KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

Transkriptio

1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen tavoitteena oli selvittää rantakaava-alueen luonnonympäristöä, selvittää sen ekologista merkitystä sekä arvioida millaisia vaikutuksia rantarakentamisella on alueen luontoarvoihin. Huomiota maastossa kiinnitettiin kasvillisuustyyppeihin, kasvilajistoon sekä geomorfologiaan ja maisemaan. Apuna maastossa käytettiin normaaleja tunnistuskirjoja, sanelukonetta ja karttaa. Tavoitteena oli ensisijaisesti kartoittaa mahdollisten lakikohteiden esiintyminen suunnittelualueella. Tämän lisäksi pyrittiin kartoittamaan ja rajaamaan kartalle sellaiset luontotyypit, jotka inventoijan käsityksen mukaan tulisi pyrkiä huomioimaan kaavoituksessa ja rakentamisen sijoittelussa. Rantakaava-alueelle ulottuu ranta-aluetta kahdesta eri järvestä; Alimmaisesta ja Ylimmäisestä Kolmiloukkosesta. Maastokäyntiin käytettiin aikaa yksi työpäivä. Ennen maastokäyntiä tutustuttiin alueen ilmakuvaan sekä OIVA -tietokannan tietoihin alueesta. Luontoselvityksen on laatinut FL Jari Hietaranta. Maastossa alue kierrettiin rantoja pitkin kävellen ja sen perusteella laadittiin kasvillisuuskartta perustuen pääosin metsätyyppeihin. Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaistarkastelun mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät 1.1 Kasvilajikuvaukset ja yleisyyden arviointi Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) 2. Luontoselvitys Lähes koko suunnittelualue on hakkuualuetta tai nuorta taimikkoa. Kookkaampaa metsää on vain aivan suunnittelualueen eteläosassa Ylimmäiseen Kolmiloukkoseen rajoittuvalla alueella. Inventointi aloitettiin rantakaava-alueen pohjoisosasta. Paikallistien läheisyydessä on vanha pihapiiri, jonka ympärillä on laajasti toteutettu avohakkuita. Aivan osa-alueen länsirajalla on nuorta koivuvaltaista sekapuutaimikkoa. Seuraavilla sivuilla on esitetty kuvia (1-8) suunnittelualueen eri osista.

2 2 Kuva 1. Pohjoisosan vanhaa laidunniittyä Kuva 2. Kuva on otettu laidunalueen eteläpuolelta. Puusto on tavanomaista mäntykangasta. Kuva 3. Ranta-aluetta läheltä Alimmaisen Kolmiloukkosen rantaa.

3 3 Kuva 4. Alimmaisen Kolmiloukkosen ranta-aluetta. Puusto on nuorta ja mäntyvaltaista. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Kuva 5. Alimmaisen Kolmiloukkosen pohjukassa on suojuotti. Taustalla harvaa mäntyvaltaista kangasta. Kuva 6. Kuva Alimmaisen Kolmiloukkosen pohjukasta pohjoiseen. Rantavyöhykkeen puusto on nuorta.

4 4 Kuva 7. Ylimmäisen Kolmiloukkosen läntisen osan rantaa. Puusto on tälläkin alueella nuorta taimivaiheen metsää Kuva 8. Ylimmäisen Kolmiloukkosen itäosassa on maisemallisesti huomionarvoinen lahti. Puusto on rannassa hieman kookkaampaa kuin muualla. Pohjoisen pihapiirin eteläpuolella on vanha niitty- / laidunalue. Sen ympärillä on toteutettu hakkuita ja puusto on nuorta taimivaiheen männikköä. Niittyalueen laidoilla kasvaa hieman kookkaampaa männikköä. Niitty on osaksi alkanut jo pensoittua. Seuraavassa esitetty kenttäkerroksen ja pohjakerroksen lajistoa kuvaava listaus on hyvin soveltuva kuvaamaan koko suunnittelualueen kasvillisuutta pieniä suopainanteita tai pohjoisen vanhaa laidunaluetta lukuun ottamatta (ks. kuva 1 tai kuva 5). Pohja- ja kenttäkerros: Agrostiscapillaris,nurmirölli 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3 Empetrum nigrum, variksenmarja 4 Calluna vulgaris, kanerva 2-4 Deschampsia flexuosa,metsälauha 2 Melampyrum pratens,e kangasmaitikka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 1-2 Calamagrostis canescens, hietakastikka 2 runsaasti eri jäkälälajeja

