SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen

2 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET LUONNONOLOT JA KASVILLISUUS ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET MERKITTÄVÄT LAJIESIINTYMÄT KIRJALLISUUS... 7 Kansi: Kallio Andritzin asemakaava-alueen pohjoisosassa. Valokuva Marko Vauhkonen. 1 JOHDANTO Savonlinnan kaupunki laatii asemakaavaa Andritzin alueelle, joka sijaitsee Lypsyniemessä kaupungin keskustan itäpuolella, Kyrönsalmen itärannalla. 3

3 Savonlinnan kaupunki tilasi Andritzin asemakaava-alueen luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työn on tehnyt kevään ja kesän 2008 aikana FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Andritzin asemakaava-alueen (kuva 1) aiemmat luontotiedot tarkastettiin Etelä- Savon ympäristökeskuksesta ja Savonlinnan kaupungilta. Lisätietoja saatiin savonlinnalaiselta kasviharrastaja Tapani Kettuselta. Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura suojelualueverkoston tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita eikä Etelä-Savon seutukaavassa osoitettuja luonnonsuojelukohteita. Alueella ei myöskään ole luonnonmuistomerkkejä, suojeltuja luontotyyppejä eikä tiedossa olevia EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymiä. Kuva 1. Andritzin asemakaava-alueen sijainti ja rajaus. Savonlinnan kaupunki. Selvitysalueelle tehtiin ja maastokäynnit, joilla alue käveltiin kattavasti läpi. Maastotöiden ajankohdasta johtuen inventointi painottui kasvistoon sekä kasvillisuus- ja luontotyyppeihin. Erityistä huomiota kiinnitettiin EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien sekä erityisesti suojeltavien, uhanalaisten, silmälläpidettävien ja alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymiseen 4

4 sekä näille lajeille sopiviin elinympäristöihin. Lisäksi selvitettiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n mukaisten kohteiden, metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Kohteiden arvotuksessa noudatettiin Södermanin (2003) ohjeita. Maastokäynneillä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla luontokohteet ja lajien havaintopaikat voitiin paikantaa riittävällä tarkkuudella. 3 TULOKSET 3.1 LUONNONOLOT JA KASVILLISUUS Andritzin asemakaava-alue rajoittuu pohjoisessa valtatiehen 14, lännessä Andritzin teollisuusrakennuksiin, etelässä Lypsyniemenkadun ja Karjalantien rakennettuihin alueisiin sekä idässä Vipusenkadun varrella olevaan asutukseen. Kaava-alueen pohjoisreunalla on kallioinen metsäalue, jonka pohjoisrinne viettää valtatielle päin. Tämän metsäalueen itäpäässä on harvennettua iäkästä männikköä. Alikasvoksena on nuorempia koivuja, raitoja, harmaaleppiä, tuomia, vaahteroita sekä pensaskerroksessa pihlajavesakkoa, terttuseljaa, punaherukkaa ja vadelmaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on kulttuurivaikutteista ja sen lajistoon kuuluvat mm. sananjalka, maitohorsma, vuohenputki, nokkonen ja rönsyleinikki. Metsikössä on pieniä kosteampia painanteita, joissa kasvaa lisäksi viita- ja korpikastikkaa, mesiangervoa, ranta-alpia ja hiirenporrasta. Tenniskentän länsipuolella on lehtomaista kangasmetsää, jonka valtapuustona on koivuja ja mäntyjä. Lisäksi tavataan vaahteraa, tuomea, raitaa ja haapaa sekä pihlajavesakkoa. Pensaskerroksen lajeja ovat punaherukka ja koiranheisi. Kenttäkerroksessa esiintyviä kasvilajeja ovat oravanmarja, vuohen- ja karhunputki, mustikka, kangasmaitikka, rönsyleinikki, kevätpiippo, kielo, ahomansikka, lillukka, mustakonnanmarja, metsäkastikka, sudenmarja, hiirenporras, kultapiisku, nurmilauha, nuokkuhelmikkä, sananjalka, metsäimarre ja kivikkoalvejuuri. Metsikön puusto on melko harvaa, ja aukkopaikoissa kasvaa aiemmasta laidunnuksesta kertovaa niittylajistoa: niittyleinikki, ruusuruoho, niittynätkelmä, hiirenvirna, rätvänä, nurmi- ja rohtotädyke, paimenmatara, särmäkuisma, puna-, metsä- ja valkoapila, kissankello, aho-orvokki ja heinätähtimö. Kaava-alueen pohjoisreunalla on sammal- ja jäkälävaltaisia kalliopaljastumia (kansikuva). Putkilokasveista kallioilla ja niiden reunoilla tavataan metsälauhaa, ahosuolaheinää, siankärsämöä, keltamaksaruohoa, pelto- ja ketohopeahanhikkia, sarjakeltanoa, tahmavillakkoa, harakankeltanolajia, maitohorsmaa, keltakannusruohoa, rohtotädykettä, ketokelttoa, lampaannataa, mustikkaa, puolukkaa, kanervaa, rätvänää, oravanmarjaa, ahomansikkaa, metsäkastikkaa ja kevätpiippoa. Puustona on nuorehkoa männikköä. Avokalliolaikkujen reunoilla kasvaa joitakin katajia sekä tuhkapensasta. Kaava-alueen läntisin osa on Andritzin teollisuusrakennuksiin liittyvää varastokenttää, joka on aidattu. Aidan ja Vipusenkadun välissä on pieni tuoreen kankaan metsikkö, jonka puustona on nuoria mäntyjä sekä muutamia koivuja, raitoja ja pihlajavesakkoa. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka, puolukka, 5

5 metsälauha, metsäkastikka, lampaannata ja kangasmaitikka. Aidan sisäpuolella on toinen pieni metsikkö, jonka puustona on kookkaita mäntyjä ja koivuja sekä vaahteraa, pihlajaa ja harmaaleppää. Aluskasvillisuudessa vallitsevat vadelma, nokkonen ja maitohorsma. Andritzin asemakaava-alueen keskellä on Nohevan ja kuitulaboratorion rakennukset sekä näitä ympäröivät nurmi- ja pysäköintialueet. Rakennettua aluetta on myös Lypsyniemenkadun varrella. Näiden alueiden välissä on tuoreen kankaan männikköä ja kalliojyrkänne, jossa ei ole erityistä kalliokasvillisuutta. Jyrkänteen laella on pieni kalliopaljastuma, jossa kasvaa ahosuolaheinää, isomaksaruohoa, ahomansikkaa, keltakannusruohoa, heinätähtimöä ja pölkkyruohoa. Laella kasvaa myös tuhkapensasta ja punalehtiruusua. Myös kallion poikki kulkevan aidan itäpuolella kasvaa tuoreen kankaan männikköä, jossa on alikasvoksena pihlajavesakkoa ja katajia. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka, puolukka, metsäkastikka ja kangasmaitikka. Lisäksi tavataan vähän kieloa ja lillukkaa. Männikön itä- ja koillispuolella on nurmi- ja pysäköintialueita sekä henkilöstöravintola Andriisi. Pysäköintialueen reunalla kasvaa niitty- ja piennarlajeja: ruusuruoho, hietakastikka, keltakannusruoho, ketohopeahanhikki, hiirenvirna, pujo, kissankello, siankärsämö ja pelto-ohdake. Henkilöstöravintolan ja Vipusenkadun välissä on harvennettu mänty koivuvaltainen metsikkö, jossa kasvaa lisäksi vähän raitaa, pihlajavesakkoa ja vadelmaa sekä nuoria harmaaleppiä ja haapoja. Metsikön kenttäkerroksessa tavataan mustikkaa, metsäkastikkaa, metsälauhaa, sananjalkaa, metsäalvejuurta, oravanmarjaa, käenkaalia, kevätpiippoa, metsätähteä, kultapiiskua, rohtotädykettä, särmäkuismaa, metsäimarretta ja piikkiohdaketta. Ravintolan pysäköintialueen pohjoispuolella on pieni kalliojyrkänne, jonka tyvellä kasvaa nuoria vaahteroita ja tuomia sekä terttuseljaa, tammen taimia ja punalehtiruusua. Vipusenkadun reunalla on kostea painanne, jossa kasvaa nuokkutalvikkia, kalvassaraa, suo-orvokkia, metsäkortetta, metsä- ja korpiimarretta, hiirenporrasta ja metsäalvejuurta sekä niukasti koiranheittä. 3.2 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Andritzin asemakaava-alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä tai vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n tarkoittamia kohteita (suojellut pienvedet). Metsälakia sovelletaan asemakaava-alueilla ainoastaan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla, joten Andritzin alueella ei ole metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Asemakaava-alueella ei ole myöskään Suomessa uhanalaiseksi arvioituja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 3.3 MERKITTÄVÄT LAJIESIINTYMÄT Selvitysalueelta ei ole ennestään tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien (ks. Sierla ym. 2004), erityisesti suojeltavien lajien, uhanalaisten lajien (ks. Rassi ym. 2001) tai muiden merkittävien eliölajien esiintymiä. Myöskään vuoden 2008 maastokäynneillä ei todettu tällaisten lajien esiintymiä. Asemakaava- 6

6 alueella ei arvioitu olevan sellaisia elinympäristöjä, joissa merkittävien lajien esiintyminen olisi todennäköistä. 4 KIRJALLISUUS Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: