Rahkola Linna kyläyleiskaava ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavan

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Rahkola Linna kyläyleiskaava ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavan muutos KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2015

2 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 2 Kaavaprosessin vaiheet: Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa Syyskuu 2008 Luontoselvityksen laatiminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet, lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu. Maaliskuu 2009 Kysely maanomistajille Kesä elokuu 2009 Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti Keski- Suomen ympäristökeskuksessa Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. Alustavien kaavaluonnosten esittely Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet) Saarijärven kaupungin talolla Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa

3 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 1 Esipuhe Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Kaavalla pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle. Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaava-alueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä, kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 :n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla. Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen. Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärvenreitin rantaosayleiskaava ja Rahkolan Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleiskaava, joilta osin on kyseessä näiden rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille. Ramboll Finland Oy Jyväskylä

4 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Laatimispäätös Suunnitteluorganisaatio Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 2 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Maanomistus Väestö ja elinkeinot Palvelut Tekninen huolto Pilaantuneet maa-alueet Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Tiestö ja liikenne Virkistyskäyttö Pohjavesialueet Vesistöt Luonnonympäristö Maisema Maisemamaakunta Maakuntakaava 22 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET Suunnittelutilanne Muut suunnitelmat ja selvitykset 29 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET Yleistavoitteet Ohjausvaikutus Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Mitoitus 39 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleisperusteet Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Kyläyleiskaavan mitoitus 41 6 MAANKÄYTTÖ Vakituinen asutus Yleiset määräykset ja suositukset 45 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Luonnonympäristö 46

5 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna Maisema ja kulttuuriperintö Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Liikenteelliset vaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ilmastonmuutos 51 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 51 Liitteet Rantavyöhykkeen emätilaselvitys Sisämaan mitoitustaulukko Luonnosvaiheen vastinemuistiot Ehdotusvaiheen vastinemuistiot Luontoselvitys Maisema-analyysi Melutarkastelu Kaavakartta 1: Kaavamerkinnät ja -määräykset Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto Rakennuskulttuuriselvitys Mitoitus- ja suunnitteluperusteet Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy) Ramboll Finland Oy Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Nina Marjoniemi Suunnittelija Ins. AMK

6 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 4 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös 1.2 Suunnitteluorganisaatio Saarijärven kaupunki aloitti Viiden kylän kyläyleiskaavan laatimisen syksyllä Kaavoitustyötä valvoi Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitus. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastasi Pöyry Finland Oy saakka. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi tehdyssä yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkaa Saarijärven kaupungin kanssa solmitun kaavoitussopimuksen mukaisia kaavahankkeita. 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyö aloitettiin elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteita esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia pidettiin ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen. Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 37 kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset. Kaavaehdotus Kaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Muistutuksia kaavaaineistosta jätettiin yhteensä 37 kappaletta, joista 6 koski Rahkola-Linnan ky-

7 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 5 läyleiskaavaa. Lausuntoihin ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset. Kaava-aineistoon tehtiin vastineraportin mukaiset vähäiset muutokset ja korjaukset. MRA 18 mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Korjatusta yleiskaavaehdotuksesta järjestettiin MRA 32 :n mukainen osallisten kuuleminen välisen ajan. Kuulemisen jälkeen aineistoon tehtiin vielä teknisiä korjauksia ennen kaava-aineiston viemistä kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Rahkolan ja Linnan kylät sijaitsevat Saarijärven keskustan tuntumassa rajoittuen kolmeen eri vesistöön; Pyhäjärveen sekä Iso- ja Pieni Lumperoiseen. Alue ulottuu Iso- ja Pieni Lumperoisen väliseltä kannakselta Pieni - Lumperoisen pohjoisosaan saakka sekä Linnan kylällä Herneniemeen ja Linnankankaalle. Alueen laajuus on 752 ha. Rantaviivaa alueeseen kuuluu yhteensä noin 13 km.

8 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 6 Kuva 1: Suunnittelualue rajattu sinisellä. 2.2 Maanomistus 2.3 Väestö ja elinkeinot Suunnittelualue on pääosin yksityisessä maanomistuksessa. Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueelle sijoittuu lisäksi yritys- ja pienteollisuustoimintaa. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu Rahkolan ja Linnan kylien väestönkehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2008.

9 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna Taulukko 1: Väestötiedot Linnan talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki) v v v. Yht ei omia väestöteitoja, sis. keskustaan Taulukko 2: Väestötiedot Rahkolan talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki). 2.4 Palvelut Alueen palveluja ovat Linnan kylällä toimiva koulu sekä osuuskunta ravintolakahvila Linnan Liisa. Linnan kylälle sijoittuu seurantalo Suojalinna. Muutoin palvelut sijoittuvat pääasiassa Saarijärven keskustaan. Kuva 2: Linnan kylän koulu.

10 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 8 Kuva 3: Seurantalo Suojalinna. 2.5 Tekninen huolto Osa Linnankylän alueesta kuuluu Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimintaalueeseen. Lehmusahon asuinalueella on ollut oma viemäröinti ja jätevesien pienpuhdistamo. Lehmusahon viemäröinnin piiriin on kuulunut 100 vakituista asukasta sekä 36 oppilaan koulu. Tarkemmin alueen vesi- ja jätevesihuoltoa on käsitelty Ramboll Oy:n vuonna 2009 Saarijärven kaupungille laatimassa Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Lehmusaho - Linnantien varsialueen ympäristössä on runsaasti tiheää asutusta, joka on liitetty osaksi yleiseen vesijohtoon, joka on toteutettu vesihuoltoverkoston rakentamisen ensimmäisenä vaiheena. Kehittämissuunnitelman mukaisessa toisessa vaiheessa, joka on toteutettu vuosina , alue on viemäröity, Lehmusahon jätevedenpuhdistamo on korvattu pumppaamolla ja jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Saarilammen puhdistamolle.

11 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 9 Kuva 4: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009). Kuva 5: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009).

12 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna Pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu myös Teboil D-piste, kohde Kohde on toiminnassa oleva polttoaineen jakeluasema, jonka alueella on tarpeen tehdä selvitys toiminnan muuttuessa. Kohde on merkitty kaavakartalle saa-1 merkinnällä. Kuva 6: Pilaantuneet maa-alueet osoitettu kartalle. (Lähde: Oiva-ympäristöpalvelu) 2.7 Rakennettu ympäristö Rahkolan puolella asutuksen ydinaluetta on Pieni-Lumperoisen itäranta sekä kannaksen eteläosa Pieni-Lumperoisen, Iso-Lumperoisen ja Pyhäjärven välissä. Näillä alueilla tilojen historia alkaa 1600 luvulta ja tilojen rakennuskantaa on säilynyt 1800 luvun alkupuolilta lähtien. Tiheintä asutus on alueen pohjoisosassa Viitasaarentien varressa, jossa rakentaminen on keskittynyt nauhamaisesti tien varteen. Uusinta rakennuskanta on Viitasaarentien varressa Iso- Lumperoisen pohjoispäässä Mustjoen ja Sievälahden välisellä alueella. Linnan alueella ei ole juuri säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Asutus on keskittynyt nauhamaisena Linnantien varteen. Alueen koillisosassa rakennuskanta koostuu enimmäkseen uudehkoista omakotitaloista luvulta. Linnantien tuntumassa Kuorelahden eteläpuolella on jonkin verran pientaloja luvuilta. Linnantien varrelle on sijoittunut viljelyksiä, maatiloja ja torppia lukujen taitteesta saakka. Suurimmaksi osaksi kaava-alueen keskija itälaidan rakennukset ovat yksittäisiä omakotitaloja, joiden rakentamisvuodet vaihtelevat ja 2000 väliltä. Saarijärven kaupungissa uusien rakennusten rakennuslupien määrä vuosina oli yhteensä n. 150 kappaletta. Tämän kymmenen vuoden ajanjaksolla kyläyleiskaavassa mukana olevien kylien osalta on rakennuslupia haettu n. 29 kappaletta. Näistä Rahkola-Linnan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä oli lupahakemuksia 10 kappaletta. Eli keskimäärin 1 lupa/vuosi.

13 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 11 Taulukko 3. Rakennusluvat kyläyleiskaavojen alueella 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin tiedossa olleet kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Aiempia, Keski-Suomen museon vuosina inventoimia kohteita Rahkolan alueella on 8 ja Linnan alueella 5. Täydennysinventoinnissa uusia kohteita Rahkolan puolelta paikannettiin 5 ja Linnan puolelta 7. Rahkolan Linnan kaava-alueella on seuraavat keski-suomen museon vuosina inventoimat kohteet. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä. Kohde Merkittävyys Arvo 113 Kuivikko H, R Paikallisesti arvokas 116 Linnan ala-aste R, H Maakuntakaavan mukainen maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. 117 Linnan entinen osuuskauppa H, M Paikallisesti arvokas 122 Päivärinta, ent. Iisula H Paikallisesti arvokas 123 Suojalinna, pienviljelijäyhdistyksen talo R, H, M Paikallisesti arvokas

14 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna Heikkilä M, R Paikallisesti arvokas 160 Kivenpelto H, R, M Paikallisesti arvokas. Osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Rahkolan kylänraitti). 161 Jatkola H, R Paikallisesti arvokas 162 Konttikallio R, M Paikallisesti arvokas. Osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Rahkolan kylänraitti). 163 Kuhno R, H, M Paikallisesti arvokas 164 Likopelto R, H, M Paikallisesti arvokas. Osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Rahkolan kylänraitti). 165 Mattila R Paikallisesti arvokas 168 Savola R, H Paikallisesti arvokas Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat: Kohde Merkittävyys Arvo 001 Mäkeläntie R, M Paikallisesti arvokas 002 Koivula R, H Paikallisesti arvokas 003 Nurmela R, M Paikallisesti arvokas 004 Veikkola R, M Paikallisesti arvokas 005 Luotola M Paikallisesti arvokas 006 Nyrölä M, R, H Paikallisesti arvokas. Osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Rahkolan kylänraitti). 007 Konttila M, R Paikallisesti arvokas. Osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Rahkolan kylänraitti). 008 Notkola M, R Paikallisesti arvokas

15 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna Järvenpää M, R Paikallisesti arvokas 010 Paavola R Paikallisesti arvokas 011 Lammintaus M, R Paikallisesti arvokas 2.9 Muinaisjäännökset 012 Kangasaho M, R Paikallisesti arvokas Tarkemmin kohteiden kuvaukset on esitetty rakennuskulttuuriselvitys raportissa. Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja huomattavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi Alueelle sijoittuvat seuraavat muinaisjäännökset: 37. Kukonhiekka. Kivikautinen asuinpaikka Kuva 7: Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi , Mikroliitti Oy. 38. Savola. Kivikautinen asuinpaikka.

16 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 14 Kuva 8: Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi , Mikroliitti Oy. 77. Iso-Lumperoinen Rahkola. Historiallinen asuinpaikka. Kuva 9: Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi , Mikroliitti Oy Tiestö ja liikenne Kaava-alue rajautuu etelässä vt 13:een. Alueen sisäinen päätiestö muodostuu Rahkolassa alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkevasta Sjövik Heikkilä yhdystiestä 6845, joka pohjoisosassa muuttuu Saarijärvi Kumpu yhdystieksi Linnan kylän puolella kulkee poikittaisesti Linnankylä yhdystie Alueella on kattava sisäinen tieverkko. Yksityistiet ja metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa. Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet

