Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Transkriptio

1 LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio

2 Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue muodostuu valtaosin ojitetuista turvemaista. Maasto on ollut alun perin pienipiirteistä kivennäismaiden ja puustoisten soiden mosaiikkia; suot on ojitettu kauttaaltaan metsätalouden tarpeisiin. Maastokäynnin perusteella selvitysalue muodostuu pääosin nuorista ja varttuneista kasvatusmetsistä. Kivennäismaat ovat mäntyvaltaisia kuivahkon kankaan metsiköitä, turvemaat ovat ravinteisuustasoltaan tuoreita tai lehtomaisia sekametsiä. Luontotyypit ja lajisto Kohteelta ei tavattu erityisesti huomioon otettavia luontotyyppejä. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä (Hertta-rekisteri, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus ). Alueelta tai sen lähiympäristöstä ei ole tiedossa suurten petolintujen pesiä. Yhteenveto Kohde ja sen lähialueet ovat ihmisten toiminnan voimakkaasti muuttamia. Luontoarvojen puolesta soveltuu hyvin ampumaradan sijoitusalueeksi Metriä Maanmittauslaitos 2014 Selvitysalueen rajaus ilmakuvalla sekä valokuvien ottopaikat.

3 Kuva 1. Kuivahko kangas nuori kasvatusmetsä. Kuva 2. Mustikkaturvekangas eri-ikäisrakenteinen koivu-kuusi.

4 Kuva 3. Kuivahko kangas nuori kasvatusmetsä. Kuva 4. Tuore kangas varttunut kasvatusmetsä ja valtaoja selvitysalueen pohjoisosassa,

5 Kuva 5. Sekapuustoinen mustikkaturvekangas, varttunut kasvatusmetsä. Kuva 6. Sekapuustoinen ruohoturvekangas selvitysalueen keskiosassa, varttunut kasvatusmetsä.

6 Kuva 7. Kuivahko-tuore kangas, varttunut kasvatusmetsä.

7 Teerikangas, Muhos/Utajärvi, n:o 43 Luonnonympäristön yleiskuvaus Ilmakuva- ja peruskarttatarkastelun perusteella kohteella esiintyy sekä kivennäis- että turvemaita. Suot on ojitettu kauttaaltaan. Alueen keskiosassa on maa/kalliokiviainesten ottopaikka. Selvitysalue sijoittuu valtatie 22:n välittömään läheisyyteen sen eteläpuolelle. Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella selvitysalueen metsät muodostuvat taimikoista sekä nuorista ja varttuneista kasvatusmetsistä. Metsät ovat kokonaisuutena ottaen nuoria: taimikkovaiheen kuivat ja kuivahkot kankaat sekä turvemaat kattavat selvästi yli puolet kohteen pinta-alasta. Alueella tehdyt metsäojitukset ovat osin epäonnistuneet; suot ovat olleet liian karuja metsänkasvatukseen. Metsät ovat mäntyvaltaisia. Luontotyypit ja lajisto Kohteelta ei tavattu erityisesti huomioon otettavia luontotyyppejä. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä (Hertta-rekisteri, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus ). Alueelta tai sen lähiympäristöstä ei ole tiedossa suurten petolintujen pesiä. Muita havaintoja Kohde on meluisa valtatien läheisyydestä johtuen. Yhteenveto Kohde ja sen lähialueet ovat ihmisten toiminnan voimakkaasti muuttamia. Luontoarvojen puolesta soveltuu hyvin ampumaradan sijoitusalueeksi.

8 Metriä Maanmittauslaitos 2014 Selvitysalueen rajaus ilmakuvalla sekä valokuvien ottopaikat. Kuva 1. Epäonnistunut ojitusalue kohteen lounaisosassa. Isovarpuräme-rahkaräme muuttuma.

9 Kuva 2. Nuori kasvatusmetsä. Kuva 3. Taimikkovaiheen kuivahko kangas.

10 Kuva 4. Maa/kiviainesten ottopaikka alueen keskiosassa. Kuva 5. Teerikankaalla kivennäismaakerros on paikoin ohut, mikä näkyy myös kasvupaikan karuutena.

11 Kuva 6. Varttunutta kasvatusmetsää, tuore kangas. Kuva 7. Osin epäonnistunutta ojitusaluetta kohteen keskiosassa, jäkäläturvekangas.

12 Kuva 8. Ojien laiteilla metsän kasvu on käynnistynyt paremmin. Kuva 9. Nuori kasvatusmetsä, kuiva kangas.

13 Kuva 10. Ojitusalueen taimikkoa kohteen itäosassa.

14 Lomakangas, Pudasjärvi, n:o 14 Luonnonympäristön yleiskuvaus Ilmakuva- ja peruskarttatarkastelun perusteella selvitysalueen pääosa muodostuu nuorista mäntyvaltaisista metsistä sekä alueen keskellä olevasta maa-ainesten ottopaikasta. Kohteen koillispuolella on avosuoalue, jonka eteläosa on ojitettu. Suo on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa luo 1 merkinnällä. Maastokäynnin perusteella kohteen kivennäismaat ovat pääosin kuivahkoja kankaita. Metsät ovat nuoria-varttuneita mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Avosuoalue on niukkaravinteista lyhytkorsi(kalvakka)nevaa; ojitetut osat sen muuttumia. Luontotyypit ja lajisto Kohteelta ei tavattu erityisesti huomioon otettavia luontotyyppejä ojittamatonta suoaluetta lukuun ottamatta. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä (Hertta-rekisteri, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus. Alueelta tai sen lähiympäristöstä ei ole tiedossa suurten petolintujen pesiä. Muita havaintoja Läheisellä tiellä on vaikutusta kohteen äänimaisemaan (taustamelu). Suoalueen kautta kulkee moottorikelkkaura Pudasjärvi Yli-Ii. Kohteelle vievän metsätien varrella on tervahauta, joka on merkitty myös peruskarttaan. Yhteenveto Kohteen kivennäismaat ovat ihmisen toiminnan voimakkaasti muuttamia. Luontoarvojen puolesta maa-ainesten ottoalue ympäristöineen soveltuu hyvin ampumaradan sijoitusalueeksi.

15 Kuva 1. Maa-ainesten ottoalue, yleisnäkymä kaakkoon.

16 Kuva 2. Kohteella havaittiin merkkejä haulikkoammunnasta. Kuva 3. Maa-ainesten ottoalue; yleisnäkymä luoteeseen. Kohteella oli maastokäynnin aikana varastoituna mm. siltarumpuja (kuvassa taustalla).

17 Kuva 4. Kuivahko kangas kohteen eteläosassa. Kuva 5. Ojitusaluetta kohteen itäosassa.

18 Kuva 6. Selvitysalueen itäosan avosuota. Kuva 7. Kuivahko kangas kohteen pohjoisosassa.

19 Kuva 8. Tervahauta sisääntulotien tuntumassa. Kuva 9. Maa-ainesten ottopaikalle johtava tie on hyväkuntoinen.

20 Ruutikangas Luonnonympäristön yleiskuvaus Ilmakuva- ja peruskarttatarkastelun perusteella alue muodostuu pääosin taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Myös varttuneempia metsäkuvioita esiintyy eri puolilla selvitysaluetta. Suot on ojitettu kauttaaltaan. Valtatie 8:n varressa on maanläjityspaikka. Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella kivennäismaat ovat pääosin mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita. Turvekankaat ovat ravinteisuudeltaan tuoreita-lehtomaisia. Luontotyypit ja lajisto Selvitysalueella tavattiin seuraavat huomioon otettavat luontotyypit: Ruohokorpi. Viereisen kuvion ojituksesta huolimatta vesitalous ja kasvillisuus luonnontilainen. Monipuolinen ja monikerroksinen puusto, mm. kookkaita tuomia. Hyvä lahopuujatkumo. Metsälain 10 :n mukainen kohde. Em. kuvio vaihettuu keskiravinteiseen korpeen, joka on säilynyt niin ikään vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisena. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan aitokorvet on luokiteltu vaarantuneiksi (VU). Keski-ikäinen vanha sekapuustoinen tuore kangas (NT). Sekapuustoinen keskiravinteinen kuvio, jolla kuusen lisäksi vanhoja mäntyjä, kookkaita haapoja ja koivua. Hieman järeää haapalahopuuta; kuollutta puuainesta kokonaisuutena ottaen kuitenkin vähän. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä (Hertta-rekisteri, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus ). Yhteenveto Kokonaisuutena arvioiden selvitysalue soveltuu luontoarvojen puolesta hyvin ampumaratakäyttöön. Huomionarvoiset kohteet ovat pienialaisia ja sijoittuvat alueen reunaosiin.

21 ") 6 ") 3 ") 4 ") 5 ") 2 ") 7 ") 1 ") 9 ") 8 Selite Ruohokorpi (MetsäL 10 ) Tuore kangas vanha (NT) Aitokorpi (VU) Metriä Maanmittauslaitos 2014 Jatkosuunnittelussa huomioon otettavat kohteet sekä valokuvien ottopaikat (numerointi). Kuva 1. Taimikkoa kohteen keskiosassa, kuivahko kangas.

22 Kuva 2. Nuori kasvatusmetsä, kuivahko kangas. Kuva 3. Lehtomainen ojitettu suo, ruohoturvekangas.

23 Kuva 4. Luonnontilaista ruohokorpea. Kuva 5. Luonnontilaisen kaltainen keskiravinteinen korpi.

24 Kuva 6.Keski-ikäinen vanha sekapuustoinen tuore kangas. 7. Lehtomainen ojitettu suo, ruohoturvekangas. Kuva

25 Kuva 8. Taimikkoa kohteen koillisosassa. Kuva 9. Nuori kasvatusmetsä kohteen keskiosassa.