Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Transkriptio

1 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

2 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue... 2 Toivosen tilan luonto... 3 Liito-orava... 7 Linnut... 8 Yhteenveto... 8 Luontoselvitys Tilan ja sen lähiympäristön luontoa havainnoitiin vuoden 2014 keväällä muutamalla käynnillä sekä yhdellä käynnillä kesällä. Havainnoinnin tarkoituksena oli selvittää tilan luonnonarvot kaavoituksen tarpeita silmällä pitäen. Selvityksessä etsittiin erityisesti merkkejä liito-oravan esiintymisestä, mutta myös muita luonnonarvoja, kuten kasvilajistoa, linnustoa ja luontotyyppejä sekä elinympäristöjä havainnoitiin. Luontoselvityksen teki luontokartoittaja Vesa Salonen.

3 Selvitysalue 2 Selvitysalueena oleva Toivosen tila sijaitsee Sastamalan Vammalan Vehmaisissa, Vammalan taajaman itälaidalla Narvantien ja Huiskonkadun välissä. Toivosen tila on rajattu yllä olevaan karttaan sinisellä. Selvityksessä tarkasteltiin ylimalkaisesti myös Toivosen tilaan kuulumattomia, Huiskonkadun eteläpuolella ja Toivosen tilan lähellä länsi- ja luoteispuolella sijaistevia pieniä maaaloja. Sensijaan Huiskonkadun vierellä eteläpuolella kulkevan sähkölinjan alustaa ei rajattu omaksi kasvillisuuskuviokseen eikä sen (tavanomaista ja melko monipuolista) kasvilajistoa eritellä selvityksessä tarkemmin. Selvitysalue on rajattu ylläolevasa kartassa sinisellä.

4 Toivosen tilan luonto 3 Alueen luontoa luonnehditaan alla olevassa kartassa esitetyn kuviojaottelun avulla. Kuvio 1 Toivosen tilan länsipuolella, tilan maihin rajoittuen, on uudehko omakotitalo, jonka pihan luonnonarvoja katsottiin vain kauempaa. Pihassa ei näyttänyt olevan mitään erityisen kiinnostavaa luonnonarvoa, ei esimerkiksi liito-oravan mahdollisen esiintymisen selvittämisen kannalta tarkastettavaa puustoa. Kuvio 2 Omakotitalon pohjois- ja luoteispuolella on tien varressa selvitysalueeseen kuuluva maakaistale. Se on osittain sähkölinjan alla. Maakaistale on heinittynyttä avomaata, jossa kasvaa tavanomaista piennarkasvillisuutta. Ruohovartisten kasvien lisäksi pientareelle on juurtunut muutama pieni kuusen, koivun ja pajun taimi. Osana tienvierien hoitoa piennarkasvillisuus niitetään kesäisin. Kuvion koillisreunassa, tienvierellä ja osittain sähkölinjan alla, on pieni kalliokumpare, jolla kasvaa pari katajaa ja kalliokieloa sekä sen rinteellä paljon kieloa. Tämä kalliokumpare kannattaa pyrkiä säästämään ehjänä tilan maita rakennettaessa. Kuvio 3 Heti sähkölinjan eteläpuolella ja Toivosen tilan pohjoisluoteisessa osassa ja pohjoisluoteisen rajan luona kasvaa reunusmetsää. Maapohjaltaan metsikkö on hieman kosteaa ja lehtomaista. Metsikön maapohjan kosteus valuu kaakon suunnasta, osittain ojia pitkin. Metsikössä on länteen johtava oja sekä pieni kaivettu pintavesikaivo (merkitty sinisellä pisteellä oheiseen karttaan).

5 4 Kaivo ja metsää kuviolla 3 Reunusmetsässä kasvaa melko tiheää ja pienikokoista lehtipuustoa. Puulajeista runsaimmat ovat harmaaleppä, koivu sekä haapa ja lisäksi kuusta kasvaa aluspuustossa vähän. Reunusmetsässä on melko paljon kuollutta puuta ja lahoilla rungoilla näkyi muutamien tavallisten kääpälajien, kuten lepänkäävän, itiöemiä. Pensaskerroksessa kasvaa taikinamarjaa, paatsamaa, punaherukkaa ja tuomea vähän. Kenttäkerroksen kasvipeite on epäyhtenäistä ja lajistoltaan vaihtelevaa. Aluskasvilajistossa esiintyy mm. rönsyleinikkiä, ahomansikkaa, mustikkaa, voikukkaa, sormisaraa, käenkaalia, valkovuokkoa sekä metsäalvejuurta ja hiirenporrasta. Kuvio 4 Tilan länsilaidalla on rinteiltään pyöreämuotoinen pitkulainen kallioinen mäki. Mäki ulottuu lähes koko tilan läntisen laidan matkalle, mutta kalliopintaa on näkyvissä vain osassa mäkeä. Mäen pohjoisin kallionyppylä sijaitsee kuvioiden 1 ja 2 rajalla, sähkölinjan alla ja aivan tien vieressä. Mäen laki ja läntinen kylki ovat valoisia naapuritontilla olevan talon kohdalla, sillä rinteen puusto on harvaa ja alarinteestä alkaa avara piha-alue. Rinne on lämmin kasvupaikka ja sillä kasvaa mm. sini- ja valkovuokkoa, kieloa, nuokkuhelmikkää, sanajalkaa ja harakankelloa. Epätavallisimpana kasvina rinteessä kasvaa mäkilehtolustetta, jota on muutaman neliömetrin kokoinen kasvusto. Rinteessä kasvaa myös muutama kataja. Katajista yksi on kookas ja olisi komeakin, mutta kärsii viereen kasvaneiden mäntyjen varjostuksesta. Mäen laki on harvakseltaan männikköistä ja kasvupaikkana ajoittain hyvin kuiva, minkä vuoksi kasvillisuus on vähäistä. Kallion pintaa peittävällä ohuella humuksella kasvaa vain sammalta ja poronjäkäliä sekä vähän mäkitervakkoa. 5

6 Mäen itä- ja koillisrinteellä kasvaa varttunutta kuusivaltaista puustoa, jossa sekapuina kasvaa rauduskoivuja ja haapaa. Tällä kohdalla puusto on kookkainta koko selvitysalueella. Metsätyypiltään tämä mäen varjoisampi rinne on lähinnä tuoretta kangasta. Aluskasvillisuutena rinteessä kasvaa etenkin mustikan ja puolukan varpuja, ja niiden alla pohjakerroksessa metsäkerrossammalta ja seinäsammalta. Metsää kuvion 4 itäreunalla. Kuvio 5 Edellisenä kuviona esitetyn mäen lakiharjanne ulottuu tilan eteläpäähän asti, jossa on vanha pihapiiri. Pihaan istutetut kasvit ja kallion luontainen kasvillisuus muodostavat kauniin yhdistelmän. Pihan luona kalliolla kasvaa mm. isomaksaruohoa. Kuvio 6 Selvitysalueella sijaitsee keskeisesti entiselle viljelys- tai laidunmaalle istutettu kuusikko. Kuuset ovat ehkä noin 40 vuoden ikäisiä. Istutettujen kuusien joukossa kasvaa yksittäisinä sekapuina koivuja, raitoja ja mäntyjä. Istutettu kuusikko ei kaikin osin erotu ympäröivästä kuusivaltaisesta puustosta selvästi, mutta istutetun puuston ulkopuolella kasvaa kuitenkin kookkaampia kuusia ja kuusien kokovaihtelu sekä sekapuiden osuus puustosta on suurempi kuin istutetussa kuusikossa. Kuusikko on suurelta osin niin tiheä, että aluskasvillisuutta esiintyy vain vähän ja se on sammalvaltaista. Kuusikon avarammilla kohdilla kasvaa kuitenkin heleän vihreänä erottuvia saniaisia, kuten kivikkoalvejuurta, metsäalvejuurta ja hiirenporrasta, sekä keltanoita ja rönsyleinikkiä. Kuusikkoalue on ojitettu. 6

