Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen"

Olivia Laaksonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012

2 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin , linnusto , kasvillisuus ja lepakkotilanne Suunnittelualueen yleiskuvaus Alueen pohjoisosassa on laaja maa-aineksen ottoalue (kohde 1). Sen alkuperäinen kasvillisuus on jokseenkin kokonaan kadonnut eikä kaivetulle pinnalle olen ehtinyt juurikaan levitä ruderaattilajistoa. Läntinen osa suunnittelualueesta (kohde 2) on kalliomaastoa, jossa painannekohdissa on pieniä soistumia ja jyrkänteiden alla lehtomaisia kohtia. Sopenvuorta ei ole inventoitu entisen Kymen läänin kalliokartoituksessa, koska tälle karttalehdelle suhteelliselta korkeudeltaan mittavampi Suurivuori. Sopenvuoren jyrkänneosat on kuitenkin huomioitu määriteltäessä Summanjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta. Koillisosan suoalue (kohde 3) on etelälaiteeltaan kuusikkokorpea; pääosa on ympäristön hakkuiden takia metsäkoneiden kulkureitin takia pintaosiltaan vaurioitunutta. Samalla on kuitenkin syntynyt kuoppiin ajoittaislammikoita, jotka keväällä näyttivät sopivan sammakon kutupaikoiksi. Muut osat suunnittelualueesta ovat puuston iän suhteen vaihtelevaa talousmetsää. Liito-orava Suunnittelualueelta tarkastettiin kaikki liito-oravalle puustonsa puolesta sopivat kohteet, mutta eläimen jätöksiä ei havaittu. Kahdesta kohtaa suunnittelualueen läheisyydestä tehtiin jätöshavainnot, jotka on syytä ottaa huomioon rakennustöitä aloitettaessa. Kaava-alueen pohjoisosan talon läheisyydessä olevasta ojikosta alkava, välillä norona jatkuvan puron varressa on hyvin vakiintunut liito-oravan reviiri (kartan kohde 4). Vuoden 2004 kaavaselvityksessä Tikkamäki S : Liito-oravan erittäin runsaita jätöskasoja puronvarsikorvessa kookkaitten haapojen ja tervaleppien tyvillä useissa paikoissa. Tuolloin alue oli melko taajana tervalepikkona ja järeänä haavikkona. Ilmeisesti vuonna 2011 alueella oli tehty harvennushakkuu, mutta liito-orava pesii kohteessa edelleen. Kookkaassa tervalepässä on käpytikan vanha pesäkolo ja tämän puun juurella erittäin runsaasti papanoita. Niitä havaittiin vaihtelevassa määrin myös viiden muun puun tyviltä. Tämän esiintymän luoteispuolella oleva metsäalue ei kaava-alueella ole sellaista, että se kelpaisi liitooravan asuinalueeksi. Puron varressa ylempänä on varttuneen männyntaimikossa muutama haapa, mutta

Läntinen osa suunnittelualueesta (kohde 2) on kalliomaastoa, jossa painannekohdissa on pieniä soistumia ja jyrkänteiden alla lehtomaisia kohtia.