5 5 Pensas- ja latvuskerros: Pinus sylvestris, mänty 5 Betula pendua, rauduskoivu 1-2 Juniperus communis, kataja 1 Niittyalueen eteläpuolella aina Alimmaiselle Kolmiloukkoselle asti on kasvillisuus nuorta mäntyvaltaista taimikkoa. Pohjoisosa Alimmaisen Kolmiloukkosen rannasta on soistunutta ja topografia on melko loiva. Etelämpänä muuntuu rannan topografia hieman jyrkemmäksi. Kasvillisuus säilyy kuitenkin hyvin samanlaisena eli nuorena mäntyvaltaisena taimikkona. Järven eteläisessä pohjukassa on kapea soistuva juotti. Sen ympäristössä on toteutettu laajoja hakkuita, jotka ulottuvat aina Ylimmäiselle Kolmiloukkoselle asti. Aivan rantaviivan tuntumassa on kookkaamman puuston vyöhyke. Ranta-alue on tasainen ja paikoin lievästi soistuva. Suunnittelualueen itäosissa on maisemallisesti komea poukama. Osa-alueella ei ole lainkaan varsinaisia geologisia muodostumia: alue on kauttaaltaan pohjamoreenia, jota peittää löyhähkö ablaatiomoreeni. Ranta-alueet ovat kovapohjaisia ja kivisiä. Alimmaisen Kolmiloukkosen rannan pohjoisosassa on turverantaa. Ihmistoiminnan vaikutukset ja jäljet kaukomaisemassa ovat huomattavia. Maisemakuvaa voidaan pitää lähinnä puoliavoimena tai avoimena luonnonmaisemana. Erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei ole; ainoastaan suunnittelualueen vanha pihapiiri muodostaa jonkinlaisen kiintopisteen. 4. Lakikohteet, Natura 2000 ja valtakunnalliset suojeluohjelmat Luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia kohteita ei suunnittelualueella esiinny. Alueella ei ole myöskään valtakunnallisiin suojeluohjelmien alueita. Tila ei sisälly Natura 2000 verkostoon. 5. Yhteenveto Suunnittelualueella on kaksi huomion ansaitsevaa aluetta, joskin kummankin merkitys ovat ekologiselta kannalta vähäinen. Toinen on alueen pohjoisosassa sijaitseva vanha laidunalue ja toinen lähinnä maisemakuvaltaan komea Ylimmäisen Kolmiloukkosen itäinen ranta-alue. 6. Suositukset Edellä mainittua kahta aluetta lukuun ottamatta koko suunnittelualue voidaan sijoittaa luokkaan 1 tavanomainen maisema ja kasvillisuus. Mainitut kaksi kohdetta on sijoitettu luokkaan 2 vähäisiä tai melko vähäisiä luonto- ja maisema-arvoja. Työssä ja kartalla on käytetty seuraavaa luokitusta ja numerointia: 0: maisema- tai ympäristövaurioita 1: tavanomainen maisema ja kasvillisuus 2: vähäisiä tai melko vähäisiä luonto- ja maisema-arvoja 3: huomionarvoisia maisema- ja luontoarvoja 4: merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja 5: hyvin merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja Erityisiä kaavallisia merkintöjä ei tarvita.

6 Sauvossa, 4. huhtikuuta 2009 Jari Hietaranta 6