PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin alue sijaitsee Pälkäneen keskustaajaman länsiosassa, Kostianvirran eteläpuolella, Mallasveden Pakanlahden rannalla. Alue on kooltaan noin 3,3 hehtaaria ja sitä ympäröi pohjois-, itä- ja eteläpuolelta omakotialue, ja lännessä Mallasvesi. Alueen pohjoispuolella on myös yleinen uimaranta. Alueella sijaitsee kaksi katetulla käytävällä yhdistettyä majoitusrakennusta, toimistorakennus sekä rantasauna. Alue jakautuu puistomaiseen piha-alueeseen ja rantaan rajautuvaan mäntyä kasvavaan kangasmetsään. Työn tarkoituksena on asemakaavan muutosta varten selvittää alueella mahdollisesti sijaitsevat luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaiset arvokkaat luontokohteet tai lajit, sekä muut luontoarvot jotka pitäisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Raportti sisältää kasvillisuuteen perustuvan luontoarvioinnin sekä liito-oravaselvityksen. Maastotyöt liito-oravien osalta tehtiin 3.5.2010 ja kasvillisuuden osalta 7.8. Maastotyöt ja raportoinnin on tehnyt ympäristöinsinööri/luontokartoittaja Mira Ranta. Työn toimeksiantajana oli Pälkäneen kunta. Alueesta ei ollut käytettävissä aiempia luontoon liittyviä selvityksiä. MML/90/54/2007 Kuva 1. Selvitysalueen sijainti suhteessa Pälkäneen keskustaan 1:40 000.
KASVILLISUUSTYYPIT Kasvillisuustyyppien numerointi vastaa liitteenä olevan kartan numerointia. 1. Mustikkatyypin tuore kangasmetsä Rantaan rajoittuva osa alueesta on mustikkatyypin tuoretta, mäntyä kasvavaa, kangasmetsää. Varvusto on tiheätä ja runsasta; mustikkaa, suopursua, juolukkaa ja puolukkaa. Pensaana kasvaa pihlajaa ja harmaaleppää. Ranta on karun hietikkoinen, varsinaista rantakasvillisuusvyöhykettä ei ole. Myös vesikasvillisuus on selvitysalueen rannan tuntumassa vähäistä. Rantaviivalla on myös muutama vanha kilpikaarnainen mänty. Kuva 2. Ryhdikästä männikköä läheltä rantaa. Taustalla häämöttää majoitusrakennus. 2. Lehtomainen kangasmetsä Alueen itäosassa on lehtomaista kangasmetsää. Alueen käyttötarkoituksesta johtuen kasvillisuus on puistomaisen harvaa ja aluskasvillisuus vastaa niittykasvillisuutta. Puina koivuja ja nuorta haapaa. Kenttäkerroksessa timotei, puntarpää, siankärsämö, puna-apila, valkoapila, sananjalka, voikukka, särmäkuisma, mäkitervakko ja vuodenputki. Kuva 3. Puistomaista metsää Lomatieltä kuvattuna.
3. Lehto Selvitysalueen kaakkoiskulmalla on kulttuurivaikutteista lehtokasvillisuutta. Puusto on viidakkomaisen tiheätä, pääosin lehtipuita kuten harmaaleppää, raitaa, koivua, pihlajaa ja haapaa. Tuomi ja nuori pihlaja muodostavat tontin kulmassa sijaitsevan kallion ympärille tiheän pensaskasvillisuuden puiden alle. Joukossa kasvaa myös taikinamarjaa, punaherukkaa ja seljaa. Aluskasvillisuudesta löytyy käenkaali, sinivuokko, ahomansikka, mustakonnanmarja, haisukurjenpolvi, hiirenporras, kielo, koiranputki, metsäalvejuuri, sananjalka ja keltamo. Kuva 4. Tiheätä lehtokasvillisuutta pienen kallion juurella. Erityisen runsaana kasvaa keltamoa jota näkyy etualalla kuvassa. 4. Kallio Alueen kaakkoisimmassa kulmassa sijaitsee pieni avokallioinen mäki. Laella kasvaa vanha mänty, muutama pihlajapensas sekä katajaa. Painanteissa kasvaa mm. mäkitervakkoa, lampaannataa, metsälauhaa, puolukkaa, kallioimarretta, ahosuolaheinää ja ahomansikkaa. Muilta osin kallio on sammaleiden, kuten kalliotierasammal ja kalliokarhunsammal, peitossa. Kalliolla on nähtävissä käytöstä johtuvaa kasvillisuuden kulumista johtuen sen läheisyydestä asuinalueeseen. Kuva 5. Näkymää kallion laelta.
5. Piha-alue Lomakodin varsinainen piha-alue koostuu muutaman vuoden hoitamattomana olleesta nurmialueesta puineen sekä parkkialueista. Kuva 6. Pihapiiriä. LIITO-ORAVASELVITYS. Ensimmäinen maastokäynti tehtiin toukokuussa jolloin pystyttiin tutkimaan onko alueella merkkejä liito-oravista. Kohdealue on kooltaan pieni, mutta sen itäosassa on liito-oravalle hyvin soveltuvaa elinympäristöä; vanhaa puustoa sekä kolo- ja ravintopuita. Alue kuljettiin läpi tutkien kaikkien kuusten ja haapojen juurilta merkkejä liito-oravan papanoista. Mitään liito-oravan oleskeluun tai lisääntymis-/ levähtämispaikkaan viittaavaa ei kuitenkaan löytynyt. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita tai lajeja jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Kohteen rantaan rajoittuva metsä on tavanomaista, melko tasaikäistä mäntykangasmetsää ja lomakodin pihapiiri laajalta alueelta ihmisen muokkaamaa. Alueen kasvillisuudeltaan monimuotoisin ja arvokkain alue on kaakkoiskulmassa sijaitseva kalliokumpare rehevine ympäristöineen. Sielläkin ihmisen vaikutus näkyy kasvilajiston lisäksi maaston kulumisena.