3 niissä ei ole koloja ja ne jäävät kaava-alueen ulkopuolelle. On todennäköistä, että edellä mainitun pesän poikastuotanto suuntaa kohti etelää. Seuraava kohde saattaa olla tulosta tällaisesta vaelluksesta. Tuosverin länsipuolisessa metsäsaarekkeessa ( kohde 5) on isossa haavassa tikankolo ja puun juurella jonkin verran papanoita. Kyseessä voi olla tuore, perusteilla oleva reviiri. Vuoden 2004 inventoinnissa tältä alueelta ei löydetty jätöksiä. Kohde on hyvin lähellä rautatietä, mutta pesintähavainnot 7-tien varrelta osoittavat, että liikennemelu ei liito-oravaa erityisemmin häiritse. Päinvastoin kuin kohteessa 4 tämän kohteen läheisyydessä on alue, jossa on runsaasti kookkaita haapoja ja jossa siis on liito-oravalle sopiva elinympäristö. Tätä voidaan pitää eräänlaisena varoalueena (kohde 6), joka on syytä tarkastaa, jos lähialueella aloitetaan rakennustöitä. Valtaosa tästä on kuitenkin kaava-alueen ulkopuolella. Lepakot Alueella ei havaittu lepakoita eikä kaava-alueella ole niiden talvehtimispaikoiksi sopivia rakenteita. Kasvillisuus ja kasvisto Luontonsa puolesta kaavoitusalueen arvokkain kohde on alue 2. Tällä kallioalueella on Parhaiden näköalapaikat ovat varsin kuluneita ja niiden läheisyydessä useita polkuja, mutta suurin osa maastosta on hyvin säilynyttä poronjäkälikköä. Korkeimmilla kohdilla on paikoin mereisyyttä ilmentävän kalliotierasammalen muodostamia kasvustoja. Putkilokasveista Sopenvuren alueella kasvavat kalliokohokki, nuokkukohokki, pikkutervakko ja isomaksaruoho. Näitä lajeja kasvaa muuallakin korkeilla kallioilla Haminan eteläosassa. Varsinaisia lehtoja alueella on vain eteläosassa alueella 6, missä kasvaa sinivuokkoa. Laji on kohtalaisen yleinen Husulan ja Salmenkylän alueella. Suokasvillisuus on kaava-alueella pienialaista ja sekin osittain vaurioitunutta, kuten yleiskatsauksessa todettiin. Linnusto Alueen lintulajisto koostuu tavanomaisista talousmetsien linnuista. Alueelta todettiin pesivinä peippo, pajulintu, sirittäjä, tiltaltti, laulurastas, punakylkirastas, kirjosieppo, punarinta, hömötiainen ja hippiäinen, metsäkirvinen. Havainto tehtiin myös hiirihaukasta ja närhestä, mutta pesintää ei voitu varmistaa. Käpytikan keväällä haapaan hakkaama pesä poikasineen löytyi kohdasta : Kolon

Kyseessä voi olla tuore, perusteilla oleva reviiri. Vuoden 2004 inventoinnissa tältä alueelta ei löydetty jätöksiä.

4 vapauduttua ja lähimetsän vartuttua siitä voi kehittyä liito-oravan pesäpaikka. Arkeologiset kohteet Kaava-alueelta ei ole tehty arkeologisia löydöksiä. Lähimmät kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat etäällä länsipuolisella peltoalueella (Huurre 1976). Suunnittelualue on liian korkealla kyseisen asutusvaiheen rantavyöhykkeiden suhteen. Yhteenveto Luontoselvityksessä todetaan, että selvitysalueella ei kasva yhtään uhanalaista eikä edes alueellisesti harvinaista kasvilajia. Siellä ei ole myöskään harvinaisia tai uhanalaisia luontotyyppejä. Linnusto käsittää alueella vain tavanomaista lajistoa. Liito-oravan esiintymistä alueella ei ole havaittu, mutta lähistöllä olevat kaksi reviiriä on otettava huomioon rakennustöiden aikana. Arkeologisia kohteita ei alueella ole. Lähteet Hamari, R., Husa, J. & Rintanen, T. 1992: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä. - Vesi- ja Ympäristöhallituksen monistesarja s. Huurre, M. 1976: Kymenlaakson esihistorialliset kohteet II. - Kymenlaakson Seutukaavaliitto. Sarja A: s. Rintanen, T. 2004: Haminan osayleiskaavojen luontoselvitystäydennys. 12 s.

Yhteenveto Luontoselvityksessä todetaan, että selvitysalueella ei kasva yhtään uhanalaista eikä edes alueellisesti harvinaista kasvilajia.

5 Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. Rintanen, T: 1996: Haminan pohjoisten ohitustievaihtoehtojen luontoon kohdistuvien vaikutusten arviointi.. - TVL. 14 s. + liitteitä.

Samankaltaiset tiedostot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita