa lehtipuuston lisäksi paikoin myös iäkkäitä havupuita. Rantapuuston suojiin on sijoittunut eri ikäistä rakennuskantaa. Rantapuuston aukkopaikoista avautuu tärkeitä pitkiä näkymiä Summasen vastarannalle saakka. Lanneveden pohjoispään ja vesistön länsirannan maisemakuvan tärkeimmät elementit ovat Lanneveden rantaviljelykset ja näitä rytmittävät Uuraistentien varteen keskittyvät maatilojen pihapiirit. Pohjoispäässä vesistön ja peltojen muodostama avoin maisematila rajautuu jyrkkäpiirteiseen mäntyjä kasvavaan harjuun ja länsirannalla Uuraistentien (tie 6304) rajaamaan moreeniselänteeseen. Uuraistentieltä avautuu maisemallisesti merkittäviä näkymiä, joista maisemakokonaisuuden kannalta merkittävimmät maisemaelementit hahmottuvat. Rannan tuntumaan sijoittuvat loma-rakennukset katkaisevat paikoin järvinäkymät. Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja huomat-

Saarijärven kaupunki Lannevesi 24 tavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi 2007-2008. Alueelle sijoittuvat seuraavat muinaisjäännökset: 8. Joenniskanpelto. Asuinpaikka. Kiinteä muinaisjäännös. 9. Paskomäki. Pyyntikuoppa. 82. Paskomäki. Kolme pyyntikuoppaa. 83. Paskomäki. Varhaismesoliittinen asuinpaikka. Kuva 16: Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007-2008, Mikroliitti Oy. Porrinsaari. Kivikautinen asuinpaikka. Kopanniemi. Kivikautinen asuinpaikka

Saarijärven kaupunki Lannevesi 25 Kuva 17: Muinaisjäännösalueet Porrinsaaressa ja Kopanniemessä. Ote ympäristöhallinnon Hertta karttapalvelusta. Rakennusjärjestys Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 tekemällään päätöksellä valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä lukujen 4.2-4.7 sekä 8 ja 9 osalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne

Saarijärven kaupunki Lannevesi 26 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriö on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osaalueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa kyläyleiskaavaa. Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 27 Maakuntakaavassa Lanneveden alue on pääasiassa osoitettu kylämäisen asutuksen alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet: Yhdystie (yt) Yhdysteinä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet, jotka ovat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitettavaksi taajamissa yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteidenrinnakkaisteinä palvelevina yleisinä teinä tai kokoojakatuina. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. 139 Laiha (29 ha) 0972914 140 Lannevesi (415 ha) 0972905 Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. 544 Joenniskanpelto, kivikautinen, asuinpaikat Paskomäki, ilm. kivikautinen, työ- ja valmistuspaikat 559 Kirkkoharju, ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat 560 Majaniemi, kivikautinen, muinaisjäännösryhmät Honkala, kivikautinen, asuinpaikat Porrisaari, kivikautinen, asuinpaikat Arvokas harjualue (ge/2) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasharjualue. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Lanneveden Kirkkoharju (30 ha). Vesimaisemaan kiinteästi liittyvä kapealakinen, paikoin lähes 30 metriä korkea harjuselänne sekä tämän jatkeena oleva harjudelta. Deltan rinteillä on useita heikosti kehittyneitä muinaisrantoja. Alueen poikki virtaa Lannejoki. (Maakunnallisesti arvokas harjualue). Luonnonsuojelualue (sl) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 28 193 Lannejoki (17 ha). Lannevedestä Summasjärveen laskeva noin kaksi kilometriä pitkä, kapea ja suurelta osin luonnontilainen joki. Joessa olevan kosken äärellä on hyväkuntoinen myllyrakennus. Rauhoitettu. Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena ja lähinnä yhteystarvetta osoittavana. 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallioja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 29 Toiseen vaihemaakuntakaavaan on Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Lanneveden kaava-alueelle osoitettu pohjavesialuetta (pv) ja arvokasta harjualuetta (ge/2). Suunnittelumääräys (pv): Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Suunnittelumääräys (ge/2): Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien säilyminen. 3. Vaihemaakuntakaava Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012 ja ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2014. Kolmas maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 30 Kolmanteen vaihemaakuntakaavaan on Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Lanneveden kaava-alueelle osoitettu luonnonsuojelualuetta (sl). Suunnittelumääräys (sl): Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. 4. Vaihemaakuntakaava Yleiskaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettu 24.9.2014 ja se on saanut lainvoiman. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. Suunnittelualueesta osa kuuluu aiemmin laadittuun Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan. Kaava on vahvistettu 2.9.1998 Keski-Suomen ympäristökeskuksessa ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos on hyväksytty Saarijärven kaupunginvaltuustossa 27.9.2004. Lanneveden kyläyleiskaava alue on pääosin rantaosayleiskaava-aluetta.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 31 Kuvat 198: Ote Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavasta Lanneveden yleiskaavaalueella.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 32 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013) Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013) Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009) Rakennusjärjestys. Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008) Toimintasuunnitelma valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaavaalueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007) 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 4.1 Yleistavoitteet Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta. Kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Tavoitteet ranta-alueilla Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä.

Saarijärven kaupunki Lannevesi 33 Tavoitteet sisämaalla Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reunaalueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen. Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon. 4.2 Ohjausvaikutus Sisämaa Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella. Maankäyttö ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kyläyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Määräys rakennusluvan myöntämisestä voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Maanomistajienkannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen. Ranta-alueet Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennusluvan ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vah-

Saarijärven kaupunki Lannevesi 34 vistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Kaavassa selvitetään Saarijärven keskusta-alueen lähistöllä sijaitsevien kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään alueiden hallittu maankäyttö. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympräistön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa. Olemassa olevien selvitysten ja laadittujen selvitysten perusteella suunnittelussa huomioidaan arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättä-