Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2013 Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

2

3 1. YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin sisältöön ja toteuttamiseen. (MRL 7 ). Kaavahankkeet on jaoteltu seuraavasti: Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava, ranta-asemakaava. 2. KAAVOITUSPROSESSI JA HYVÄKSYMINEN Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavoitusprosessin eri vaiheissa on esitetty seuraavassa kaaviossa (Ympäristöhallinnon ohjeet 1/2007 ja mukaan). Suunnittelu Osallistuminen Päätöksenteko ALOITUSVAIHE Aloite kaavan laatimisesta Ilmoitus kaavan vireilletulosta Ympäristöläutakunta (kunta tai yksityinen) (ilmoitustaulu, KSML, Kunnanhallitus aluerajaus, tavoitteet, selvitykset, vaikutusten arviointi laaditaan OAS, (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) OAS nähtäville, lausunnot ja mielipiteet (2 vko) (ilmoitustaulu, KSML, Viranomaisneuvottelu VALMISTELUVAIHE (LUONNOSVAIHE) kaavaratkaisun periaatteet Luonnos liitemateriaaleineen nähtäville (2 vko) Ympäristöläutakunta luonnos (kaavakartta Ja määräykset, kaavaselostus Kunnanhallitus ja selvitykset) (ilmoitustaulu, KSML, laaditaan ja täydennetään selvityksiä pyydetään lausunnot viranomaisilta osallisilla mahdollisuus mielipiteiden jättämiseen yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä Palautteen käsittely, palauteraportti mahdollinen yleisötilaisuus kuntalaisille tarvittaessa uudelleen nähtäville EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotus Ehdotus liitemateriaaleineen nähtäville (30 pv) Ympäristöläutakunta (ilmoitustaulu, KSML, Kunnanhallitus tarkennetaan kaavaa annettujen palautteiden pohjalta kirje niille maanomistajille, jotka asuvat kunnan ulkopuolella yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista pyydetään lausunnot ja muistutukset tarvittaessa uudelleen nähtäville Palautteen käsittely, palauteraportti viranomaisneuvottelu tarvittaessa HYVÄKSYMISVAIHE Saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (KV:n hyv. jälkeen) Kunnanhallitus materiaali tarkennetaan (ilmoitustaulu, KSML, Kunnanvaltuusto Mahdollinen muutoksen haku (Hämeenlinnan Hallinto-oikeus) (valitusaika 30 pv) (Mahd. korkein hallinto-oikeus) Kuulutus kaavan voimaantulosta (HO antaa luvan valittaa Korkeimpaan h-oikeuteen) (ilmoitustaulu, KSML,

4 3. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava, MRL 27, sovittaa yhteen valtakunnalliset ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa koskevat alueidenkäytön tavoitteet. Maakuntakaavalla varataan mm. asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet yleispiirteisesti. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa on mukana 11 vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavaa aluetta eri puolilla maakuntaa. Laajoille yhtenäisille työpaikka- ja teollisuusalueille on osoitettu 32 aluevarausta. VT 4 on kaavassa merkitty merkittävästi parannettavana tieksi, Toivakan Viisarinmäestä Äänekoskelle moottoritienä ja Vaajakosken kohdalla siltaratkaisuna. Päärata Jyväskylästä Jämsän kautta Tampereelle on kaavassa kaksoisraideratkaisuna. Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Kaava täydentää merkittävällä tavalla Keski-Suomen maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt vaihemaakuntakaavan.

5 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa muutetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta sekä tarkistetaan virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen Vaihekaava täydentää vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on Maakuntavaltuusto on hyväksynyt vaihemaakuntakaavan. lisätietoja: 4. YLEISKAAVAT Uuraisten kirkonkylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vuodelta Kirkonkylän osayleiskaava on tarkentamistarpeessa, koska yksityiskohtainen maankäytönsuunnittelu on poikennut kaavoissa hyväksytyistä periaatteista. Jokihaaran osayleiskaavan sai lainvoiman Hirvaskankaan osayleiskaava sai lainvoiman kesällä Hirvaskankaan osayleiskaavan muutos on saanut lainvoiman Jokihaaran osayleiskaavan muutos on saanut lainvoiman RANTAYLEISKAAVA Uuraisten kunnan ensimmäinen Rantayleiskaava sai lainvoiman v Koko kunnan rantayleiskaava sai lainvoiman kesäkuussa 2010 Kunnassa on voimassa seuraavat rantakaavat: Moision tilan rantakaava Lehtoniemen tilan rantakaava

6 6. ASEMAKAAVAT Ajantasa-asemakaava, päivitetty 2011, sisältää seuraavat asemakaavat Rakennuskaava 1998 Rinnetie, asemakaavan muutos 1999 Pikku-kuukka, asemakaavan muutos 2001 Häkintie, asemakaava 2003 Tappuraharju, asemakaava 2008 Kuukanpolku, asemakaavan muutos 2008 Akonpuro, asemakaavan muutos ja laajennus 2010 Hirvaskankaan asemakaava on saanut lainvoiman Koulukeskuksen asemakaavamuutos on saanut lainvoiman VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT Uuraisten keskustan osayleiskaava ja rantayleiskaavan muutos Kaava-alue käsittää Uuraisten keskustan lähiympäristöineen, alue on pohjakartoitettu ja sen pinta-ala on n. 700 ha. Kaavan tarkoituksena on selkeyttää keskusta-alueen rakennetta ja liikennejärjestelyjä sekä tutkia eri toimintojen sijoittumista alueella. Kaavalla tarkastellaan asutuksen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittumista suunnittelualueella. Kaavoitustyö on aloitettu alkuvuonna 2013 tausta-aineiston selvityksillä, joihin kuuluvat mm. palvelurakenne-, kulttuuriympäristö-, rakentamistilanne-, nykyinen maankäyttö-, luonnosympäristö-, pinnan muodot-, maisemakuva-, ja liikenneverkosto selvitykset. Aittovuoren asemakaava käsittää Uuraisten seurakunnan kirkkoherranviraston ja Rotkolan tilan alueen ympäristöineen. Samassa kaavassa päivitetään lähiympäristön kaava-aluetta ja se päivitetään toteutuneelle tasolle. Hirvaskankaan asemakaavan laajennus on käynnistetty keväällä Alue käsittää Hirvaskankaan risteysalueen läheisyydessä olevan Hirvikulman alueen sekä Hirvasen koulun ympäristön. Alue ulottuu myös VT 4 itäpuolen alueen siltä osin, kun se on Uuraisten kunnan puolella. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa työpaikka ja liikerakentamista sekä tutkia julkisten palvelujen, kuten koulupalvelujen sijoittumista / laajenemista. nykyinen koulu sijoittuu VT:n melualueelle. Kaavahanke liittyy tiivisti Äänekosken kaupungin puolella Hirvimäen alueella tehtävään asemakaavaan, joka etenee aikataulullisesti yhtä aikaa. Uuraisten tien liikennejärjestelyt ovat osa molempia hankkeita. Uuraisten valmiit ja vireillä olevat asemakaavat löytyvät Uuraisten kunnan kotisivuilta osoitteesta:

7 8. MUU MAANKÄYTTÖ Kuntaan valmistui uusi kaavoituksen pohjakartta kirkonkylän keskustaan v Tarvittaessa asemakaava uudistetaan uuden pohjakartan mukaiseksi. Keskustan kehittämishanke toteutettiin Hankkeessa laadittiin maankäyttösuunnitelma johon kuuluivat liikenne, kevyt liikenne, asuminen, työpaikat, puistot ja viheralueet, liikunta- ja urheilupaikat. Hankkeessa tutkittiin myös keskustan viihtyvyyttä, toimivuutta, liikenteen sujuvuutta ja ympäristö asioita. Uuraisten keskustan liikennejärjestelmän päivittäminen on valmistunut keväällä Suunnitelmissa on kiinnitetty huomiota liikenteen sujumiseen ja turvallisuuteen niin auto kuin kevyen liikenteen osalta. Uuraisten keskustan modernin rakennusperinnön inventointi 2012 on valmistunut. Inventointi tehtiin koko maakunnan alueella Keski-Suomen museon toimesta Keski-Suomen liitto on käynnistänyt uuden maakuntastrategien valmistelun. tavoitteena on koota maakuntasuunnitelma ja ohjelma yhteen siten, että mm. maakunnan aluerakenne ja saavutettavuus, osaamistarpeet, elinkeinoelämän menestystekijät ja väestön hyvinvointi tulevat huomioiduksi parhaalla mahdollisella tavalla. Maakuntastrategian alueranneosuudessa on tarkoitus laatia Keski-Suomen rakennemalli Uuraisten kunnan rakennusjärjestys on vuodelta Uusi rakennusjärjestys on työn alla, se on ollut ehdotuksena nähtävillä huhtikuussa Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma ja kaavarunko toteutettiin yhteistyössä Äänekosken kaupungin kanssa. Kehittämissuunnitelmassa tutkittiin Uuraisten Hirvikulman, Aholan, Sarvimäen ja Hirvasjoen alueiden ja Äänekosken Hirvimäen, Purunkorven ja Hirvasjoen alueiden maankäyttöä ja liikennettä.