Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Transkriptio

1 Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24345P002

2 1 (11) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvitysalue Menetelmät Tulokset Alueen yleiskuvaus Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Saukkojärvi Voimalapaikkojen luontotyypit Voimalapaikka L Voimalapaikka L Voimalapaikka L Voimalapaikka L Voimalapaikka L Voimalapaikka L Voimalapaikka T Voimalapaikka T Voimalapaikka T Voimalapaikka T Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi... 9 Kansi: Rajanevan tuotantoalueen ja ojittamattoman alueen raja kaava-alueen länsireunassa. Raportin kuvat: Tuomo Pihlaja Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2014

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (9) 1 Johdanto Kauhavan suunnittelun osana alueella tehtiin loppukesällä 2014 kaava-alueita koskeva. Tässä raportissa esitellään selvityksen tulokset ja johtopäätökset hankeen toteuttamisen kannalta. Maastotyöt suorittivat FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Raportin laati FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. 2 Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Kauhavalla noin 6 kilometriä kirkonkylän luoteispuolella. Kaava-alue on kaksiosainen ja se on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kaava-alueen rajaus ja kartoitushetkellä suunnitellut voimalapaikat. 3 Menetelmät Selvitysalueella mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat luontokohteet ja elinympäristöt esikartoitettiin rajaamalla paikkatietoaineistojen perusteella (Corine, Metla, peruskartta- ja ilmakuva-aineistot) alueet, joilla näiden esiintyminen on mahdollista.

4 2 (9) Maastoinventoinnit kohdennettiin erityisesti näille alueille. Lisäksi tehtiin yleisiä havaintoja alueen kasvillisuudesta. Kuva 2 Kasvupaikkatyypit alueella (Metla). Kaikkien kartoitushetkellä suunniteltujen voimalapaikkojen lähiympäristöt ja välittömät vaikutusalueet kartoitettiin lisäksi tarkemmin. Maastotyöt suoritettiin Voimalapaikkojen muuttuminen ei aiheuta uusien selvitysten tarvetta, sillä koko selvitysalueen arvokkaat luontotyypit kartoitettiin.

5 3 (9) Kuva 3 Ilmakuva selvitysalueesta. 4 Tulokset 4.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueet ovat voimakkaan metsätalouden aluetta. Tästä johtuen puuston keskimääräinen ikä alueen kivennäismailla on varsin nuorta. Yleisin kuviotyyppi on nuori tai varttuva kasvatusmetsä. Kuivahko kangas on vallitseva kasvupaikkatyyppi. Selkeä valtapuu on mänty.

6 4 (9) Kuva 4 Alueelle tyypillistä nuorta kuivahkon kankaan männikköä. Karuimmat osat ovat kuivaa kangasta. Eteläisellä osalla on joitain pienialaisia kalliopaljastumia. Kuva 5 Kalliopaljastuma Rannanmaan alueella. Tuoretta kangasta esiintyy myös yleisesti. Näillä alueilla valtapuu on kuusi. Tuoreet kankaan painottuvat eteläiseen selvitysalueeseen ja pohjoisen alueen pohjoisosiin. Lehtomaisia kankaita on hyvin vähän pienialaisina kuvioina ja lehdot puuttuvat kokonaan. Selvitysalueen lounaisimmassa nurkassa pellon reunassa oli varttuneen kuusikon kuvio, jossa kasvoi myös kohtalaisesti suurta haapaa. Tämä kuvio arvioitiin liito-oravalle sopivaksi elinalueeksi.

7 5 (9) Kuva 6 Selvitysalueen lounaisosan pellonreunametsää, jossa kasvaa järeitä haapoja. Alueelle ei havaittu hyvin vanhoja metsäkuvioita. Huomattava osa selvitysaluetta on ojitettua suota, joka eriasteisesti muuttunut turvekankaiden suuntaan ja kasvaa nyt mäntyä. Alueella on laajoja tuotannossa olevia turpeennostoalueita. Kuva 7 Selvitysalueen suo-ala on kauttaaltaan ojitettu. Alueella ei sijaitse lampia tai järviä. Selvitysalueen purot ovat uomiltaan kauttaaltaan muuttuneita ja yhdistyvät kiinteästi alueen suo-ojituksiin. 4.2 Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Selvitysalueelta tunnistettiin ja rajattiin vain yksi luontoarvoiltaan huomioitava kohde, joka on esitetty kartalla kuvassa 8.

