SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS

2 1 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Anne Koskela Viite

3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. TULOKSET 4 3. JOHTOPÄÄTÖKSET 9

4 3 1. JOHDANTO Soinin kunta on kaavoittamassa keskustaajaman eteläpuolella olevaa Pihlaanmäen aluetta. Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kirkonseudun osayleiskaava. Lisäksi kaavoitettavalla kohteella on voimassa niin ikään hyväksytty asemakaavayhdistelmä. Osayleiskaavan luontoselvityksessä (2003) kaavoitettavalla alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita. Vireillä olevassa asemakaavatyössä on tarkoitus muuttaa asemakaavan virkistys- (VL) ja maatalousalueita (MT) asumiseen. Kohde sijaitsee asutulla alueella rakennetun ympäristön keskellä ja on valtaosin peltoa. Soinin kunnan toimeksiannosta kohteelle tehtiin lyhyt maastokäynti klo 14:00-17:00, jonka tarkoituksena oli tarkistaa alueen mahdolliset luontoarvot. Maastotyöt ja raportin on laatinut luontokartoittaja EAT, ins. AMK Ville Yli- Teevahainen Ramboll Finland Oy:n Seinäjoen toimipisteestä. Kuva 1. Ilmakuva alueelta ja suunnittelualueen rajaus (ilmakuvan lähde: MML 04/2012)

5 4 2. TULOKSET Kohteiden kasvillisuuskuviot on rajattu kuvaan 2 ja lyhyet selostukset kuvioista on kuvattu sen alla. Kuva 2. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot. Eteläisempi osa-alue Selvitysalue on kaksiosainen. Niistä eteläisempi osa-alue rajautuu pohjoispuoleltaan Lauttotiehen ja idässä olemassa oleviin rakennustontteihin. Kohteesta valtaosa on maatalousaluetta. Kuviolla 1 on nurmipeltoa, jossa kasvaa mm. valko- ja puna-apila, rönsy- ja niittyleinikki, voikukka, siankärsämö, piennarpoimulehti, koiranputki, ahomansikka, peltokanankaali, aho- ja niittysuolaheinä, nurmipiippo, orvontädyke, syysmaitiainen, maitohorsma, hanhenpaju ja suo-ohdake. Nurmipellon päällä lenteli noin naakan parvi sekä muutama harakka.

6 5 Kuva 3. Kuvio 1 on nurmipeltoa, joka rajautuu puustoiseen reunaan (kuvio 2) pellon ja tonttien välillä (kuvan vas. reuna). Nurmipellon koillisreunalla on asuintonttien ja pellon välissä kapea puu- ja pensasvyöhyke (kuvio 2), jossa kasvaa mm. harmaaleppää, kuusta, mäntyä, hieskoivua, pihlajaa. Kohteella oli useita räkättirastaita, kirjosieppo sekä pensaskerttu. Puu- ja pensasvyöhykkeen tuntumassa kasvaa mm. mesiangervo, ojakellukka, huopaohdake, mustaherukka. Nurmipellon länsi-lounasnurkassa on pienialainen lehtipuusaareke, jossa kasvaa haapaa, harmaaleppää, hieskoivua, tuomea, vadelmaa, pohjanpunaherukkaa (kuvio 3). Pensaikossa lauloi pensaskerttu. Kuva 4. Kapea lehtipuusaareke (kuvio 3) kuvan taustalla.

7 6 Pohjoisempi osa-alue Pohjoisemman osa-alueen maisemakuvaa hallitsevat sielläkin avoimet peltolohkot. Kuvio 4 on avo-ojissa olevaa, osin kosteapohjaista ja tulvavaikutteista kesantopeltoa, jossa valtalajeina mm. valko- ja puna-apila, voikukka, lupiini ja rönsyleinikki. Kesantopellon keskellä kulkee Lauttopuro, joka on kaivettua, ei-luonnontilaista matalaa vesiuomaa. Lauttopurossa kasvaa mm. ulpukkaa, järvikortetta ja puron penkalla metsäkorte, metsäimarre, suo-orvokki, käenkaali, oravanmarja, viiltosara, metsäalvejuuri. Lauttopuron reunoilla on vanhoja kaivumassoja, jotka ovat jo pensoittuneet mm. pajuilla, hieskoivulla, vadelmalla, harmaalepällä, tuomella ja mustaherukalla. Maastokäynnillä tavatun paikallisen asukkaan mukaan purossa on kalaa (mm. ahven ja hauki) ja purossa on alajuoksulla majavan rakentama pato. Majavan syönnöksiä löytyi myös kuviolta 4 Lauttopuron varrelta. Lauttopurossa esiintyvä majavalaji saattaa olla kanadanmajava, sillä euroopanmajavan vahvimmat seudut ovat Satakunnassa ja Suupohjassa. Puron pohjoispuolen kesantopelto on hyvin kosteapohjaista ja siellä esiintyy mm. rönsy- ja niittyleinikki, ahosuolaheinä, suo-ohdake, mesiangervo, koiranputki. Kostea kesantopelto rajautuu tiheää lehtipuuviitaan. Kuva 5. Lauttopuron eteläpuolista kesantoa.

8 7 Kuva 6. Lauttopuron pohjoispuolista kesantopeltoa. Kuva 7. Lauttopuro. Kuviolla 5 on pieni lehtipuusaareke, jossa kasvaa mm. hieskoivua, kiiltopajua, nuoria alikasvoskuusia, nuorta harmaaleppää, mesiangervoa, oravanmarjaa, pihlajaa, mesiangervoa, huopaohdaketta ja koiranputkea. Maassa on vanhoja raivaustähteitä.

9 8 Kuva 8. Kuviolla 5 on pieni lehtipuusaareke. Kuviolla 6 on kostea ja tulvavaikutteinen lehtipuuviita, jossa kasvaa mm. hieskoivua, kiiltopajua, mutamia kuusia, mäntyjä, harmaaleppää, kenttäkerroksessa mm. mesiangervoa, metsäkortetta ja metsäkurjenpolvea. Kuviolla on pieni avovesilampare/vanha ojauoma, jossa mm. pikkulimaskaa, osmankäämiä, pikkumataraa, pullosaraa, kurjenjalkaa ja reunoilla okarahkasammalta. Kuva 9. Kosteaa lehtipuuviitaa kuviolla 6. Kuvio 7 on mustikka-puolukkatyypin (MT-VT) kangasmetsää, jossa valtapuustona on varttunut kuusikko, joukossa mäntyä ja hieskoivua. Pensaskerroksessa esiintyy kuusen alkuja pihlajaa ja katajaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikka, puolukka, metsätähti, kevätpiippo, metsä-

10 9 lauha, kangasmaitikka, nuokkutalvikki ja pohjalla kerros- ja seinäsammal, korpirahkasammal, korpikarhunsammal. Kuva 10. Kuvio 7 on selvitysalueen ainoa pieni metsäinen kuvio. 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalueella (sekä eteläinen että pohjoinen osa-alue) tavattu lajisto on tavanomaista ja yleistä, eikä siellä esiinny arvokkaita luontokohteita (kuten metsälain, vesilain, luonnonsuojelulain kohteita tai uhanalaista, vaateliasta tai muuten arvokasta lajistoa). Lauttopuro ja sen varsi on kuitenkin piristävä lisä peltoalueen monimuotoisuuteen kaloineen ja majavineen, joten suositeltavaa on varata kaavassa tulvavaikutteinen puron varsi edelleen VL-alueeksi.