LAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON"

Kaarlo Nieminen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LAUSUNTO LAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON LUONTOARVOISTA Tekijä: Rauno Yrjölä

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Alueen luonto Liito-oravan esiintyminen alueella Muu lajisto Yhteenveto... 7 Ympäristötutkimus Yrjölä Oy PL Klaukkala 2

Kiinteistöjen omistajat haluavat nostaa vanhojen suurempien tonttien rakennusoikeutta tällä hetkellä voimassa olevasta.

3 1 JOHDANTO Manninpellon alue on pientaloalue Espoon Lahnuksessa. Alueelle on viimeisen vuosikymmenen aikana noussut uusia taloja, mutta alueella on myös vanhaa rakennuskantaa ja muutamia rakentamattomia tontteja. Kiinteistöjen omistajat haluavat nostaa vanhojen suurempien tonttien rakennusoikeutta tällä hetkellä voimassa olevasta. Kaavamuutoksen taustaksi tarvitaan tieto alueen mahdollisista suojeltavista luontoarvoista. Tarkastelualueen pinta-ala on hieman yli 10 hehtaaria. Tässä työssä selvitettiin maastokäynnillä onko alueella mahdollisesti suojeltavia luontotyyppejä, ja soveltuuko alue mm. liito-oravan elinympäristöksi. Maastokatselmus paikalle tehtiin Tämän lisäksi arvioitiin, onko tarpeen tehdä vuonna 2019 tarkempia selvityksiä alueen kasvillisuudesta ja eri eliöryhmistä. Lausunnon on laatinut FT Rauno Yrjölä. Kuva 1. Tarkastelualue (punainen raja), ja tontit, joille haetaan kaavamuutosta (sininen raja). Kartta Espoon kaupunki. Kuva 2. Ilmakuva alueesta ja kohdat, joita on selostettu tarkemmin. Ilmakuva Espoon kaupunki. 2 ALUEEN LUONTO Lahnuksentien varrella on lehtipuuvaltainen vyöhyke. Manninpellon ja Lahnuksentien välillä on tonttien reunoilla muutamia haapoja, mutta Lahnuksentieltä Manninpellolle kulkevan kevyenliikenteenväylän pohjoispuolella metsä on mänty- ja raudukoivuvaltaista tuoretta kangasta (kohta 1). Pensaskerroksessa kasvaa myös vaahteran taimia ja raitaa. Yhtenäinen metsävyö jatkuu tonttien välissä kohti koillista ja puusto on pääosin kuusien ja koivujen muodostamaa sekametsää. Luontotyypiltään alue on lähinnä tuoretta kangasta. 3

Kuva 3. Mänty-koivu-sekametsää kevyenliikenteenväylän pohjoispuolella. Kuva 4. Metsikössä on myös yksi pöllönpönttö.

Tontilla on matalaa lehtipensaikkoa, alue näyttää ihmistoiminnan aikanaan muokkaamalta.

Manninpellontien varressa oleva tyhjä tontti. Kuva 6.

Manninpellontien länsipuolella olevien rakennettujen tonttien ja ojan väliin jää kapea reunuspuusto, jossa kasvaa mm. haapoja, kuusia, rauduskoivuja ja raitaa.

4 Kuva 3. Mänty-koivu-sekametsää kevyenliikenteenväylän pohjoispuolella. Kuva 4. Metsikössä on myös yksi pöllönpönttö. Manninpellontien varressa on puoliavoin tyhjä tontti, jonka kautta kulkee polku kohti pohjoista. Tontilla on matalaa lehtipensaikkoa, alue näyttää ihmistoiminnan aikanaan muokkaamalta. Tässä kohtaa edellä kuvattu metsikkö päättyy, ja puustoinen yhteys pohjoiseen jatkuu aukon itäpuolella ojanvartta pitkin (kohta 2). Kuva 5. Manninpellontien varressa oleva tyhjä tontti. Kuva 6. Jos alueen kautta liikkuisi esimerkiksi liitooravia, niin puustoinen yhteys jatkuu aukon oikealla puolella olevaa reunuspuustoa pitkin. Manninpellontien länsipuolella olevien rakennettujen tonttien ja ojan väliin jää kapea reunuspuusto, jossa kasvaa mm. haapoja, kuusia, rauduskoivuja ja raitaa. Alue vaikuttaa liito-oravalle sopivalta alueelta, sillä siinä on runsaasti ravintopuita (kohta 3). Ojanvarttapitkin on levinnyt laaja kasvusto jotakin koristepiiskua, todennäköisesti kanadanpiiskua (Solidago canadensis) tai isopiiskua (Solidago gigantea) tai risteymälajia tarhapiiskua. Puutarhoista karanneet amerikkalaista alkuperää olevat piiskulajit on luokiteltu Suomessa vieraslajeiksi, joiden leviämistä luontoon tulisi estää. Selvitysalueen pohjoisosasta on puustoinen yhteys kohti pohjoista Korpilammentien yli (kohta 4). Pohjoisosassa oleva mäki on laelta kuivaa mäntyvaltaista kangasta. 4

Kuva 7. Puutarhasta levinnyt piiskulaji on vallannut ojanvarren. Kuva 8. Ojanvarren puustoinen yhteys jatkuu alueelta pohjoiseen.

