Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014

Transkriptio

1 Liite 4 Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014 T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen 0

2 Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä Aineisto ja menetelmät Selvityksen alueen yleiskuvaus Selvitysmenetelmät Tulokset Kasvillisuus ja luontotyypit Liito-orava Lepakot Pesimälinnusto Tulosten tarkastelu Kirjallisuus LIITE 1. Putkilokasvilajit selvitysalueella. Kaikki raportin kuvat Karri Kuitunen Kannen kuva: Haapa Sienimäen kaava-alueella T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Lappeenranta, marraskuu 2014 karri.kuitunen@pp.inet.fi Puh

3 Tiivistelmä T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen selvitti lokakuussa 2014 Sienimäen kaava-alueen luontoarvoja Imatran kaupungin toimeksiannosta. Maastokäynnin myöhäisen ajankohdan ( ) vuoksi selvitys perustui pääasiassa kasvillisuuden ja luontotyyppien arvioimiseen sekä lintujen ja lepakoiden osalta olemassa oleviin tietoihin. Liito-oravan esiintymisen todennäköisyyttä arvioitiin luontotyypin perusteella ja valkoselkätikan lisäksi mahdollisten syönnöshavaintojen perusteella. Selvitysalueella havaittiin 84 putkilokasvilajia. Erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia lajeja ei havaittu. Rauhoitettua lehtoneidonvaippaa esiintyy useilla kasvupaikoilla. Luonnonsuojelulailla (29 ) suojeltavia luontotyyppejä ja vesilain (2. luku 11 ) luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä ei havaittu. Selvitysalueen koillisosan pienialaisen, lähinnä tuoretta lehtoa muistuttavan metsikön ei arvion perusteella täytä metsälaissa (10 ) tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerejä. Merkkejä liito-oravan esiintymisestä ei havaittu, joskaan ajankohta ei ollut papanakartoitukselle suotuisa. Selvitysalueella ei myöskään ole merkittäviä liito-oravan elinympäristöksi soveltuvia metsäalueita. Selvitysalueella on todennäköisesti jossakin määrin merkitystä lepakoiden saalistus- ja läpikulkualueena. Selvitysalueella ei havaittu erityisen hyvin lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kohteita, kuten suuria kolopuita, bunkkereita, tunneleita tai kellareita. Ajankohta oli pesimälinnustoselvitykselle sopimaton. Kasvillisuuden perusteella alueella ei ole erityistä pesimälinnustollista merkitystä. Aiempien vuosien havaintojen perusteella selvitysalueella on lähinnä paikallista merkitystä pensaikkoja suosivien yölaulajien elinympäristönä. Lähin tunnettu erittäin uhanalaisen valkoselkätikan reviiri sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta, josta linnut saattavat ajoittain liikkua selvitysalueellekin. Alueella ei kuitenkaan ole merkittäviä valkoselkätikan ruokailualueiksi soveltuvia metsiköitä. 2

4 1. Aineisto ja menetelmät 1.1. Selvitysalueen yleiskuvaus Selvitysalue sijaitsee Sienimäen kaupunginosassa Vuoksen ja Vuoksenniskantien välissä (kuva 1). Pääosan alueesta muodostaa heinittynyt ja paikoin suurruohoja kasvava joutomaa-alue, jonka harvan puuston muodostavat muun muassa nuoret ja varttuneet lehtipuut männyt. Alueen koillisosassa sijaitsevan pihapiirin lounaispuolella on kapeana vyöhykkeenä haapoja, joista osa suurehkoja. Vuoksenniskantieltä kulkee ajoura alueen eteläosan halki Vuoksen rantaan. Kuva 1. Sienimäen luontoselvityksen punaisella katkoviivalla merkitty alue vuonna Haavikon sijainti on merkitty sinisellä katkoviivalla. 3

5 1.2. Selvitysmenetelmät Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusselvityksen pääasiallinen tarkoitus oli uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien, silmälläpidettävien sekä luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittujen putkilokasvien esiintymisen selvittäminen (Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luontodirektiivi, Rassi ym. 2010). Luontotyyppiselvityksen pääasiallinen tarkoitus oli luonnonsuojelulailla (29 ) suojeltavien luontotyyppien, metsälain (10 ) erityisen tärkeiden elinympäristöjen, vesilain (2. luku 11, 3. luku 2 ) luonnontilaisina säilytettävien pienvesien sekä muiden huomionarvoisten luontokohteiden esiintymisen selvittäminen. Kasvillisuuden ja luontotyyppien selvittämiseksi alue käveltiin systemaattisesti läpi ympäristöä jatkuvasti havainnoiden. Liito-orava Alueen merkitystä liito-oravan elinympäristönä arvioitiin maastokäynnillä tehtyjen kasvillisuus- ja luontotyyppihavaintojen perusteella. Suurimpien kuusten tyvet tarkastettiin mahdollisten papanoiden löytämiseksi, vaikka selvitysajankohta olikin sopimaton luotettavan, pelkästään papanoihin perustuvan negatiivisen havainnon tekemiseksi (Nironen ja Lammi 2003). Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka-tietokannasta tarkistettiin mahdolliset kaavamuutosalueella tehdyt liito-oravahavainnot (tilanne ). Lepakot Alueen merkitystä lepakoiden elinympäristönä arvioitiin luonnon yleispiirteiden ja kirjoittajan julkaisemattomien havaintojen pohjalta. Pesimälinnusto Linnustoselvityksen tarkoituksena on normaalisti erityisesti suojeltavien, uhanalaisten, silmälläpidettävien, alueellisesti uhanalaisten ja lintudirektiivin I liitteessä mainittujen lintulajien ja elinympäristöjen esiintymisen selvittäminen (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, Rassi ym. 2010). Koska ajankohta oli sopimaton pesimälinnustoselvityksen maastotöiden toteuttamiselle, kaava-alueen linnustollista merkitystä arvioitiin yleisellä tasolla kasvillisuus- ja luontotyyppihavaintojen, Metsähallitukselta saatujen valkoselkätikan esiintymistä koskevien tietojen (Timo Laine/Metsähallituksen luontopalvelut, kirjallinen tiedonanto) selvityksen tekijän aiempien vuosien havainnoilla, sekä muutamien lintuharrastaja Ilpo Hjerpeltä saatujen tietojen perusteella. 4

6 2. Tulokset 2.1. Kasvillisuus ja luontotyypit Selvitysalueella havaittiin 84 putkilokasvilajia. Erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia lajeja ei havaittu. Muista huomionarvoisista kasveista rauhoitetun lehtoneidonvaipan kasvupaikkoja havaittiin useita eri puolilla selvitysaluetta (kuva 2). Luonnonsuojelulailla (29 ) suojeltavia luontotyyppejä ja vesilain (2. luku 11 ) luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä ei havaittu. Selvitysalueen koillisosassa sijaitseva haapametsikkö muistuttaa jossakin määrin metsälain (10 ) erityisen tärkeää elinympäristöä (lehtolaikku), mutta on mahdollisesti joutomaalle muodostunutta kasvillisuutta. Kuva 2. Rauhoitettua lehtoneidonvaippaa kasvaa monin paikoin. 5

7 Selvitysalueen keski- ja lounaisosan muodostavat yleisilmeeltään osin puistomainen joutomaa-alue, jolla kasvaa nuorien ja varttuneiden mäntyjen, haapojen, raitojen ja lehtikuusten muodostamaa harvaa puustoa (kuva 3). Selvitysalueen koillisosassa pihapiirin reunassa on kapeana vyöhykkeenä varttuneita ja muutamia suurehkojakin haapoja sekä muutamia lehtilahopuita sekä maapuina että pystypökkelöinä (kansikuva). Pensaskerroksessa kasvaa harmaaleppää, karviaista, kuusia, orapihlajaa, pihlajia, rauduskoivuja, tammia ja vadelmaa. Kenttäkerroksen kasveja ovat lehtoneidonvaipan lisäksi tavanomaista pientareiden ja joutomaa-alueiden lajistoa, kuten aho-orvokki, aitovirna, hiirenvirna, huopakeltano, kevättaskuruoho, koiranheinä, kultapiisku, leskenlehti, maitohorsma, metsäapila, metsäkurjenpolvi, niittyleinikki, niittysuolaheinä, nurmilauha, ojakärsämö, paimenmatara, pelto-ohdake, pietaryrtti, piharatamo, poimulehti, puna-apila, rätvänä, rölli-laji, rönsyleinikki, syysmaitiainen, särmäkuisma, timotei, ukonputki ja voikukka. Kosteampien painanteiden (erityisesti ojanvarsi pihapiirin reunassa) ja alueen koillisosan haavikon reunaosien kasveja olivat muun muassa korpikaisla, korpikastikka, lehtonurmikka, mesiangervo, metsäalvejuuri, metsäkorte, nuokkutalvikki, pikkutalvikki, röyhyvihvilä, syyläjuuri ja viitakastikka. Vuoksen rannan kasveja olivat lumme-laji, ranta-alpi, rantamatara, rantayrtti, ruokohelpi, siniheinä, suomyrtti, suoputki, terttualpi ja vesi/viiltosara. Vuoksen rantaviiva selvitysalueen kohdalla on jyrkkärajainen ja varsinaista rantaluhdan muodostamaa vyöhykettä ei ole. Rannassa puuston muodostavat mäntyjen ja koivujen lisäksi muutamat varttuneet tervalepät (kuvat 4 ja 5). Kuva 3. Kaava-alueen keskiosan kasvillisuutta Sienimäellä

8 Kuva 4. Näkymä pihapiirin reunaan ja Vuoksenniskantielle Sienimäen kaava-alueella Kuva 5. Näkymä Vuoksen rantaan Sienimäen kaava-alueella

9 2.2. Liito-orava Selvitysalueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä, tosin ajankohta oli sopimaton papanakartoituksen ohjeiden mukaiseksi toteuttamiseksi (Nironen ja Lammi 2003). Selvitysalueen puusto ei erityisen hyvin sovellu liito-oravan elinympäristöksi. Liito-oravan läpikulku alueen kautta on kuitenkin periaatteessa mahdollista. Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka-tietokantaan ei ole tallennettu liito-oravahavaintoja selvitysalueelta (tilanne ) Lepakot Selvitysajankohta oli sopimaton lepakoiden detektorikartoituksen toteuttamiseksi. Vuoksen rantaalueet ovat selvityksen ulkopuolisten havaintojen perusteella varsin merkittäviä lepakoiden saalistusalueita ja todennäköisesti myös kulkureittejä (esimerkiksi Teollisuustyöväen asuntomuseo Ritikanrannassa; Karri Kuitusen muistiin panot). On todennäköistä, että kaava-alueella ja sen Vuokseen rajoittuvalla ranta-alueella liikkuu (mahdollisesti saalistusta ja läpikulkua) jossakin määrin ainakin pohjanlepakoita ja vesisiippoja. Selvitysalueella on niukasti lepakoiden käyttöön soveltuvaa kolopuustoa, joten alueella ei todennäköisesti ole suurta merkitystä lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueena. Selvitysalueella ei myöskään ole tiedossa lepakoiden levähdys- ja talvehtimispaikoiksi soveltuvia bunkkeri- kellari- tai tunnelirakenteita Pesimälinnusto Maastokäynnin ajankohta ( ) oli sopimaton pesimälinnustoselvityksen toteuttamiseksi. Kasvillisuuden yleispiirteiden perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että selvitysalueella ei todennäköisesti ole erityistä merkitystä maalintujen pesimäympäristönä. Vuoksen rantaviiva on jyrkkä, eikä vesilintujen suojapaikaksi soveltuvaa rantaluhtaa ole. Aiempien vuosien havaintojen perusteella kaava-alueella on lähinnä paikallista merkitystä yölaulajien, kuten satakielen, viitakerttusen ja pensassirkkalinnun elinympäristönä (Karri Kuitusen muistiinpanot, Ilpo Hjerppe, kirjallinen tiedonanto). Selvitysalueelta ei ole tiedossa valkoselkätikkahavaintoja. Aiempien vuosien tunnettu pesimäreviiri sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä, joten tikkojen ruokailulennot voisivat periaatteessa ulottua selvitysalueelle (Timo Laine/Metsähallituksen luontopalvelut, kirjallinen tiedonanto). Selvitysalueella havaittiin Vuoksen rannassa joitakin vanhoja tikan syönnöksiä, joista osa saattaa olla valkoselkätikan tekemiä. Varmaa lajin määritystä ei kuitenkaan kyetty tekemään. Kokonaisuutena tarkastellen sopivan lahopuuston määrä selvitysalueella ja sen merkitys tikkojen ruokailualueena on vähäinen. 8

