Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Transkriptio

1 Turun luonnonsuojeluyhdistys ry Martinkatu 5, TURKU Pj. Riikka Armanto Puh Varsinais-Suomen ELY-keskus Tiedoksi: Turun kaupungin ympäristötoimi, Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry esittää, että Juhannuskukkulan kallioketo rajataan luonnonsuojelulain 29 :n mukaiseksi suojellun luontotyypin (Katajaketo) esiintymäksi, tai rauhoitetaan muulla tavoin suojelualueeksi. Juhannuskukkulan kallioketo on toinen Turun valtakunnallisesti merkittävistä perinnebiotoopeista. Kaupungin maalla sijaitseva, asuin- ja koulurakennusten puristuksiin jäänyt avoin alue Köydenpunojankadun varrella on viimeinen jäänne avoimesta, kallioisesta harjanteesta Pohjolan puutaloalueen ja kaupungin ratapihan välissä. Rakentamattomana säilyneillä kukkulan rinteillä levittäytyy tammivyöhykkeelle ominainen lajirikas ja katajainen kallioketo (Kuva 1). Kalliokedot ovat luontotyyppinä erittäin uhanalaisia, sillä niitä on jäljellä ainoastaan hehtaaria koko maassa. Niiden lajistoon kuuluu tavallisesti useita harvinaistuneita ja uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja. Juhannuskukkulan lajistoon kuuluu esimerkiksi useita valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja (Liite 1, Kuva 3). Kukkulan luontoarvot on tunnettu jo pitkään, ja suojeltavaksi esitettävä alue on saanut vuonna 1994 asemakaavassa merkinnän SL (luonnonsuojelualue) (Kuva 2) ja vuonna 2001 Turun yleiskaavassa 2020 merkinnän S (suojelualue). Luontoarvojen turvaamiseksi kukkulan kallioketoja on hoidettu yhteistyönä Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin, Turun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan. Suurelta osin vapaaehtoisvoimin toteutettu hoito on koostunut peittävän puuston ja pensaikon raivauksesta ja vieraslajien torjunnasta.

2 Turun luonnonsuojeluyhdistys ry esittää, että Juhannuskukkulan kallioketo rajataan luonnonsuojelulain 29 :n mukaiseksi suojellun luontotyypin (Katajaketo) esiintymäksi, tai rauhoitetaan muulla tavoin suojelualueeksi. Perusteita tälle ovat: 1. Kukkulan luontoarvot täyttävät seuraavat luonnonsuojelulain 10 :n asettamat yleiset edellytykset luonnonsuojelualueen perustamiselle: a) Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi b) Alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi c) Luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii d) Alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi. 2. Kukkulan kalliokedot täyttävät myös luonnonsuojelulajin 29 suojeleman katajakedon tunnusmerkit. 3. Turun kaupunki on ilmasto- ja ympäristöohjelmassaan sitoutunut edistämään luonnon monimuotoisuutta. Tämän varmistamiseksi ohjelmaan on kirjattu konkreettinen tavoite rauhoittaa kattavasti kaupungin alueella sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ja kaavoissa SL-merkinnän saaneet kohteet vuoteen 2013 mennessä. 4. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksesta asemakaavan, joka mahdollistaa laajan uuden asuinalueen rakentamisen kukkulan välittömään läheisyyteen Köydenpunojankadun vastakkaiselle puolelle. Asuinalueen rakennusten paikalta tuhoutuu useita pienempiä kallioketolaikkuja, joilla esiintyy osin samoja uhanalaisia ja silmälläpidettäviä kasvilajeja kuin Juhannuskukkulalla. 5. Juhannuskukkulan rauhoitus suojelualueeksi auttaisi osaltaan varmistamaan, ettei tuleva asuinalue ulota vaikutuksiaan haitallisella tavalla kukkulalle. 6. Suojeltava alue ei vähennä rakentamista varten käytettävissä olevaa pinta-alaa Turun kaupungin alueella, sillä nykyinen kaavamerkintä SL ja muut kaavaan lisätyt määräykset estävät jo nyt kukkulan avoimen osan muuttamisen rakennuskäyttöön.

3 Suojelun vaikutukset: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen uhanalaisten luontotyyppien ja lajien tasolla etenee. Tietoisuus kukkulan luontoarvoista paranee alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden parissa. Kukkulan perinnebiotoopin tuottamat ekosysteemipalvelut (esimerkiksi kaupunkilaisten virkistykseen ja katupölyn hallintaan liittyvät palvelut) säilyvät kaikkien turkulaisten käytettävissä. Lisätietoja: Jussi Lampinen ) Turun luonnonsuojeluyhdistys ry Riikka Armanto, puheenjohtaja Kuva 1. Juhannuskukkulan kallioketolajistoa alkukesällä Kuva (c) Jussi Lampinen.

4 Kuva 2. Ote kaavakartasta Juhannuskukkulan alueella. Kuvan keskellä näkyvä SL-merkintä kattaa valtaosan kukkulan arvokkaista osista. Kartta Turun kaupunki, kiinteistöliikelaitos. Lähteet Karhu K (toim.) (1994) Luonnon monimuotoisuus Turussa - 1. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Lehtomaa L (2000) Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 160. LounaisSuomen ympäristökeskus, Turku. Luonnonsuojeluasetus /471 Luonnonsuojelulaki /1096 Pääkkönen P & Alanen A (2000) Luonnonsuojelulain luontotyyppien ympäristökeskuksen moniste 188. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. inventointiohje. Suomen Ryttäri T, Kalliovirta M & Lampinen R (toim.) (2012) Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki. Schulman A, Alanen A, Hæggström C-A, Huhta A-P, Jantunen J, Kekäläinen H, Lehtomaa L, Pykälä J, & Vainio M (2008) Perinnebiotoopit. Julkaisussa: Raunio A, Schulman A & Kontula T (toim.) (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa II: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Turun kaupunki (2009) Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma Kaupunginvaltuusto. Turun kaupunki (2013) Asemakaava-, asemakaavanmuutos-, tonttijako ja tonttijaonmuutosehdotus VR:n konepaja-alue. Asemakaavatunnus 44/2004. Diaari: Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos Internet-lähde: (2014) Turun seudun karttapalvelu, kaavakartta.

5 Liite 1. Juhannuskukkulalla tavattavat uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvilajit Valtakunnallisesti uhanalaiset: Kevätsara, Carex caryophyllea (vaarantunut) Tylppäliuskaorapihlaja, Crataegus monogyna (vaarantunut) Keltamatara, Galium verum (vaarantunut) Alueellisesti uhanalaiset: Kanervisara, Carex ericetorum (Lehto)saarni, Fraxinus excelsior Valtakunnallisesti silmälläpidettävät: Ketoneilikka, Dianthus deltoides Kuva 3. Kevätsara, Carex caryophyllea (VU) Juhannuskukkulalla keväällä Kuva (c) Jussi Lampinen.