Manninpellontien varren tonteilla puusto ei kadun varrella ole juuri lainkaan, eikä tonttien väleissä ole tyhjiä tiloja, joten esimerkiksi liito-oravan liikkuminen Manninpellon

Muutoin kallioselänne on jyrkkäreunainen, ja laella kasvaa mäntyvaltaista kuivaa kangasmetsää (kohta 6). Tonttien takaosissa on yksittäisiä haapoja (kohta 7).

Manninpellontien itäpuolella pellonreunassa on tuoreempaa sekametsää ja ilmeisesti kesantona oleva vanha viljelyalue.

5 Kuva 7. Puutarhasta levinnyt piiskulaji on vallannut ojanvarren. Kuva 8. Ojanvarren puustoinen yhteys jatkuu alueelta pohjoiseen. Puurivissä on muutamia aukkoja, mutta ne eivät ole niin leveitä ettei esimerkiksi liito-orava pääsisi etenemään. Manninpellontien varren tonteilla puusto ei kadun varrella ole juuri lainkaan, eikä tonttien väleissä ole tyhjiä tiloja, joten esimerkiksi liito-oravan liikkuminen Manninpellon poikki on epätodennäköistä. Tonttien itäpuolella sen sijaan on korkea metsäinen kallioselänne, alueen koillisnurkassa on hieman enemmän haapoja (kohta 5). Muutoin kallioselänne on jyrkkäreunainen, ja laella kasvaa mäntyvaltaista kuivaa kangasmetsää (kohta 6). Tonttien takaosissa on yksittäisiä haapoja (kohta 7). Metsän eteläosa on sekametsää, jossa on kuusia ja lehtipuita (kohta 8). Korpilammentien ja Manninpellontien risteyksessä on vanhaa viljelyaluetta (kohta 9). Kuvat 9 ja 10. Manninpellontien itäpuolella pellonreunassa on tuoreempaa sekametsää ja ilmeisesti kesantona oleva vanha viljelyalue. Manninpellontien länsipuolelle Manninpellon risteyksessä kasvaa tontilla muutama haapa, ja tässä kohtaa on puustoinen yhteys Manninpellontien itäpuolelle (kohta 10). Manninpellon eteläpuolella olevilla tonteilla on lehtipuuvaltaista puustoa, joka on pääasiassa raudus- ja hieskoivua sekä harmaaleppää. Haapoja ei sillä alueella ole, ja metsikkö soveltuisi liito-oravalle vain liikkumisyhteydeksi (kohta 11). 5

Rakentamattomilla tonteilla Manninpellon eteläpuolella oleva metsä on paikoin lehtomaista sekametsää, kosteammilla kohdilla on hieskoivuja ja raitaa, muutoin puusto on pääasiassa rauduskoivu,

Tonteilla on selvästi nähtävissä ajoura, jonka varrella metsikössä on erilaisia rakennustarvikkeita (kohta 13). Kuva 11. Harmaaleppää ja koivuja kasvavaa metsikköä Manninpellon eteläpuolella. Kuva 12.

3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN ALUEELLA Manninpellon alueesta osa soveltuu maastokäynnin perusteella liito-oravan elinalueeksi. Sopivat alueet ja liikkumisyhteydet on esitetty kuvassa 15.

Liito-oravaselvitykset tehdään kevättalvella, jolloin talven aikana kertyneet keltaiset papanat ovat helpommin havaittavissa.

6 Rakentamattomilla tonteilla Manninpellon eteläpuolella oleva metsä on paikoin lehtomaista sekametsää, kosteammilla kohdilla on hieskoivuja ja raitaa, muutoin puusto on pääasiassa rauduskoivu, harmaaleppää ja kuusia. Lähinnä Korpilammentietä oleva alue on puoliavointa (kohta 12), ja sinne on selvästi aiemmin ajettu hiekkaa ja maastoa täytetty ehkä rakentamista tai varastointia varten. Tonteilla on selvästi nähtävissä ajoura, jonka varrella metsikössä on erilaisia rakennustarvikkeita (kohta 13). Kuva 11. Harmaaleppää ja koivuja kasvavaa metsikköä Manninpellon eteläpuolella. Kuva 12. Lähinnä Korpilammentietä oleva tontti on puoliavoin ja sinne on läjitetty hiekkaa. Kuva 13. Vanha tasoitettu ajoura on nähtävissä metsässä. Kuva 14. Alueelle on tuotu erilaisia rakennustarvikkeita. 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN ALUEELLA Manninpellon alueesta osa soveltuu maastokäynnin perusteella liito-oravan elinalueeksi. Sopivat alueet ja liikkumisyhteydet on esitetty kuvassa 15. Liito-oravan esiintymistä ei pysty luotettavasti selvittämään syksyllä, koska kesäkauden tummia papanoita on vaikea havaita puiden alta. Liito-oravaselvitykset tehdään kevättalvella, jolloin talven aikana kertyneet keltaiset papanat ovat helpommin havaittavissa. Tarkistin Manninpellon alueen aiempia liito-oravahavaintoja Espoon kaupungin sähköisestä aineistosta. Lahnuksen alueella on vuosien varrella tehty muutamia selvityksiä ja Manninpellon alue on kuulunut mm. koko Espoon liito-oravakartoitukseen (Lammi ym. 2016). Selvityksessä on merkitty kulkuyhteys Korpilammentien ja Lahnuksentien risteyksen kohdalta, Vihdintien suunnasta kohti Espoon pohjoisosaa, 6

7 mutta Manninpellon alueella ei ole havaittu liito-oravia. Lähimmät havainnot ovat alle kilometrin päässä Lahnuksentien varrella sekä Korpilammen alueella. Todennäköisesti tonttien rakentamisoikeuden kasvattamisella ei ole merkitystä liito-oravalle. Kuva 15. Liito-oravalle ainakin ruokailualueiksi soveltuvat, haapoja kasvavat alueet Manninpellon alueella (vihreä katkoviiva) sekä olemassa olevat puustoiset yhteydet alueella. 4 MUU LAJISTO Espoossa on viime vuosina selvitetty myös mm. lahokaviosammalen esiintymistä. Laji kasvaa lahopuulla kosteapohjaisissa kuusimetsissä. Sellaisia ei ole Manninpellon alueella. Alueella ei ole ojaa lukuun ottamatta lainkaan kosteikkoja, joten viitasammakon lisääntymispaikkaa alueella ei ole. Lajista on havaintoja alle kilometrin päästä suolta Lahnuksentien länsipuolelta sekä Riitukin lammelta (Ahopelto ym. 2017). Alue ei myöskään sovellu harvinaisille sudenkorentolajeille. Luontotyyppien perusteella alueella esiintyy lepakoista todennäköisesti pohjanlepakkoa, joka viihtyy omakotialueillakin. Lähimetsistä on havaintoja myös viiksisiipoista/isoviiksisiipoista, mutta niiden saalistusalueeksi Manninpelto on todennäköisesti liian avoin. Kaikkien lepakkolajien lisääntymis- ja levähdyspaikat on suojeltu. Lisääntymis- tai levähdyspaikkaa ei helposti pysty maastossa selvittämään. On mahdollista, että alueen rakennuksissa on kesällä ainakin joitakin lepakoita. Suuria kolopuita ei tonteilla havaittu. Uusien rakennusten rakentaminen vähentää puustoa, mutta todennäköisesti sillä ei ole suurta merkitystä pohjanlepakoille, jolle alue lähinnä soveltuu. Se saalistaa avoimessa ilmatilassa aukkopaikoilla. 5 YHTEENVETO Tehdyn maastotarkistuksen ja asiantuntija-arvion mukaan alueella ei ole suojeltavia luontotyyppejä. Lahopuuta alueella on hyvin vähän, ja esimerkiksi lahokaviosammalen esiintyminen alueella on 7

8 epätodennäköistä. Alue ei myöskään sovellu ainakaan liito-oravan eikä viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikaksi. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja voi olla alueen vanhemmissa rakennuksissa. Alueen luontotyyppien ja tiedossa olevien luontotietojen perusteella alueella ei todennäköisesti ole erityisesti suojeltavan tai huomioitavan lajin esiintymiä, eikä lisäselvityksiä vuonna 2019 tarvitse tehdä. Arvioni perusteella selvitysalueen tonttien rakennusoikeuden nostamiselle ei ole estettä. Nurmijärvi Rauno Yrjölä Kirjallisuus Ahopelto, L., Vickholm, J. & Yrjölä, R. 2017: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Luontoselvitys 2017 Kalajärven ympäristössä. - Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 14/2017. Lammi, E., Vauhkonen, M., Routasuo, P. & ja Hanski, I.K. 2016: Espoon liito-oravien kokonaisselvitys Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 2/

Samankaltaiset tiedostot

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista