VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus

Transkriptio

1 2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko

2 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä. Alue on tutkittu maastossa 2011 (Parkko 2012), jolloin valtatien läheisyydestä ei löytynyt merkkejä EU:n luontodirektiivin IV-liitteen* lajista liito-oravasta. Tuossa selvityksessä valtatietä lähin löydetty liitooravan elinalue sijaitsi Martinarossa, valtatien itäpuolella ja junaradan eteläpuolella. Valtatien itäpuolelta löytyi keväällä 2014 Lahti Kouvola ratavarren hakkuisiin liittyvissä liitooravainventoinneissa (Parkko 2014) laaja lajin elinalue, josta löytyi myös yksi ilmeinen naaraspesä. Koska liito-oravahavaintoja tehtiin melko lähellä valtatietä, päätettiin tutkia suunnittelualueen liitooravatilanne karttaan 1 merkityiltä alueilta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasi työn Kartta 1. Maastossa keväällä 2016 tutkitut alueet on merkitty karttaan punaisella. *EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. 2

3 2. Menetelmät ja aineisto Selvitysalueella lumi oli jo riittävästi sulanut puiden tyviltä useamman peräkkäisen lämpimän ja sateettoman päivän jälkeen. Siitepölypitoisen ravinnon keltaisiksi värjäämät ulostepapanat olivat siten varsin hyvin löydettävissä. Suunnittelualue (kartta 1) kierrettiin maastossa jalkaisin läpi tutkien suurempien kuusten ja haapojen tyvet papanoiden löytämiseksi. Suunnittelualueen varttuneempaa puustoa kasvavilta metsäkuvioilta etsittiin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kolopuita, pönttöjä ja vanhoja oravan risupesiä. Lisäksi käytiin tarkistamassa vuoden 2014 ratahakkuisiin liittyvissä liitooravaselvityksissä löytyneen lisääntymis- ja levähdyspaikan nykytilanne. Liito-oravaselvityksen maastotyöt teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. 3. Tutkimusalueesta Alueen liito-oravan elinalueiksi sopivat metsät sijaitsevat valtatien itäpuolella tien ja raviradan välissä: edustavaa runsaslahopuustoista kuusivaltaista metsää, joka ei ulotu suunnittelualueelle asti. Metsän halkaisee voimalinja, josta puusto on poistettu. Valtatien läheisyydessä on useita uusia hakkuita sekä nuorta kasvatusmetsää (kuva 1). Kuva 1. Rautatiealikulun läheisyydessä, valtatien länsipuolella, on nuoria kasvatusmetsiä Petri Parkko 3

4 Valtatien itäpuolella tiealuetta lähimpänä kasvavat suuremmat haavat sijaitsevat noin 50 metrin päässä tiealueesta, mutta metsä voisi sopia ainakin liito-oravan ruokailualueeksi 150 metrin matkalla rautatiealikulusta pohjoiseen. Alueella kasvaa nuorta haapaa, harmaaleppää sekä sopivia suojakuusia, mutta ei kolohaapoja. Nuorta haapaa kasvaa suuressa osassa suunnittelualuetta, mutta niiden tuntumassa ei ole useinkaan riittävästi suojapuustoa (riittävän suuria kuusia). Valtatiestä länteen haarautuvan Inginmaantien eteläpuolella on uusi laaja hakkuu ja pohjoispuolella mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Terästien ja valtatien välissä, suunnittelualueen läheisyydessä, on tiedossa oleva liito-oravan elinalue, jossa kasvaa paljon suuria jättöhaapoja. 4. Liito-oravahavainnot 2016 Suunnittelualueella ei tehty havaintoja liito-oravasta, eikä siltä löytynyt myöskään lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita. Valtatien itäpuolella on laaja-alaisesti liito-oravalle sopivaa habitaattia. Papanoita löytyi kuitenkin vasta useiden satojen metrien päästä valtatiestä, elinalueen halkaisevan voimalinjan itäpuolelta, ja lähin lisääntymispaikka (ilmeinen naaraspesä) 428 metrin päästä: suuren kolohaavan alta löytyi satoja papanoita (kuva 2). Kuva 2. Liito-oravan lisääntymispaikka löytyi yli 400 metrin päästä nykyisestä valtatiestä Petri Parkko 4

5 Kartta 2. Ratahakkuisiin liittyvässä luontoselvityksessä rajattu liito-oravan elinalue on rasteroitu vihreällä. Lisääntymispaikka 2016 on merkitty punaisella tähdellä. 5. Päätelmät ja suositukset Suunnittelualueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Valtatien länsipuolen metsiä on hakattu viime vuosina laajalti, eikä alueella ole kulkuyhteystarvetta valtatien yli. Valtatien länsipuolella lähin liitooravaesiintymä on Venäläistöyryllä lähellä Korian ABC:tä. Tienparannushankkeella ei arvioida olevan hävittävää tai heikentävää vaikutusta alueen liito-oraviin. 5

6 6. Lähteet Parkko, P. 2012: VT6 Hevossuo-Tykkimäki ja VT15 Jokela-Toikkala th. Yleissuunnitelmaan liittyvät luontoinventoinnit Tutkimusraportti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Parkko, P. 2014: Lahti-Kouvola radan hakkuisiin liittyvä liito-oravaselvitys. Tutkimusraportti. Liikennevirasto. 6