8 6 (9) Kuva 8 Selvitysalueelta rajatut luontoarvoja sisältävät alueet (vihreä rasteri). Juuri Selvitysalueen ulkopuolelle jää SCI/SAC perusteinen Natura 2000 alue Pökkäsaaret (FI ), jolle on perustettu luonnonsuojelualue. Alue käsittää kaksi aapasuoalueen reunassa sijaitsevaa tuoreen kankaan metsäsaareketta (VMT-MT) ja niiden välisen puustoisen suon. Suojellut luontotyypit alueella ovat boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. (Tietolähde: Ympäristöhallinnon verkkosivut). Kuva 9 Pökkäsaarten Natura alueen sijainti.

9 7 (9) Saukkojärvi Saukkojärvi on pienehkö suoalue pohjoisen kaava-alueen itäosassa. Suo on syntynyt ilmeisesti järven umpeenkasvun tuloksena. Suon halkaisee ajoura, jonka molemmin puolin on kaivettu vesialtaita. Suon keskellä virtaa pajukkorantainen valtaoja. Vallitseva suotyyppi alueella on saraneva (Kuvat 10 ja 11). Lajistossa tyypillisiä ovat eri sarat, kurjenjalka, järvikorte, suoputki, suo-orvokki ja isokarpalo. Ojakohdissa kasvaa vehkaa. Rajattua aluetta ympäröivät ojitetut muuttumat. Altailla havaittiin neljä sinisorsaa. Kuva 10 Saukkojärven suota. Vesialtaat on kaivettu. Kuva 11 Saukkojärven saranevaa. Kohde on paikallisesti merkittävä luontoalue.

10 8 (9) 4.3 Voimalapaikkojen luontotyypit Voimalapaikka L Voimalapaikka L Voimalapaikka L Voimalapaikka L Voimalapaikka L Voimalapaikka L Voimalapaikka T Voimalapaikka T Voimalapaikka T Voimalapaikka T4 Voimalapaikkojen sijainti ilmakuvapohjalla on esitetty kuvassa 3. Selvitettyjen voimalapaikkojen luontotyypit esitellään pystytyskenttien vaatimien alueiden osalta. Voimalapaikkojen kuvaukset antavat yleiskuvan hankealueesta. Voimalapaikkojen muuttuminen jatkosuunnittelussa ei edellytä uusia maastoselvityksiä, sillä alueen arvokkaat kohteet on kartoitettu koko suunnittelualueelta. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mäntyä Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mäntyä. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mäntyä. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta, harvennettua männikköä. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta männikköä. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mäntytaimikkoa. Voimalan perustukset olivat selvityshetkellä rakenteilla. Voimalapaikka on tuoretta kangasta (mustikkatyyppi MT). Puusto on varttuvaa mäntyä ja kuusta. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta taimikkoa. Voimalapaikka kuivahkoa ja tuoretta kangasta (puolukkatyyppi VT, mustikkatyyppi MT). Puusto on nuorta mäntytaimikkoa.

11 9 (9) 5 Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi Selvitysalue muodostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsistä, ojitetuista suoalueista ja turvetuotantoalueista, joilla ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Alueelta tunnistettu arvokas luontoalue Saukkojärvi arvioitiin paikallisesti merkittäviksi, eikä voimalapaikkojen sijoittelu ei aiheuta suoria vaikutuksia tälle suoalueelle. Tämän selvityksen tulosten perusteella arvioidaan hankeen vaikutukset alueen luontotyyppien säilymisen kannalta vähäisiksi ja alueen sopivan tuulivoimatuotantoon hyvin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Tuomo Pihlaja suunnittelija, FM biologi