VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Liito-oravat... 5 3.3 Lepakot... 6 3.4 Arvokkaat luontokohteet... 6 4 Lähdeviitteet... 7 Kartat ja ilmakuvat Nurmijärven kunta 2
1 JOHDANTO Nurmijärven kunta on laatimassa asemakaavaa Klaukkalan taajaman länsipuolella sijaitsevalle Vanha-Klaukan alueelle. Noin 88 hehtaarin laajuinen alue sijoittuu Lepsämäntien ja Klaukkalan Isosuon väliin (kuva 1). Isosuo on Natura 2000 -alue. Kunta tilasi Ympäristösuunnittelu Envirolta Natura-arvion Vanha-Klaukan asemakaava-alueesta. Kaavasuunnittelun ja Natura-arvioinnin pohjaksi kaava-alueelta laadittiin luonnonolojen kuvaus, jossa esitellään asemakaava-alueen luonnonpiirteet, arvokkaat luontokohteet sekä huomionarvoiset eläin- ja kasvilajit. 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT Alueen luonnonolot on arvioitu aiemman luontotiedon, ilmakuvan ja lokakuussa 2012 tehdyn maastokäynnin perusteella. Vanha-Klaukan alue kuuluu Klaukkalan osayleiskaava-alueeseen, josta on laadittu erillinen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012), johon on kuulunut mm. liito-oravan elinalueiden kartoittaminen. Liitooravaselvitysten yhteydessä on käyty Vanha-Klaukan asemakaava-alueen länsi- ja itäreunalla, joissa on liito-oravalle sopivaa metsää. Myös Isonsuon laidemetsät on tarkistettu. Luontoselvitystä tehtäessä käytössämme oli koko Nurmijärven kunnan kattava luontotietokanta, johon on vuonna 2009 koottu tiedot arvokkaista luontokohteista ja uhanalaisten lajien esiintymisestä Nurmijärven kunnasta, Uudenmaan ELY-keskuksesta sekä Suomen ympäristökeskuksesta. Luontotietokannassa ei ollut tietoja Vanha-Klaukan kaava-alueelta. Kuva 1. Vanha-Klaukan kaava-alueen osa-aluejako (A-C). Isosuon Natura 2000 -alueen raja on merkitty vihreällä ja valtiolle suojelutarkoituksiin hankitut alueet on merkitty rasterilla. Liitooravan elinalue kaava-alueen länsiosassa on merkitty vihreällä ja itäosassa punaisella pisteellä. 3
3 KAAVA-ALUEEN LUONNONOLOT Vanha-Klaukan kaava-alue on pinta-alaltaan noin 88 hehtaaria ja se sijoittuu Lepsämäntien ja Isosuon väliin. Alue on jaettu kolmeen osa-alueeseen, joiden luonnonolot kuvataan seuraavassa. 3.1 Yleiskuvaus Osa-alue A (18,6 ha) Osa-alue on pääosin peltoa. Pohjoisosan pellot ovat viljelykäytössä, eteläosassa Isosuon tuntumassa sijaitsevien peltojen käyttö on päättynyt. Entiset peltolohkot ovat nykyisin heinittynyttä ja pensoittunutta niittyä. Puustoa on ainoastaan Muurilan tilakeskuksen ympäristössä. Tilakeskuksen itäpuolella on pieni laikku varttunutta metsää. Alue on liito-oravan todennäköinen lisääntymis- ja levähdyspaikka. Alue todettiin liito-oravan asuttamaksi vuonna 2003 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003) ja keväällä 2009 liito-oravan jätöksiä löytyi kuuden puun alta (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012). Vain liitoorava-alueen itäisin pää sijoittuu Vanha-Klaukan asemakaava-alueen puolelle. Osa-alue rajautuu eteläosassa Klaukkalan Isosuon Natura 2000 -alueeseen. Osa-alue B (45,8 ha) Osa-alueen itä- ja länsiosat ovat viljelykäytössä olevaa peltoa. Lepsämäntien eteläpuolella on hevostila ja viisi muuta taloa piharakennuksineen. Alueen keskiosassa sijaitseva metsäsaareke on pääosin nuorta, alle kymmenmetristä koivikkoa, jossa kasvaa alispuustona mäntyä ja kuusta. Varttuneempaa puustoa on vain rakennusten pihamailla, metsäsaarekkeen reunassa ja saarekkeen eteläpäässä, jossa on jäljellä pieni laikku tuoreen kankaan mänty-kuusisekametsää. Osa-alueen eteläosaan tulee luoteesta vanha ajotie, joka päättyy peltojen väliselle alueelle, jonka pohjoisosassa on entinen täyttömaa- ja varastointialue. Käytöstä poistunut alue kasvaa aukkoista pensaikkoa. Täyttömaan eteläpuolella on kostea, metsittyvä niittyalue, jossa kasvaa muutaman metrin korkuisia koivuja ja halavia. Isosuon reunaan kaivettuun altaaseen on kehittynyt upottava, runsaskasvinen kosteikko. Kosteikko on pieni ja sen reunalla kasvaa nuorta lehtipuuta ja pensaikkoa. Kosteikko ei kuulu Naturaalueeseen, mutta sijaitsee sen rajalla. Kosteikolla on pesinyt kurki ainakin vuonna 2006. Osa-alue 3 Osa-alue on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa. Vanha-Klaukan tilakeskuksen ympärillä ja muutamalla pienellä saarekkeella on nuorta ja varttunutta puustoa. Muutoin osaalue on puutonta. Pellon keskellä on maa-aineksen läjitys- ja käsittelyalue. Osa-alue rajautuu etelässä valtiolle suojelutarkoituksiin hankittuihin alueisiin. Naturaalueen raja sijoittuu pääosin 40 80 metrin päähän kaava-alueen rajasta. Aivan kaakkoisnurkassa jäähallin lähellä kaava-alue ulottuu Natura-alueen puolelle noin 0,3 heh- 4
taarin verran. Tässä kohdassa Natura-alueen raja kulkee pellolla, kun se muualla noudattaa suon metsäistä reunaa. Natura-alueen puolelta noin 15 metrin päässä kaava-alueen rajasta löytyi vuonna 2006 liito-oravan jätöksiä suon reunassa kasvavan haavan alta. Puussa ei havaittu koloja. Muualta suon reuna-alueelta ei löydetty liito-oravan jätöksiä. 3.2 Liito-orava Kaava-alueella ja sen lähellä on tehty liito-oravahavaintoja kolmessa eri paikassa. Muurila Kuva 2. Liito-oravan elinalue Muurilan tilan länsipuolella on rajattu keltaisella ja puut, joiden alta löytyi papanoita vuonna 2009 on merkitty pistein. Metsäinen kulkuyhteys on merkitty katkoviivalla. Kaava-alueen länsirajalla Muurilan tilan länsipuolella oleva alue on varttunutta lehtomaisen kankaan kuusikkoa, jossa kasvaa jonkin verran tervaleppää ja varsinkin itäosassa ja tiehen rajoittuvassa osassa kasvaa runsaasti haapaa. Tästä länteen metsä on avohakattu ja luoteessa on taimikkoa. Alue paljastui liito-oravan asuttamaksi vuonna 2003 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003). Keväällä 2009 liito-oravan jätöksiä löytyi kuuden puun alta. Alueella on todennäköisesti liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Hakkuiden takia metsäinen yhteys lounaaseen ja etelään on lähes katkennut. Pohjoiseen on jonkinlainen yhteys Lepsämäntien yli (kuva 2). 5
Isosuo Liito-oravan jätöksiä löytyi vuonna 2006 jäähallin eteläpuolella suon reunassa kasvavan haavan alta (kuva 3). Puussa ei havaittu koloja. Lähistöllä on useita muitakin kookkaita haapoja ja liito-oravalle soveliasta metsää. Vuonna 2012 papanoita ei löydetty vanhalta havaintopaikalta. Havaintopaikka on valtiolle hankitulla alueella, Natura-alueen sisällä. Myös Isosuon luoteiskulmasta on löydetty liito-oravan jätöksiä (kuva 3). Paikalta on noin 250 metriä Vanha-Klaukan asemakaava-alueen rajalle. Kuva 3. Liito-oravien havaintopisteet Klaukkalan Isosuon pohjoisessa reunametsässä vuonna 2006. 3.3 Lepakot Klaukkalan osayleiskaavan yhteydessä tehdyissä lepakkoselvityksissä (Hagner- Wahlsten & Karlsson 2010 ja 2012) Vanha-Klaukan alueelta ei ole löytynyt lepakoille tärkeitä alueita. 3.4 Arvokkaat luontokohteet Vanha-Klaukan kaava-alue rajoittuu eteläosastaan Isosuon Natura 2000 -alueeseen. Klaukkalan Isosuo (FI0100038) Klaukkalan Isosuo on kohteen Natura-tietolomakkeen mukaan varsin luonnontilainen keidassuokokonaisuus, jossa soidensuojeluohjelman kuvauksen perusteella on Saaristo- Suomen keidas Rannikko-Suomen keitaan päällä. Natura-tietolomakkeen mukaan suon laiteilla on nevaa, muutoin suo on pääosin tiheydeltään vaihtelevaa rämemännikköä. Pohjoisreunassa on sekametsäkorpea. Suotyypit ovat rahkaräme, isovarpuräme, tupasvillaräme, lyhytkorsineva, saraneva, nevakorpi ja lehtokorpi. Alue on luonnontilaisuudessaan tyypillinen ja edustava keidassuo, joka on lisäksi suoyhdistymänä hyvin kehittynyt. Luonnontilaisina säilyneet keidassuot ovat Uudellamaalla harvinaisia. Isosuolta on paikoin nostettu turvetta 1980-luvun alkuun saakka. Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Natura-alueen koillisin osa ei kuulu soidensuojeluohjelmaan, mutta on yhtä luonnontilainen kuin suo- 6
jeluohjelman aluekin. Tämä osa on vahvistetussa maakuntakaavassa varattu suojelualueeksi. Natura-alue on pääosin hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoitusta varten. Naturaalueen suojelutavoitteet turvataan perustamalla koko alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Muut luontokohteet Kaava-alueella ei ole muita luonnonsuojelulain mukaan suojeltavia luontotyyppejä, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008). Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia kasvilajien (Rassi ym. 2010) esiintymiä. 4 LÄHDEVIITTEET Hagner-Wahlsten, N. & Karlsson, R. 2010: Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2010. Nurmijärven kunta. Hagner-Wahlsten, N. & Karlsson, R. 2012: Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2012. Nurmijärven kunta. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - Osa 2 luontotyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8:2008. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742:1 113. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003: Klaukkalan osayleiskaava-alueen liitooravat. Moniste. Nurmijärven kunta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012: Klaukkalan asemakaava-alueen luontoselvitys. Nurmijärven kunta. 58 s + liitteet. 7