TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

Transkriptio

1 TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari

2 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET Paikallistien eteläpuoli Harjun lakialue 4 3. Harjun pohjoisrinne Rantavyöhyke.. 5 YHTEENVETO.. 6 LIITTEET Kansikuva: Yövilkka suunnittelualueen kaakkoisosassa, harjun lakialueella.

3 2 JOHDANTO Taipalsaaren Pönniälän Pohjahiekan ranta-asemakaavan suunnittelualueella tehtiin MRL:n mukainen luonto- ja maisemainventointi touko-elokuussa 2013 (LIITTEET, Kartta 1.). Työssä inventoitiin suunnittelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Linnusto- ja kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin tarpeen mukaan kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Suunnittelualueen linnusto inventoitiin toukokuun lopulla sekä kesäkuun lopulla. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain kesäkuun lopulla rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Inventoinnissa hyödynnettiin myös suunnittelualueesta tehtyjä muita selvityksiä sekä harrastajien tekemiä havaintoja suunnittelualueella (Tiira, Hatikka), mikäli niitä oli tehty. Liito-oravan mahdollista esiintymistä suunnittelualueella seurattiin aktiivisesti tarkastamalla kaikki todetut kolopuut, kookkaat ja iäkkäät koivut, haavat ja tervalepät sekä tarkastamalla kaikki lajille sopivat elinympäristöt, jolloin seurattiin mahdollisia merkkejä lajin oleskelusta alueella. Havainnot ja arviot kirjattiin ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisäksi niiden perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten.

4 3 YLEISKUVAUS Suunnittelualue on osa Pönniälänkankaan deltamuodostuman jäätikönpuoleista eli proksimaalireunaa. Alue rajautuu pohjoisessa Saimaaseen, jonka vanhoja rantaterasseja on todettavissa jyrkähkössä proksimaalireunassa. Nykyinen rantaterassi on leveä, matala ja pääosin kasvitonta hiekkapohjaista rantaa (Kuva 7.). Etelässä harjumuodostuma jatkuu loivasti kumpuilevana deltana (Pönniälänkangas) (Kuva 1.). Suunnittelualueen eteläpuolen metsät on avohakattu ja tien pohjoispuolella, mäntyä kasvavassa proksimaalirinteessä on karavaanarialue rakennelmineen. Suunnittelualueella on vain muutamia kiinteitä rakennelmia (mm. rantasauna, pieniä mökkejä). TULOKSET 1. Paikallistien eteläpuoli (LIITTEET, Kartta 1.) Paikallistien eteläpuoli on loivasti kumpuilevaa Pönniälänkankaan deltan lakea, joka laskee kohti kaakkoa. Maaperä osa-alueella on hietaista harjusoraa (Kuva 2.). Alavammilta paikoilla kaakossa (suunnittelualueen ulkopuolella) maaperän hietaisuus kasvaa selvästi. Paikallistien eteläpuoli on avohakattu kasvaen nuorta mäntytaimikkoa, sekapuuna hies- ja rauduskoivu (Kuva 1). Kenttäkerroksen lajisto indikoi pääosin kuivaa kangasta (VT). Osa-alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Niukka lintulajisto todettiin tavanomaiseksi nuorten kangasmetsien lajistoksi (mm. peippo, pajulintu ja metsäkirvinen). Uhanalaisia lintulajeja osa-alueella ei todettu. Alueella ei myöskään todettu liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä. Kuva 1. Suunnittelualueen läpi kulkevan paikallistien eteläpuolta länteen päin kuvattuna. Kuva 2. Maaperä alueella on pääosin hietaista harjusoraa. Kuva eteläreunan tieleikkauksesta. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

5 4 2. Harjun lakialue (LIITTEET, Kartta 1.) Harjumuodostuman lakialuetta pitkin kulkee paikallistie ja sähkölinja, jotka jakavat suunnittelualueen kahteen erilaiseen osaan: tien eteläpuoli on avohakattu ja pohjoispuoli eli harjun laki ja sen proksimaalirinne kasvaa kookasta männikköä (VT- ja alarinteiltään paikoin MT-kangasta). Lakialue on pääosin kuivaa kangasta (VT) ja lakialueella on suoritettu harvennushakkuita (Kuva 3.) Harjumuodostuman lakialue on loivasti kumpuilevaa ja viettää suunnittelualueen itäosassa kohti kaakkoa. Kaakkoon viettävä rinne on hyvin paahteinen (Kuva 4.) ja kasvilajisto hyvin niukkaa. Osa-alueella ei todettu suppia tai muita merkittäviä maisematekijöitä. Kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravasta osa-alueella ei todettu. Alueella ei myöskään todettu uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä. Alueelta etsittiin erityisesti kangasvuokkoa alueen paahteisuuden vuoksi, mutta lajia ei todettu. Ilmeisesti maaperä on liian karkeajakoista kangasvuokolle (laji viihtyy erityisesti paahteisilla hietamailla). Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Kuva 3. Lakialueen mäntymetsää (VT - kangasta) länsiosasta pohjoiseen kuvattuna. Kuva 4. Suunnittelualueen paahteisimmat itäosat todettiin hyvin niukkalajisiksi (VT -kangasta). 3. Harjun pohjoisrinne (LIITTEET, Kartta 1.) Harjumuodostuman proksimaalirinne avautuu pohjoiseen. Rinteeseen on muodostunut useita rantaterasseja, jotka ovat nykyisen vedenpinnan tason yläpuolella. Proksimaalirinteen yläosa on hyvin jyrkkäprofiilinen ja maisemallisesti merkittävä (Kuva 5.) (LIITTEET, Kartta 1. viivoitettu alue merkinnällä /m), sen sijaan alarinteen profiili mataline rantaterasseineen on maltillisempi (Kuva 6.). Rinnealueen itäosassa on tyhjillään olevia pieniä loma-asuntoja ja rantasauna. Tiestö alueella kulkee lähellä rantaa. Alueen länsiosan karavaanarialueella, joka on profiililtaan loivempi, on muutamia risteileviä pikkuteitä ja keveitä rakennelmia asuntovaunujen lisäksi. Rinnealue kasvaa kookasta mäntyä (VT -kangasta, alarinteet paikoin MT -kangasta).

6 5 Suunnittelualueen länsiosassa on karavaanarialue, jolta on poistettu jonkin verran puustoa. Osaalueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravasta osa-alueella ei todettu. Alueella ei myöskään todettu uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä. Alueelta etsittiin erityisesti kangasvuokkoa alueen paahteisuuden vuoksi, mutta lajia ei todettu. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Proksimaalirinteen jyrkkä yläosa on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (LIITTEET, Kartta 1.). Kuva 5. Pohjoisrinteen jyrkkää yläosaa länteen päin kuvattuna. Kuva 6. Pohjoisrinteen loivempaa alaosaa rannalta etelään päin kuvattuna. 4. Rantavyöhyke (LIITTEET, Kartta 1.) Rantavyöhyke on maaperältään lähinnä hienojakoista hiekkaa, osin hietaa. Rantavyöhyke on profiililtaan loiva ja rantaterassi ulottuu rantaviivasta matalana varsin kauas järvelle. Vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten vesien lajistoksi. Joillain matalilla särkillä oli todettavissa harvaa järviruokokasvustoa (Kuva 8.), mutta rantavedet todettiin suurimmaksi osaksi kasvittomiksi (Kuva 7.). Rantaviivaa myötäili n. 4m leveä rantahiekka, jonka takana kasvoi lajistoltaan tavanomaista kuivaa kangasta (VT) ja paikoin lajistoltaan tavanomaista karua kangasta (CT) (Kuva ). Osa-alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravasta osa-alueella ei todettu. Alueella ei myöskään todettu uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

7 6 Kuva 7. Pohjahiekan rantaa länteen päin kuvattuna.. Kuva 8. Rantametsät (VT, paikoin CT) ovat karavaanialueen aktiivisessa käytössä YHTEENVETO Suunnittelualueelta ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Harjualueen proksimaalirinteen jyrkkä yläosa on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. Pönniälänkangas on pohjavesialuetta, joka tulisi ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa siten, ettei pohjavesivaranto vaarannu. Tampereella Jouko Sipari FM, biologi Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p

8 LIITTEET 7