ALTIA OYJ RAJAMÄEN LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Altia Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä Viite ALTIA OYJ RAJAMÄEN LUONTOSELVITYS

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Kirsi Lehtinen Kaisa Torri Luontoselvitys Rajamäen alueelta Viite Kannen kuva: Näkymä vesitorninmäelle. Ilmakuva Maanmittauslaitoksen latauspalvelu Ramboll Terveystie HOLLOLA T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Luonnon yleispiirteet Uhanalaisten lajien aikaisemmat havainnot 7 3. LIITO-ORAVA Yleistä liito-oravista Menetelmät ja aikaisemmat liito-oravahavainnot Liito-oravahavainnot 7 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN 8 5. LÄHTEET 9

4 1 1. JOHDANTO Altia Oyj Rajamäen tehtaat sijaitsevat Nurmijärven kunnan Rajamäen keskustasta noin kilometrin verran pohjoiseen. Yhtiö on esittänyt aloitteen nykyisen asemakaavan muuttamisesta Nurmijärven kunnalle, koska alueen nykyrakenne yhtenäisenä kiinteistökokonaisuutena ei enää palvele Altia Oyj:n liiketoimintatarpeita tai niiden kehittämistä. Merkittävimpinä muutostarpeina on alueen jakaminen erillisiin nykyistä liiketoimintaa tukeviin pienempiin kiinteistökokonaisuuksiin. Lisäksi tavoitteena on alueen avoimuuden lisääminen poistamalla rajaavia aitoja sekä kasvattamalla yleisiä katu- ja kevyenliikenteen alueita. Tämä luontoselvitys on laadittu Altia Oyj:n toimeksiannosta asemakaavoituksen tarpeisiin. Selvitysalue on osin rakennettua tehdasaluetta sekä siihen rajautuvaa maa- ja metsätalousaluetta. Selvityksen tavoitteena on antaa riittävä kokonaiskuva alueen luonnonympäristöstä sekä selvittää ne luonnonympäristön kannalta erityisen arvokkaat alueet jotka kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon. Tavoitteena on edistää ekologisesti kestävää kehitystä (MRL 1 ) sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä (MRL 5 ). Suunnittelualueelle (noin 92 ha) on laadittu luonto- ja liito-oravaselvitys keväällä Selvitystyössä on hyödynnetty olemassa olevia tausta-aineistoja, joita on täydennetty maastokäynneillä (27.4. ja ). Selvityksen on laatinut FM, luonnonmaantieteilijä Kirsi Lehtinen. Kuva 1-1 Suunnittelualueen rajaus.

5 2 2. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 2.1 Luonnon yleispiirteet Suunnittelualue koostuu Rajamäen rakennetusta ja aidoin rajatusta tehdasalueesta ja siihen rajautuvista maa- ja metsätalousalueista. Tehdasalueen metsikkökuviot ovat pääosin metsätalousja puutarhatoimin hoidettuja puistomaisia alueita. Alueella on lukuisia teitä reunustavia puukujanteita sekä piha-alueita. Tehdasalueen puusto ja sen kunto sekä maisemallinen merkitys on selvitetty metsikkökuvioittain ja puustoryhmittäin alueella aiemmin laaditussa puustoselvityksessä (Kiuru 2012). Tehdasalueeseen ja Rajamäentiehen rajautuvia alueita luonnehtivat metsätalouskäytössä olevat varttuneet kuivahkon kankaan mäntymetsät. Kupinmäen alueella risteilee tiheä polkuverkosto ja alue on kasvillisuudeltaan paikoin kulunutta. Suunnittelualueen kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään rehevimmät alueet rajautuvat tehdasalueen lounaisosaan, jossa vanhoihin pihapiireihin rajautuvissa kuusikoissa kasvaa paikoin lehtipuustoa. Aluskasvillisuudessa esiintyy lehtomaisen kankaalle tyypillisiä ruohoja. Lisäksi suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee lehtipuuvaltaisia pellonreunusmetsiä. Oheisella kartalla on esitetty yleispiirteinen osa-aluejako suunnittelualueen metsikkökuvioista sekä jäljempänä tekstissä aluekuvaukset.

