Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Transkriptio

1 Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri nro: Klaukkala Klövskog LY-tunnus: GSM GSM Mail: Mail:

2 Sisällys 1 Johdanto Menetelmä Tulokset Tulosten tarkastelu ja suositukset

3 3 1 Johdanto Miilukorven alue sijaitsee Espoon keskiosassa, Nupurintien pohjoispuolella. Alueelta on aiemmin selvitetty luontoarvoja ja tuolloin on löydetty myös liito-oravan esiintymiä. Keväällä 2015 alueen liito-oravatilanne selvitettiin uudelleen asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Selvitysalueen laajuus on noin 68ha (kuva 1-1). Talvella liito-oravan pääravintoa ovat haavan silmut, ja liito-oravan papanat saavat siitä kirkkaan keltaisen värin. Papanoita kertyy yöpymis- ja ruokailupaikkojen alle. Helpointa niiden löytäminen on kevättalvella, kun lumi on jo hieman sulanut, eikä kasvillisuus vielä vaikeuta etsintää. Sopiva aika on maaliskuulta toukokuulle. Kesällä ravinto muuttuu ja samalla muuttuu myös papanoiden väri. Alueelta etsittiin liito-oravan jätöksiä ja sen mahdollisesti asuttamia, lain suojaamia kolopuita. Esiintymien rajat määriteltiin jätösten ja metsikön soveltuvuuden perusteella. Samalla määriteltiin liito-oravan yhteystarpeet ympäröiviin alueisiin ja havaittujen esiintymien välillä. Raportti sisältää liito-oravakartoituksen tulokset, esiintymien kuvaukset ja suositukset maankäytön suunnitteluun. Työn on tehnyt FM Rauno Yrjölä, Espoon kaupungin puolelta työtä on ohjannut maisema-arkkitehti Mikla Koivunen. Kuva 1-1. Miilukorven selvitysalue. Ilmakuva: Espoon kaupunki.

4 4 2 Menetelmä Tyypillisintä liito-oravan elinympäristöä ovat melko tiheät vanhat kuusikot, joissa on kolohaapoja. Miilukorven alueella on paikoin runsaasti haapoja ja liito-oravalle soveltuvaa metsää on runsaasti jäljellä etenkin alueen reunoilla. Alueelta on aiempia tietoja liito-oravan esiintymisestä. Kaikki aiemmin todetut esiintymät tarkastettiin myös uudelleen keväällä Kaikki liito-oravalle potentiaaliset esiintymisalueet alueella käytiin läpi, erityisesti keskityttiin iäkkäisiin kuusi-haapa-sekametsiköihin, joissa on järeitä (>25cm halkaisijaltaan) haapoja tikankoloineen. Myös liito-oravalle huonommin soveltuvilta alueilta etsittiin papanoita, mutta nuoret taimikot ja hakkuut, pellot yms. jätettiin vähälle huomiolle ja niitä tarkasteltiin vain kulkuyhteyksien näkökulmasta. 3 Tulokset Miilukorven alueelta löytyi keväällä 2015 liito-oravan papanoita vain alueen koillis- ja pohjoisrajalta (kuva 3-1). Samoilta alueilta on tehty aiemminkin havaintoja, vuonna 2015 havaintoja oli selvästi niukemmin kuin aiemmin. Alueen eteläosissa on aiemmin tehty myös havaintoja, mutta nyt alueet olivat tyhjiä. Kuva 3-1. Liito-oravan esiintymät Miilukorven alueella keväällä 2015.

5 5 Tulosten perusteella Miilukorven havainnot liittyvät laajempaan esiintymisalueeseen, joka jatkuu länteen ja pohjoiseen. Vuoden 2015 ja aiempien vuosien havaintojen perusteella rajattiin kolme ydinaluetta, joista jokaisen pinta-ala on noin hehtaarin. Tärkeimmät liito-oravalle sopivat puustoiset kulkuyhteydet ovat alueen rajoilla. 4 Tulosten tarkastelu ja suositukset Tulosten perusteella liito-oravaa edelleen esiintyy Miilukorven alueella. Vuoden 2015 havaintojen perusteella esiintymät ovat säilyneet alueen koillis- ja pohjoisrajalla, etelä- ja keskiosasta aluetta ei papanoita nyt löytynyt, vaikka lajille sopivaa metsää on hieman jäljellä. Metsälammesta etelään ja kaakkoon olevalta metsäalueelta on tiedossa havaintoja viime vuosikymmeneltä, mutta nyt tuolla alueella metsä sopii mielestäni enää huonosti liito-oravalle, sillä metsää on harvennettu ja muutama suurempi haapa on jäljellä vain lähellä tietä ja sähkölinjaa olevalla kuviolla. Myös yhteys tätä kautta lounaaseen vaikuttaa heikolta, sillä sähkölinja ja sitä reunustavat alueet ovat avoimia ja puusto on matalaa. Metsälammen itäpuolella on liito-oravalle sopiva metsäkuvio, jota tosin on kavennettu pohjoisosasta edellisen kartoituksen jälkeen. Tästä metsiköstä on yhteys Miilukorven keskellä, tien itäpuolella olevaan liito-oravalle sopivaan alueeseen. Kummastakaan ei kuitenkaan löytynyt papanoita. Tärkein alue pohjois- ja koillisosassa liittyy nyt tutkitun alueen ulkopuolella oleviin esiintymiin, jotka myös tarkistettiin keväällä Koska osa alueen metsistä on hakattu kokonaan tai harventaen viimeisten vuosien aikana, puustoiset yhteydet Metsälammen pohjoispuolelta sekä selvitysalueen luoteiskulmasta länteen ja luoteeseen ovat kaventuneet. Kuvan 1-1 ilmakuvasta näkyy miten puustoa on harvennettu laajalla alueella Metsälammen pohjoispuolella olevalta kallioselänteeltä. Yhtenäistä korkeaa puustoa on vain kapea käytävä kohti länttä, paremmalta vaikuttava yhteys on selvitysalueen pohjoispuolella, Lukkarinpurin suunnalta länteen Kellonummen hautausmaan eteläpuolelta (luoteeseen menevä nuoli kuvan 3-1 yläosassa). Nämä yhteydet tulisi säilyttää, samoin yhteys alueen kaakkoispuolelle Vesirattaanmäen suuntaan alueelta kaakkoon.