17 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 15 (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 db ja yöajan 30 db:n ohjearvojen. Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä. Rahkola-Linna Melual. etäisyys (m) tie kvl-koko kvl-ras ra-% nop. päivä 55 db yö 45 db ,2 % ,2 % ,4 % 60 ei melual. ei melual ,7 % 60 ei melual. ei melual ,3 % 60 ei melual. ei melual ,6 % 50 ei melual. 10 Taulukko 4. Liikennemäärät ja melualueet KVL Kyläyleiskaavan alueilla tehtiin täydentävä melutarkastelu ennusteliikennemäärillä Taulukko 5. Liikennemäärät ja melualueet ennusteliikennemäärillä Kyläkaavan nykyiset liikennemäärätiedot vuodelta 2012 perustuvat Liikenneviraston ylläpitämään tierekisteriin. Sieltä ovat myös tiedot teiden raskaan liikenteen osuuksista ja nopeusrajoituksista. Liikenne-ennuste vuodelle 2040 on laadittu Valtakunnallisen tieliikenteen ennusteen 2030 perusteella hyödyntäen Keski-Suomen alueen kasvuennustetietoja kalustolajeittain. Ennustetta on tarkennettu Valtatien 13 yhteysvälillä Kokkola-Äänekoski kehittämisselvityksen liikenne-ennusteen perusteella. sen ennuste puolestaan perustuu kuntien autotiheyden ja asukasmäärän arvioituun muutokseen.

18 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 16 Kehittämisselvitys ennustaa Saarijärvelle jonkin verran pienempää kasvua kuin valtakunnallinen karkeampi ennuste. Liikenteen arvioitu kasvu tieluokittain vuodesta 2012 vuoteen 2040 ilmenee alla olevasta taulukosta. Raskaan liikenteen osuuksien on oletettu pysyvän samana kuin nykytilanteessa. valtakunnallisen ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvu on pienempää kuin kevyiden ajoneuvojen liikenteen kasvu. Tämä hiukan lisää ennusteen ja melulaskennan varmuutta. yhdystiet Kasvukertoimet valtatie 13 seutu/ kokoojatiet 1,16 1,15 1,08 Joukkoliikenne Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkanlahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja. Kuva 10: Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012

19 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 17 Kuva 11: Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna Virkistyskäyttö Kylällä on tehty talkoilla jääkiekkokaukalo. Rahkolan ja Linnan kylien kautta kulkee talvisin hiihtolatu, josta on yhteys Linnan Liisaan sekä uimahalli Aarresaareen. Rahkolan kylällä on myös kylätupa, joko toimii kyläläisten tapahtumapaikkana mm. kansalaisopistoin liikuntapiireille sekä erilaisille kursseille. Kylätupa sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Linnan kylällä sijaitses seurantalo Suojalinna. Linnan kylän puolella on uimaranta Kuorelahdessa sekä uimaranta ja veneidenpitopaikka Otralahdessa, joista molemmat sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolisella ranta-alueella. Rahkolassa sekä Linnantietä pitkin kulkee pyöräilyreitti. Pieni- Lumperoiselta Iso-Lumperoisen kautta Pyhäjärvelle kulkee melontareitti.

20 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 18 Kuva 12: Ulkoilureitistö. Kuvassa pyöräilyreitti on merkitty punaisella viivalla ja melontareitti sinisellä palloviivalla Pohjavesialueet Lounaisosaan Kukonhiekan alueelle ulottuu etelästä Voudinniemen pohjavesialue ( ) ja alueen itäreunalle Lähteenmäen pohjavesialue ( ), jotka molemmat on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi (I luokka). Kuva 13: Pohjavesialueiden rajaukset (sininen viiva). Vasemmalla Voudinniemen ja oikealla Lähteenmäen pohjavesialueen rajaus. (Ote ympäristöhallinnon Herttajärjestelmästä).

21 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna Vesistöt Selvitysalueen pintavedet virtaavat joko Pyhäjärveen (Pyhäjärven lähialueen vesistöalue ) tai suoraan Iso- tai Pieni-Lumperoiseen (Saarijärven- Lumperoisten vesistöalue ), joiden kautta myös Pyhäjärven vedet laskevat Saarijärveen. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Pyhäjärvi on luokiteltu laadultaan eriomaiseksi ja Iso- ja Pieni-Lumperoinen hyväksi (Keski- Suomen ympäristökeskus 2006). Samoin pintaveden ekologinen tila Pyhäjärvessä erinomainen ja muissa järvissä hyvä tai tyydyttävä (Keski-Suomen ympäristökeskus 2008) Luonnonympäristö Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella kartoittaa alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Maastokartoitukset tehtiin ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 2 luvun 11 :n (aikaisemmin 15a :n ja 17a :n) luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Yleispiirteet Linnan ja Rahkolan alue on kallioisten moreenimäkien ja niiden välisten viljeltyjen, alavien savimaiden luonnehtimaa. Korkeimmat mäet ovat mpy ja kohoavat noin 40 metriä vesistöjen tasosta. Alueella on pari rehevää lampea. Kasvillisuudeltaan alueen metsät ovat lehtomaisia kuusivaltaisia sekametsiä tai kallio-mäkien päällä männiköitä. Pääosa metsistä on nuoria talousmetsiä. Asutuksen ja viljelysten liepeillä esiintyy kulttuurikasvillisuutta. Suojelualueet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Alustavasti arvioiden osayleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve. Uhanalaiset lajit Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 :n pe-

22 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 20 rusteella kielletty. Liito-oravia esiintymiä Rahkolan Linnan alueella merkkejä liitooravasta löytyy yhteensä kuudesta paikasta, jotka ovat: jo aiemmin tiedossa oleva Markkulan liito-oravaesiintymä sekä Herneniemen, Kuhnonlammen, Notkolan eteläinen ja pohjoinen ja Hornanpuron liito-oravaesiintymät. Rahkolankylällä on havaittu alueellisesti uhanalaisista (RT) kasveista kullero ja pohjanruttojuuri (kts. Luontoselvitys muut kohteet 5.3.3). Lisäksi kyläalueelta on 1980-luvulta peräisin oleva havainto vaarantuneeksi (VU) luokitellusta suikeanoidanlukosta, mutta löytöpaikkatiedot ovat sen osalta epätarkat. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 1. Markkulan liito-oravaesiintymä 2. Herneniemen liito-oravaesiintymä 3. Kuhnonlammen liito-oravaesiintymä 4. Notkolan eteläinen liito-oravaesiintymä 5. Notkolan pohjoinen liito-oravahavainto 6. Hornanpuron liito-oravaesiintymä 7. Vuorelanvuori. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 8. Kuorelahden lähde. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 9. Hornanpuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 10. Jatkolan metsikkö. Muu huomionarvoinen luontokohde. 11. Kaakonlampi. Muu huomionarvoinen luontokohde. 12. Honkaniemen metsä. Muu huomionarvoinen luontokohde. 13. Kukonhiekan metsikkö. Muu huomionarvoinen luontokohde. 14. Likopellon kosteikko. Muu huomionarvoinen luontokohde.

23 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 21 Kuva 14: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Numerointi viittaa luontoselvityksen kohdenumerointiin, jossa kohteen luontoarvot sekä alueen sijainti on kuvattu tarkemmin. Kaavakartalle luontoarvot on merkitty luo-1 ja luo-2 merkinnöin Maisema Maisema-analyysi on laadittu Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavatyön tausta-aineistona. Analyysissä kuvataan olemassa olevien inventointien, karttatyöskentelyn ja maastokäynnin perusteella Lanneveden, Rahkolan sekä Linnan kylien maisemarakenteen päätekijät, maisemakuvan ominaispiirteet ja kulttuurimaiseman arvot. Maiseman perustekijöiden ja arvojen tunnistamisen myötä voidaan arvioida kyläkaavassa esitetyistä maankäyttömuodoista seuraavia maisemallisia vaikutuksia. Maisema-analyysistä on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee Pöyry Finland Oy:stä. Paikkatietoaineiston käsittelyyn ja karttatyöskentelyyn on lisäksi

24 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 22 osallistunut Pöyry Finland Oy:stä suunnitteluavustaja Hilpi Turpeinen. Selvityksen tueksi on tehty maastokäynti Maisemamaakunta Maakuntakaava Lannevesi, Rahkola ja Linnan kylä sijoittuvat maisemamaakuntajaossa Itäiseen järvi-suomeen ja tarkemmassa osa-aluejaossa Keski-Suomen järviseutuun. Itäinen Järvi-Suomi on laaja, mutta maisemallisesti yhtenäinen laakea alue, jonka maasto on kuitenkin yksityiskohdissaan hyvinkin vaihteleva. Suhteelliset korkeuserot ovat niin Lanneveden kuin Rahkolan Linnan suunnittelualueilla noin 40 metriä. Suunnittelualueen maisematilaa rajaavien moreeni- ja kallioselänteiden vedenkoskemattomat lakialueet nousevat yli 200 mpy ja niiden suhteellinen korkeusero maiseman perustason muodostaviin järvialtaisiin on Saarijärven keskustan tuntumassa 95 metriä ja Lannevedellä noin 125 metriä. Yoldia-meren aikainen rantavyöhyke on näkyvissä Saarijärvellä muinaisrantoina korkeudella mpy. Yoldiamerivaihetta seurasi Ancylus-jääjärvivaihe, jonka aikaisesta vedenpinnan laskun pysähtymisestä on näkyvissä muinaisrantoja korkeuksilla mpy. Vedenkoskemattomien selänteiden lakialueet (yli 160 mpy) ovat karumpiin rinteisiin verrattuna reheviä. Keski-Suomen järviseudulle on tyypillistä laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunut sokkelomaisuus. Metsällä on suuri merkitys maisemakuvassa. Viljelmät sijaitsevat rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen tuntumaan tai mäkien harjanteille. Keski-Suomen maakuntakaavassa Sampola on osoitettu merkinnällä maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (kohde 392). Lanneveden Kirkkoharju (30 ha) on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Vesimaisemaan kiinteästi liittyvä kapealakinen, paikoin lähes 30 metriä korkea harjuselänne sekä tämän jatkeena oleva harjudelta. Deltan rinteillä on useita heikosti kehittyneitä muinaisrantoja. Harjun poikki virtaa Lannejoki. Maakuntakaava Rahkolan kylän alueet sisältyvät Keski-Suomen maakuntakaavan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen kuk 4. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Aluekuvauksen mukaan Saarijärven alue on vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja matkailuelinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna synergiassa. Rahkola on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (alue 42) Aluekuvauksen mukaan Rahkolankylän maisema on rehevää maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Läheisyys Saarijärven keskustaan tekee

25 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 23 alueesta vetovoimaisen; maisema-arvojen säilyminen edellyttää huolellista suunnittelua. Rahkolan kylän raitti on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuurimaisemaksi (kohde 388). Muita kohteita ovat Pajuniemi (kohde 384) ja Linnan koulu (kohde 381) Rahkolan ja Linnan maisemarakenne ja maisemakuva Rahkolassa ja Linnan alueella maisemarakenteen perusrungon muodostavat Pyhäjärven, Iso-Lumperoisen ja Pieni-Lumperoisen reittimäiset vesialueet, jotka laskevat Saarijärveen kirkon kupeessa harjujakson katkaisevan Palvasalmen kautta. Sisä-Suomen reunamuodostumaan liittyvä luoteesta kaakkoon suuntautuva harjujakso on luonut suotuisan ympäristön asutuksen ja tiestön sijoittumiselle. Harjun lievealueiden hiekka-, hieta- ja hiesupitoiset maat yhdessä järven rantoihin liittyvien hienoaineksisten maalajien kanssa ovat puolestaan mahdollistaneet rehevän viljelymaiseman muodostumisen ja rikkaan kulttuurimaiseman syntymisen. Rahkolassa maisematila hahmottuu vesistöjä ympäröivien korkeiden selännealueiden rajaamana. Suunnittelualueen kannalta erityisen merkittäviä ovat Saarijärven keskustaa ympäröivät mäet; Heramäki, Kusiaismäki ja Pieni- Lumperoisen pohjoispuoleinen Heikkilänmutkan Riihivuori sekä Iso-Lumperoista rajaava Vuosmäki. Etelässä Rahkolan kylän maisematila rajautuu harjuselänteeseen. Suunnittelualue jakautuu pienempiin osa-alueisiin suojaisiin lahdenpoukamiin tukeutuen tai viljelymaisemien keskeltä kohoavien peitteisten moreeni- ja kalliokumpareiden rajaamana. Maisemallisesti merkittäviä metsäpeitteisiä mäkiä ovat Rahkolan kylässä Rahkomäki ja Räkämäki. Kylämäisen asutuksen sijoittumisen kannalta merkittäviä ovat Kotimäki ja Kukonhiekan reuna-alueet. Kaakonmäki on maisemallisesti merkittävä mäki, joka erottaa maisematilallisesti Rahkolan ja Linnan kylien viljelymaista toisistaan. Nykytilanteessa metsänhakkuut ja sähkölinja rikkovat mäen maisemakuvaa ja muuttavat maisematilan rajautumista. Suunnittelualueen ulkopuolella sijaitseva Saarijärven kirkko on hierarkinen piste ja Palvasalmi maisemallinen solmukohta. Kohteisiin on Rahkolasta suora maisemallinen yhteys Pieni-Lumperoisen vesialueen ja harjujakson kautta. Pieni- Lumperoisen ylitse aukeaa näkymiä, joissa kirkon torni osoittaa Saarijärven keskustan sijainnin. Harju on tarjonnut sinne vesitien lisäksi helposti kuljettavan tieyhteyden. Pyhäjärven ja Iso-Lumperoisen välinen Pyhäkoski ympäristöineen on samoin maisemallinen solmukohta. Maisemallisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat yleistäen avoimien viljelyalueiden ylitse kohti vesistöjä, kyläteitä myötäillen kohti viljelyksiä, vanhoja talonpaikkoja ja maisematilaa rajaavia metsämäkiä. Linnan kylän kulttuurimaisema liittyy avoimen peltomaiseman kautta Rahkolan kylään, mutta laajin maisematila ja pisimmät näkymät avautuvat Pieni- tai Iso Lumperoisen sijaan Pyhäjärven selälle, Kuhnonlahtea ja Kuorelahtea pitkin kohti koillista. Linnan kylässä tiivis kylämäinen asutus keskittyy moreenimäille tiestön varteen. Viljellyt kulttuurimaisemat muodostavat tiiviistä kylärakenteesta erillisiä kokonaisuuksia lahtien pohjukoissa. Kylän keskusta on rakentunut Kuorelahden itärannalta kohoavan metsäisen moreeniselänteen rinteeseen, muut rakennusryhmittymät sijoittuvat Niemelänkankaalle ja Neuvarinmäelle.

26 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 24 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Valtioneuvosto on tarkistanut tekemällään päätöksellä valtioneuvoston tekemää päätöstä lukujen sekä 8 ja 9 osalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriössä on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistus koskee tiettyjä osaalueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa kyläyleiskaava. Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava.

27 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 25 Suunnittelualueen rajaus Maakuntakaavassa Linnan alue sekä Rahkolan eteläosa on pääasiassa osoitettu kylämäisen asutuksen alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet: Joukkoliikenteen laatukäytävä (jl) Merkinnällä osoitetaan joukkoliikenteen laatukäytävä. Suunnittelumääräys: Tie- ja ratasuunnittelussa tulee ottaa joukkoliikenteen tarpeet korostetusti huomioon. Valta-/kantatie, merkittävä parantaminen (vt/kt) Merkittävästi parannettavina teinä osoitetaan valta- ja kantateitä, joiden parantaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä, tien luonteen olennaista muuttamista tai yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta merkittävää toimenpidettä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua rinnakkaistie- ja kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdilla. Vt 13 Huutomäki Saarijärvi parannettava tiejakso. Ohituskaistatie, rinnakkaistie-, taajamajaeritasojärjestelyt ja muuten merkittävästi Yhdystie (yt) Yhdysteinä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet, jotka ovat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitettavaksi taajamissa yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteidenrinnakkaisteinä palve-

28 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 26 levina yleisinä teinä tai kokoojakatuina. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kulttuuriympäristön kehittämisenkohdealue (kuk) Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. Saarijärven Alue Vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja matkailuelinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna synergiassa. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Kohteet kuvataan perustietoineen erillisjulkaisussa Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 381 Linnan koulu 388 Rahkolan kylänraitti Maakunnallisesti (m) arvokas maisema-alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Rahkola Saarijärvi Rahkolankylän maisema on rehevää maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Läheisyys Saarijärven keskustaan tekee alueesta vetovoimaisen; maisema-arvojen säilyminen edellyttää huolellista suunnittelua. Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. 150 Voudinniemi (147 ha) Saarijärvi Voimalinja (z) Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kv, 220 kv ja 400 kv voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.

29 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 27 Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. 542 Iso-Lumperoinen/ Rahkola. Uusi aika, asuinpaikka. 557 Kukonhiekka. Kivikautinen asuinpaikka. 577 Savola. Kivikautinen asuinpaikka. Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena ja lähinnä yhteystarvetta osoittavana. 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman Toinen maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallioja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon. Toiseen vaihemaakuntakaavaan ei Rahkola-Linnan kyläyleiskaava-alueelle ole osoitettu varauksia. 3. Vaihemaakuntakaava

30 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 28 Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt ja ympäristöministeriö vahvistanut Kolmas maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Kolmanteen vaihemaakuntakaavaan ei Rahkola-Linnan kyläyleiskaava-alueelle ole osoitettu varauksia. 4. Vaihemaakuntakaava Yleiskaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettu ja se on saanut lainvoiman. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Viiden kylän kyläyleiskaavaan. Suunnittelualueelle sijoittuu Linnan alueella osittain Pyhäjärven rantaosayleiskaava, jota muutetaan kyläyleiskaava-alueelle sijoittuvilta osilta. Rantaosayleiskaavan välitön ranta-alue jää kaavamuutoksen ulkopuolelle lukuun ottamatta Kokkoranta nimistä tilaa ( ) Linnan kylän Otralahdessa. Pyhäjärven rantaosayleiskaava on hyväksytty Saarijärven kaupunginvaltuustossa

31 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 29 Kuva 15: Ote Pyhäjärven rantaosayleiskaavasta vuodelta Kyläyleiskaavan aluerajaus on esitetty kuvassa sinisellä katkoviivalla. Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset Melutarkastelu (Ramboll Finland Oy, 2015) Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013) Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013) Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009) Rakennusjärjestys. Saarijärven rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy ) Toimenpidesuunnitelma Valtaite 13 Saarijärven keskustan osayleiskaavaalueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007)

32 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 30 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET 4.1 Yleistavoitteet Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta. Lähtökohtaisesti kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tavoitteet ranta-alueilla Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Tavoitteet sisämaalla 4.2 Ohjausvaikutus Sisämaa Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reunaalueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen. Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon. Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella. Maankäyttö ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan ky-

33 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 31 läyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Määräys rakennusluvan myöntämisestä voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Maanomistajienkannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen. Ranta-alueet Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennusluvan ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Kaavassa selvitetään Saarijärven keskusta-alueen lähistöllä sijaitsevien kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään alueiden hallittu maankäyttö. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympräistön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.

34 Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 32 Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Maakuntakaava Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa. Olemassa olevien selvitysten ja laadittujen selvitysten perusteella suunnittelussa huomioidaan arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaiksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin. Tärkeät pohjavesialueet on osoitettu kaavassa ja kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä vesi- ja jätehuollon järjestämisestä niin ettei synny vesistöjen tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavojen asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelutarkkuuteen. Selvitysaineisto Rakentamisen sijoittumisen maisemalliset suositukset Heikkilänmutka Heikkilänmutkan maiseman arvot liittyvät yhtenäisiin avoimiin rantapeltoihin ja näiden ylitse avautuviin näkymiin. Maisematilallinen liittyminen Mustjoen painanteeseen on myös merkittävä. Maisemallisista syistä rakentamisen tulisi tukeutua Heikkilänmutkan selänteen reunaan ja sitä myötäilevään tiehen. Mustjoen rannat Mustjoki on maisemallinen solmukohta, jonka luonteeseen liittyy nykyisinkin rakennettu ympäristö. Jokirannat kestävät maisemallisesti lisärakentamista. Mai-