6 3 Kuva 2-1 Yleispiirteinen metsikkökuviointi suunnittelualueelta.

7 4 Bioentsyymitehtaan pohjoispuolisilla piha-alueilla kasvaa harvalukuisia varttuneita rauduskoivuja, mäntyjä, pajuja ja raitaa (kuviot 1 ja 2). Rautatien varteen sijoittuu metsäisiä alueita, joiden kasvillisuus koostuu yksittäisistä varttuneista männyistä ja männyn taimista, rauduskoivuista ja katajista (kuvio 3). Aluskasvillisuuden tyypillisimpiä lajeja ovat puolukka, ahomansikka, nurmitädyke, leskenlehti, valkovuokko ja vuohenputki. Viljelykarkulaisia ovat lisäksi kurtturuusu ja lupiini. Kuva 2-2 Vasemmalla näkymä tehdasalueen keskiosiin kuviolla 1 ja oikealla radanvarsimetsää kuviolla 3. Bioentsyymitehtaan eteläpuolella kohoaa vesitorninmäki, jonka yhteydessä on laaja puistoalue (kuviot 4 ja 5). Vesitorninmäellä kasvaa järeää mäntyä ja alikasvoksena nuoria kuusia. Rinnealueilla yleistyvät rauduskoivu ja nuori vaahtera. Aluskasvillisuuden yleisimmät varvut ovat mustikka ja puolukka, lisäksi rinteellä kasvaa runsaasti vuokkoja ja ahomansikkaa. Vesitorninmäen lounaispuolella kohoavan täyttömäen laki on myös metsäinen (kuvio 6). Tällä alueella tuoreen kankaan nuoren kuusikon seassa kasvaa rauduskoivua ja raitaa, sekä muutama yksittäinen järeäkasvuinen haapa. Varvut puuttuvat aluskasvillisuudesta lähes kokonaan ja kenttäkerroksen tyypillisimpiä lajeja ovat vähälukuinen valkovuokko, ahomansikka ja kielo. Kuva 2-3 Vasemmalla näkymä vesitorninmäelle (kuvio 5) ja oikealla täyttömäen lakialueen nuorta sekapuumetsää (kuvio 6). Vanhan varastotontin eteläpuolista rinnettä luonnehtii reheväkasvuinen tuoreen kankaan kuusikko (kuvio 7). Rinteessä kasvaa yksittäisiä järeitä haapoja, kenttäkerros on mustikkavaltainen. Rinteen länsiosassa ja piha-alueella kasvaa männyn ohella varttunutta rauduskoivua (kuvio 8). Samalla myös puolukan osuus kasvaa kenttäkerroksessa.

8 5 Tykkimäentiehen rajautuvien vanhojen pihapiirien ympäristössä kasvaa lehtomaisen kankaan harvaa kuusikkoa sekä yksittäisiä rauduskoivuja ja haapoja (kuviot 9 ja 10). Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka, käenkaali ja vuokot. Tehdasalueen paikoitusaluetta reunustaa järeä, harvapuustoinen kuusikko (kuvio 11). Tehdasalueelle johtavaa tietä reunustavat mänty- ja koivukujat (kuvio 12). Kuva 2-4 Vanhojen pihapiirien ympäristössä kasvaa järeitä kuusia ja lehtomaisen kankaan aluskasvillisuutta (kuvio 9 ja 10). Kupinmäen lakialue on varttunutta, noin 40-vuotiasta puolukkatyypin (VT) mäntymetsää, jossa kuusen osuus sekapuuna lisääntyy rinteillä (kuvio 13). Rajamäentietä kohdin puusto on järeämpää (kuvio 14). Kupinmäen alueella on tehty hiljattain harvennushakkuita. Maasto on lakialueilla kulunutta ja alueella risteilee polkuverkosto. Kuvion koillisosassa on vesakoitunut vanha soranottoalue. Kenttäkerroksen tyypillisimpiä lajeja ovat puolukka, mustikka, sananjalka ja metsäalvejuuri. Kuva 2-5 Vasemmalla näkymä Kupinmäen lakialueelle (kuvio 13). Alue on virkistyskäytössä.