10 3. Tulosten tarkastelu Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava luontoselvityksen toteuttamiselle epäedullinen ajankohta. Selvitysajankohdalla on merkitystä etenkin pesimälinnuston ja lepakoiden sekä kenttäkerroksen kasvillisuuden selvittämisen näkökulmasta. Selvityksen puutteista huolimatta voidaan kuitenkin arvioida, että kaava-alueella ei todennäköisesti ole suurta merkitystä selvitettyjen eliöryhmien elinympäristönä eikä alueella sijaitse maankäytössä huomioitavia luontotyyppejä. Maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida mahdollinen lepakoiden ja liito-oravien läpikulku alueella säästämällä suurimpia puita etenkin Vuoksen rannassa. Selvitysalueella ei ole erityistä merkitystä erittäin uhanalaisen valkoselkätikan elinympäristönä. Pihapiirin reunassa Vuoksen rannassa sijaitsevaa lehtipuustoa ja lahopuita voidaan mahdollisuuksien mukaan säästää valkoselkätikan ja muiden tikkojen ruokailupuiksi (kuva 1; sinisellä katkoviivalla merkitty alue). 4. Kirjallisuus Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Metsälaki 1093/116. Neuvoston direktiivi 79/409/ETY: luonnonvaraisten lintujen suojelusta (lintudirektiivi). Neuvoston direktiivi 92/43/ETY: luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (luontodirektiivi). Nironen, M. & Lammi, E. 2003: Liito-oravaselvitykset. Liite 4C. julkaisussa Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Vesilaki /587 9

11 LIITE 1. Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvityksessä havaitut putkilokasvilajit (84). ahomansikka aho-orvokki aitovirna haapa harmaaleppä hiirenporras hiirenvirna huopakeltano karviainen kevättaskuruoho kivikkoalvejuuri koiranheinä koiranputki korpikaisla korpikastikka kultapiisku kuusi lehtikuusi-laji lehtoneidonvaippa lehtonurmikka leskenlehti luhtavuohennokka lumme-laji maitohorsma mesiangervo metsäalvejuuri metsäapila metsäkorte metsäkurjenpolvi metsälauha mustikka mänty niittyleinikki niittysuolaheinä nuokkutalvikki nurmilauha nurmitädyke ojakellukka ojakärsämö orapihlaja-laji paimenmatara paju-laji (ei raita) peltokorte pelto-ohdake pietaryrtti piharatamo pihlaja pikkutalvikki poimulehti-laji pujo puna-apila punaherukka päivänkakkara raita ranta-alpi rantamatara rantayrtti rauduskoivu rohtotädyke ruokohelpi rätvänä rölli-laji rönsyleinikki röyhyvihvilä siankärsämö siniheinä suomyrtti suoputki syyläjuuri syysmaitiainen särmäkuisma tammi terttualpi tervaleppä timotei tuomipihlaja-laji ukonputki vaahtera vadelma valkoapila vesi/viiltosara viitakastikka voikukka-laji vuohenputki