7 Saniaisia ja istutettua kuusikkoa (kuvio 6). Soistumalla (kuvio 7) kasvavaa koivikkoa 7

8 Kuvio 7 Istutettu kuusikkoalue on ojitettu, mutta lähellä kuusikon itäreunaa ojitus ei vedä ja metsä on soistunut. Soistuma on pieni, noin neljän aarin kokoinen ja sillä kasvaa hieskoivikkoa. Soistuman eteläpäässä kasvaa yksi visakoivu sekä haapa, johon käpytikka on kaivertanut pesäkolon. Aluskasvillisuutta soistuman kenttäkerroksessa kasvaa vain vähän, vähän kurjenjalkaa ja orvontädykettä, mutta pohjakerroksen sammallajisto on melko monipuolinen: rahkasammalia, tavallisimpia metsäsammalia, lehväsammalia ja sammalikossa lojuvilla märillä puukappaleilla myös jokin maksasammallaji. Kuvio 8 Istutuskuusikon kaakkoispuolella on kapealti (n. 10m) kuusi- & koivuvaltaista sekapuustoa. Tällä kohden metsässä on vanha kaivo (merkitty sinisellä pisteellä edellä olevaan kuviokarttaan). Kaivon äärellä ei näy merkkejä lähteisyydestä, joten kyseessä lienee pintavesikaivo. Heti selvitysalueen eteläkaakkoisen rajan ulkopuolella kasvaa nuorehkoa, 15 metriä pitkää, koivikkoa ja aivan rajan lähellä ulkopuolella haapa, johon käpytikka on aloittanut kolon tekemisen, mutta jättänyt työnsä toistaiseksi alkuvaiheeseen. Kuvio 9 Istutetun kuusikon (kuvio 6) itä-koillispuolella maasto kohoaa ensin vähitellen ja pian jyrkemmin kallioiseksi mäeksi. Toivosen tilan itäraja kulkee istutetun kuusikon ja kalliomäen välissä, mutta rajalinja ei erotu luonnossa. Rajan luona kasvaa valtapuuna kuusta ja sekapuuna melko runsaasti haapaa. Haavan suhteellinen runsaus on luettava ansioksi metsälle, sillä haapa on metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas puu. Myös tilan itäpuolella, jossa rinne kohoaa kalliomäeksi, kasvaa melko runsaasti haapaa. Tilan itärajan lähellä metsä on tuoretta kangasta ja kasvaa metsätyypille ominaista aluskasvillisuutta, tavanomaisia varpuja ja sammalia. Selvitysalueen koilliskulmassa on pieni kalliokumpare, jonka etelärinteellä kasvaa mm. mustikkaa, puolukkaa, kallioimarretta, kieloa, valkovuokkoa ja sanajalkaa. Kalliokumpare rinteineen ja rinteessä oleva melko kookas kivenlohkare muodostavat lähiympäristön metsäluontoa pienimuotoisesti monipuolistavan kohdan. Kalliokumpareen etelärinteen alla, istutettua kuusikkoa kiertävän ojan partaalla, kasvaa vierekkäin varttunut kuusi ja haapa. Kookkaat kuuset ja kookkaat haavat ovat lähekkäin kasvaessaan yhdistelmä, joka houkuttelee liito-oravia, jos sellaisia lähimailla elää. Liito-orava Liito-oravan jätöksiä etsittiin selvitysalueelta ja lähiympäristöstä keväällä, mutta niitä ei löytynyt. Toivosen tilan mailla kasvaa kuitenkin jonkin verran sellaista puustoa, jollaista liito-orava suosii elinympäristönään: kuusia, haapoja, koivuja ja leppiä. Toivosen tilan puustoa ei kuitenkaan voi pitää liito-oravalle erinomaisena elinympäristönä mm. siksi, että haavat eivät ole suuria ja koloisia, suuria kuusia on vähän ja kuusivaltainen, liito-oravalle hyvin suojaa tarjoava metsäala, on pienehkö. Toivosen tilan metsässä nähtiin tavallinen orava; tavalliset oravat rakentavat kuusiin risupesiä, jollaisia liito-oravakin pesänään ja lepopaikkanaan käyttää. 8

9 Linnut Lintuja havainnoitiin muun luonnonhavainnoinnin yhteydessä. Suuri osa lintuhavainnoista perustui ääneen eikä aina ollut varmaa, oliko ääni kuulunut selvitysalueelta vai sen ulkopuolelta. Havaittu lintulajisto on tavanomaista. Selvitysalueella havaittiin seuraavat lintulajit: keltasirkku, käki, mustarastas, peippo, punakylkirastas, punarinta, puukiipijä, räkättirastas, sepelkyyhky, talitiainen, käpytikka, tiltaltti, varis ja viherpeippo. Yhteenveto Selvitysalueella ei havaittu sellaisia luonnoarvoja, jotka tulisi ottaa erityisesti huomioon aluetta kaavoitettaessa ja rakennettaessa. Selvitysalueella maapohja on viljavinta istutetun kuusikon ja pohjoisreunalla kuvion 3 alueella. Näillä kohdin ihmistoimien vaikutus luontoon on kuitenkin ollut suurinta eikä harvinaisia tai uhanalaisia lajeja esiinny, joten niitä ei voi pitää luonnonsuojelullisesti arvokkaina. Tilan mailla olevat kalliomäet (länsireunan iso kalliomäki sekä pienemmät kumpareet tilan luoteisja koilliskulmissa Huiskonkadun vieressä, joita ei näy kartassa) olisi suotavaa pyrkiä säästämään eheinä tilan maita rakennettaessa. Maaston korkeusvaihtelu luo edellytyksiä luonnon monimuotoisuudelle. Oman tarkastelukulmansa selvitysalueen luontoon ja erityisesti puustoon antaa tarve varata pohjoiseteläsuuntainen kulkuyhteys liito-oravalle. Kulkuyhteyden ei tarvitse välttämättä kulkea Toivosen tilan kautta, mutta osa tilan puustosta on tarkoitukseen suotuisaa ja suotuisampaa kuin laajalla lähialueella. Liito-oravalle suotuisimpia kohtia tilan puustossa ovat länsireunan kalliomäen koillisrinne, jossa kasvaa kookkaita kuusia ja haapoja sekä tilan itärajalla ja lähellä sen itäpuolella oleva haapavaltainen puusto.