9 6 Valta-akselin pohjoispuolella sijaitsevassa kuivahkon kankaan mäntymetsässä on tehty mittava harvennus (kuvio 15). Varttuneen, avoimen mäntymetsän alikasvoksena kasvaa runsaasti nuorta kuusta. Pellon laidalla kasvaa yksittäisiä varttuneita haapoja. Suunnittelualueen itäosan Rajamäentiehen rajautuvat alueet ovat myös kuivahkon kankaan varttunutta mäntymetsää (kuvio 16). Metsien rakenne ja avoimuus vaihtelevat paikoin vallitsevista metsänhoitotoimenpiteistä johtuen, samoin sekapuuna yleisesti kasvavien rauduskoivujen ja kuusien osuus. Kenttäkerros on puolukka- ja mustikkavaltainen. Alueen pohjoisosassa kasvaa paikoin kieloa, metsäalvejuurta ja sananjalkaa. Kuva 2-6 Valta-akselin pohjoispuolella on tehty metsänhakkuu 2011 (kuvio 15). Peltoon rajautuvat alueet ovat avointa ja varttunutta kuivahkon kankaan mäntymetsää (kuvio 16). Suunnittelualueen pohjoisosaa luonnehtii haapojen ja raitojen muodostama lehtipuuvaltainen pellonreunusmetsä, jossa sekapuuna kasvava kuusi on ikärakenteeltaan nuorta (kuvio 17). Raidan ja haavan ohella alueella kasvaa pihlajaa, rauduskoivua ja harmaaleppää. Kenttäkerroksessa esiintyvät mm. mustikka, käenkaali ja vuokot. Suunnittelualueen koillisosaa ja rataan rajautuvia luonnehtivat varttuneet, paikoin tiheäkasvuiset kasvatuskuusikot, joissa aluskasvillisuus on vähäistä varjostusvaikutuksen johdosta (kuvio 18). Kuva 2-7 Suunnittelualueen pohjoisosassa peltoon rajautuvat alueet ovat lehtipuuvaltaisia (kuvio 17).

10 7 2.2 Uhanalaisten lajien aikaisemmat havainnot Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä on tehty yksittäisiä aikaisempia havaintoja uhanalaisten lajien esiintymisestä (Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmä). Havainnot ovat sijaintitiedoiltaan likimääräisiä ja iäkkäitä. Vuonna 1975 Koiransuolenojan ja radan väliseltä laidunnetulta alueelta on havaittu äärimmäisen uhanalaista (EN) ketokatkeroa. Elinympäristön on todettu muuttuneen laidunnuksen loputtua vuonna Vuonna 1981 Tehtaanmäen puistosta on havaittu silmälläpidettävää, alueellisesti uhanalaista (NT, RT) harmaasatulamörskyä. Samana vuonna Tehtaanmäen puistosta on lisäksi havaittu elinvoimainen (LC) ruohikkokieli. 3. LIITO-ORAVA 3.1 Yleistä liito-oravista Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Lajin kohdalla luokitus perustuu kannan taantumiseen. Liitoorava kuuluu luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :ssä todetaan, että luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Liito-orava suosii varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, mutta tulee toimeen nuoremmissakin metsissä, joissa on riittävästi lehtipuita ravinnoksi ja kolopuita pesäpaikoiksi. Luontaisessa elinympäristössä kasvaa järeitä haapoja sekä kuusia ja koivua. Tyypillinen liito-oravan asuttaman metsän puusto on vaihtelevan ikäistä ja puusto muodostaa useita latvuskerroksia. Aikuisen liitooravanaaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 hehtaaria, koiraan keskimäärin noin 60 hehtaaria. Reviirillä on usein 1-3 ydinaluetta, jotka saattavat olla metrin päässä toisistaan; näillä ydinalueilla liito-oravat ruokailevat ja pääasiassa oleskelevatkin Menetelmät ja aikaisemmat liito-oravahavainnot Laadittu liito-oravainventointi (maastokäynti ) perustuu yleisesti käytettyyn menetelmään, jossa lajille soveliaissa elinympäristöissä etsitään metsän suurimpien puiden tyviltä liitooravan ulostepapanoita. Menetelmällä ei ole mahdollista selvittää tarkkoja yksilömääriä alueella, mutta sen avulla voidaan varmistaa liito-oravan esiintyminen kyseisellä metsäalueella (Sierla ym. 2004). Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole aikaisemmin tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Suunnittelualue on osin rakennettua aluetta, jossa kuitenkin esiintyy liito-oravan elinympäristöksi soveltuvia pienialaisia varttuneita kuusikoita, kuusivaltaisia pihametsiä (kuviot 7, 8 ja 9) ja pellonreunusmetsää (kuvio 17). Inventointi kohdennettiin varsinkin näille alueille, mutta alue kokonaisuudessaan selvitettiin ottaen huomioon kaavan maankäyttöä ohjaava tarkkuus Liito-oravahavainnot Tehdasalueen pihakuusikoista ja rinnemetsistä tai Tykkimäentiehen rajautuvista lehtomaisista kuusikoista ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Tehdasalueen ulkopuolella liito-oravan kannalta potentiaalista pellonreunusmetsää kasvaa suunnittelualueen pohjoisosassa (kuvio 17). Kaava-alueella vain kuviolla 17 tehtiin havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Havainnot olivat kuitenkin vähäisiä, kahden kuusen juurelta havaittiin muutamia liito-oravan papanoita. Liitooravien käyttämien puiden sekä papanoiden vähäinen määrä ei viittaa liito-oravien pysyvään oleskeluun alueella, eikä alueella havaittu merkkejä pesäpuusta. Alue ei ole siten luonnonsuojelulain 49 :n mukainen liito-oravan lisääntymis- tai levähdysalue. Havainnot viittaavat siihen, että liito-orava on liikkunut suunnittelualueen pohjoisosassa, josta on metsäiset kulkuyhteydet kaavaalueen pohjoispuolelle liito-oraville soveltuviin elinympäristöihin.

11 8 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN Suunnittelualueen metsikkökuviot ovat metsätaloustoimin hoidettuja, eikä alueella tehty havaintoja arvokkaista luontotyypeistä tai huomionarvoisesta kasvilajistosta. Alueella ei myöskään sijaitse metsälain 10 :n mukaisia arvokkaita elinympäristöjä tai vesilain 11 :n mukaisia kohteita. Tehdasalueen metsikkökuvioista valtaosa on pihametsiä ja puistoalueita. Näistä suunnittelualueen eteläisessä osassa sijaitseva vesitorninmäki ja varastomäki lisäävät tehdasalueen lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta. Suunnittelualueen pohjoisosassa tehdyt vähäiset havainnot liito-oravasta eivät viittaa lajin pysyvään oleskeluun alueella. Pohjoisosan pellonreunametsä on todennäköisesti osa liito-oravan ydinalueiden ulkopuolelle ulottuvaa laajaa reviiriä. Hollolassa 7. päivänä kesäkuuta 2012 RAMBOLL FINLAND OY Kirsi Lehtinen FM, luonnonmaantiede Kaisa Torri FM biologi

12 9 5. LÄHTEET Kiuru, H Puuston kartoitus kaavoitusta varten Altian Rajamäen tehtaiden alueella. Luonnonsuojelulaki 1096/1996 Meriluoto, M. ja Soininen, T Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälaki 1093/1996 Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1, tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisrekisteri (UHEX), rekisteripoiminta Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietopalvelu.