Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura arviointi.

Transkriptio

1 Miehikkälän kunta Keskustie MIEHIKKÄLÄ Natura arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura alueeseen Petri Parkko

2 1. Menetelmät ja aineisto Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa laatii Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavaa (kartta 1), joka rajautuu Miehikkälän Suurisuon Natura alueeseen (FI ). Kaavalta edellytetään tästä syystä luonnonsuojelulain 65 mukaista Natura-arviointia, joka tehtiin Miehikkälän Savan osayleiskaavan päivätyn kaavaehdotuksen perusteella. Naturaarvioinnissa selvitetään, voiko osayleiskaava aiheuttaa merkittäviä heikentäviä vaikutuksia niihin Miehikkälän Suurisuon Natura alueen luontoarvoihin, joiden perusteella se on otettu Natura-ohjelmaan. Arvioinnissa tehtiin arviot kaavan vaikutuksista EU:n luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin, liitteiden II, IV (a) ja IV (b) eliölajeihin sekä lintudirektiivin I-liitteen lajeihin (L-dir). Natura-arvioinnin lisäksi arvioitiin kaavan vaikutuksia Suurisuon uhanalaislajistoon. Natura-arviointia varten luontokartoittaja (eat) Petri Parkko teki maastokäynnin Suurisuon Natura alueen kaava-alueeseen rajoittuvalle osalle ja sen läheisyyteen. Maastokäynnillä arvioitiin suotyyppejä sekä niiden edustavuutta ja luonnontilaisuutta. Suota tutkittiin n. 400 metriä osayleiskaavarajan ulkopuolelle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toimitti arviointia varten Natura tietolomakkeen. Havaintoja lintudirektiivin I-liitteen lajeista saatiin lisäksi BirdLife Suomi ry:n havaintojärjestelmästä (Tiira). Maanmittausinsinööri (AMK) Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy:stä toimitti kaavaehdotuskartan sekä siihen liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset. Metsähallituksen vastaava suojelubiologi Pekka Heikkilä (suull. ilm.) antoi tietoja Suurisuon uhanalaislajistosta. Natura-luontotyyppiluokitus on päivitetyn Natura 2000-luontotyyppioppaan (Airaksinen & Karttunen 2001) mukainen. Eliölajien uhanalaisuus perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi ym. 2010) ja lintujen alueellinen uhanalaisuus BirdLife Suomi ry:n uhanalaistarkasteluun. Raportissa käytetyt uhanalaisuusluokat: VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen. Natura-alueen rajaus (kartta 2) saatiin Ympäristöhallinnon OIVA-järjestelmästä. Natura-arvioinnin laati Petri Parkko. Natura-arvioinnissa käytetyt kaavamerkinnät: M = Maa- ja metsätalousvaltainen alue, nat = Natura 2000-verkostoon kuuluva alue pv-1 = 1.luokan pohjavesialue, SL = Luonnonsuojelualue joka on suojeltu tai tarkoitettu suojeltavaksi valtion toimesta luonnonsuojelulain nojalla, RA -1 = Loma-asuntojen alue, RM = Matkailupalvelujen alue. Sivu 2

3 Kartta 1. Miehikkälän Savan osayleiskaavan päivätty kaavaehdotus. 2. Osayleiskaavassa osoitettuja maankäytön muutoksia Natura-alueelle tai aivan sen tuntumaan ei osoiteta kaavassa rakentamista. Kaava-alueelle on osoitettu uutta lomarakentamista (merkintä RA-1) lähimmillään noin 120 metrin päähän Natura-alueesta. Enimmillään tuolle alueelle voi tulla 10 vapaa-ajanasuntoa, jonka lisäksi RA-1 alueen eteläpuolelle on osoitettu matkailupalvelujen alue. Sille on osoitettu rakennusoikeutta 500 k-m². Asutuksen ja Natura-alueen väliin on jätetty suojavyöhykkeeksi M-varauksella merkitty maa- ja metsätalousvaltainen alue. Koko muulle kaava-alueelle on osoitettu lisäksi kaksi uutta RA-varauksella merkittyä rakennuspaikkaa, jotka sijaitsevat Valkjärvellä kaukana Natura-alueesta. Valkjärven ja päätien välissä on P-varauksella merkitty rajavartioston käytöstä poistunut alue, jolla on useita Sivu 3

4 Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura alueeseen olemassa olevia rakennuksia. P-alueella osayleiskaava ei ohjaa suoraan rakennuslupien myöntämistä, vaan vähäistä merkittävämpi rakentaminen edellyttää yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kartta 2. Suurisuon Natura-rajaus. 3. Suurisuon Natura 2000-alueen (FI ) esittely Suurisuo on 103 hehtaarin laajuinen suurelta osin luonnontilaisena säilynyt keidassuo, jonka rämealueen tyypillisimmät suotyypit ovat tupasvilla- ja isovarpuräme. Nevat ovat pääosin lyhytkorsinevoja. Ojitus on kuivattanut suota 50±100 metrin säteellä ojista. Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulailla. Suurisuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan (Ympäristöhallinto 2013). Sivu 4

5 Osayleiskaava-alueella oleva osa on maastokäynnin perusteella pääosin isovarpurämettä, jonka puustona kasvavat kitukasvuiset männyt. Rämeellä kasvaa monipuolisesti varpuja: kanervaa, suopursua, vaiveroa, juolukkaa, variksenmarjaa sekä vähän vaivaiskoivua. Myös suokukka kasvaa melko runsaana. Välipinnoilla kasvaa tupasvillaa, suomuurainta ja kihokkeja. Suolta lähti lentoon kolme maassa ruokaillutta teertä Tetrao tetrix (L-dir, NT). Isovarpurämeestä pohjoiseen lyhytkorsinevat laajenevat, räme muuttuu varvustoltaan vaiverovaltaiseksi ja lisäksi isokarpaloa esiintyy enemmän. Kuva 1 (vas). Kaava-alueeseen kuuluvan osan rämettä. Kuva 2 (oik). Kaava-alueeseen kuuluvan osan nevaa. Miehikkälä, Suurisuo Petri Parkko Ojitukset eivät ole merkittävästi heikentäneet suon luonnontilaa, mutta suon itäreunassa ojituksen kuivattava vaikutus ulottuu noin 50 metrin etäisyydelle ojista. Tämä näkyy kasvillisuudessa etenkin metsävarpujen ja metsäsammalien määrässä. Kaava-alueella olevalla Natura-alueen osalla kulkee kaksi selvää polku-uraa, jotka ovat olleet melko aktiivisessa käytössä. 4. Osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura alueeseen (FI ) 4.1. Vaikutukset liitteen I luontotyyppeihin Esittely Osayleiskaava-alueella ja sen läheisyydessä oleva suo on pääosin keidassuota, jonka Natura-luontotyyppi on Keidassuot (7110). Reunaojien kuivattava vaikutus on koko alueella niin vähäinen, että se voidaan kokonaisuudessaan lukea tähän luontotyyppiin. Kaava Osayleiskaavassa Natura-alue on merkitty SL- ja nat-merkinnällä, jotka estävät kaikenlaisen suon luonnontilaa heikentävän maankäytön. Lisäksi Natura-alueella on Sivu 5

6 merkintä pv-1. Natura-alueen ulkopuolella olevat ja siihen rajautuvat osat on merkitty kaavamerkinnällä M. Arvio Osayleiskaavalla ei ole merkittävää heikentävää vaikutusta luontotyyppiin. Kuva 3. Suurisuon eteläosan ojia ei ole äskettäin avattu, mutta niillä on suon reunoja kuivattavaa vaikutusta. Miehikkälä, Suurisuo Petri Parkko 4.2. Vaikutukset EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajeihin Natura-alueelta ei ole tiedossa liitteiden II ja IV (a) lajien esiintymiä, eikä niiden esiintyminen alueella ole todennäköistä. Kaava-alueella elää liitteiden II ja IV (a) lajeista liito-orava Pteromys volans (Rintanen 2011), mutta Natura-rajauksen sisällä ei ole lajille sopivaa elinympäristöä Vaikutukset EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin Esittely Suurisuolla pesivät Natura-tietolomakkeen ja Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (KyLY) tietojen mukaan liitteen I-lajeista sääksi Pandion haliaetus (NT), kurki Grus grus, liro Tringa glareola ja kapustarinta Pluvialis apricaria (RT). Lisäksi suo on teerien (NT) Sivu 6

7 soidinalue. Kapustarinnan pesimäkanta on kolme paria, mikä on Etelä-Suomessa hyvin merkittävä määrä. Suurisuolla ei tiedetä olevan merkittäviä lintujen muutonaikaisia levähdysalueita. Suolla ei ole tehty varsinaista pesimälinnustoselvitystä, eikä osayleiskaava sellaista vaadi. Kuva 4. Suurisuon nevoilla pesii kolme paria kapustarintoja. Pöytyä Petri Parkko Kaava Suon kaavamerkinnät SL- ja nat estävät kaikenlaisen suon luonnontilaa heikentävän maankäytön. Suolle ei osoiteta kaavassa myöskään polkuverkostoa tai ulkoilurakenteita. Arvio Sääksi (NT), kurki ja kapustarinta (RT) eivät pesi kaava-alueella tai sen läheisyydessä. Alueelta ei löytynyt maastokäynnillä sääksen pesää, joka on yleensä suurikokoinen ja helposti havaittava. Pesä sijaitsee yleensä paikalla, jolta avautuu hyvä näkyvyys ympäröivään maastoon. Metsähallituksen tiedoissa sääksen pesä on suon länsiosassa kaukana kaava-alueesta. Kurki, liro ja kapustarinta pesivät avosoilla, jotka sijaitsevat Natura-alueen pohjoisosassa. Teeriä ruokailee varmasti pieniä määriä suon kaikissa osissa, mutta soidinpaikat ovat aina avosuolla eli kaukana osayleiskaava-alueesta. Kaavassa osoitettu Savan alueen lisärakentaminen ei lisää suolla liikkujien määrää niin merkittävästi, että siitä olisi häiriötä linnuille niiden pesimäaikaan. Kaavalla ei ole merkittävää heikentävää vaikutusta Suurisuolla pesiville lintudirektiivin I-liitteen lajeille. Sivu 7

8 4.4. Vaikutukset Suurisuon uhanalaislajistoon Suurisuolla on tavattu silmälläpidettävien (NT) lintulajien sääksen ja teeren lisäksi uhanalainen (VU) kovakuoriaislaji ristipiilopää Cryptocephalus cruciger, jonka havaintopaikka on melko lähellä osayleiskaava-aluetta. Kaavalla ei ole merkittävää heikentävää vaikutusta lajin elinolosuhteisiin. Vuonna 1996 suolla on tehty viimeisin havainto uhanalaisesta (VU) pohjansirkusta Emberiza rustica (KyLY) ja on mahdollista, että laji pesii suolla edelleen. Vaikka laji suosii pesinnässään reunarämeitä, ei kaavalla ole vaikutusta sen pesintään. Kuva 5. Kurki kuuluu Suurisuon pesimälinnustoon. Janakkala Petri Parkko 5. Tiivistelmä osayleiskaavan vaikutuksista Liitteen I luontotyypit Kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta liitteen I luontotyyppiin keidassuot (7110), sillä siinä ei osoiteta itse suohon kohdistuvaa maankäyttöä. Liitteiden II ja IV (a) eliölajit Natura-alueelta ei ole tiedossa liitteiden II ja IV (a) eliölajien esiintymiä, eikä kaavalla ole siis hävittävää tai heikentävää vaikutusta lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. Sivu 8

9 Liitteen I lintulajit Kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta liitteen I lajien pesimäalueisiin tai muutonaikaisiin levähdysalueisiin. Kaavalla ei osoiteta myöskään niin suurta lisärakentamista, että se lisäisi lintujen pesintää häiritsevää suolla liikkumista merkittävästi. Uhanalaiset lajit Kaavalla ei ole hävittävää tai heikentävää vaikutusta uhanalaislajistoon. 6. Lähteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas.. Ympäristöopas 46 (2. painos). Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Rintanen, T. 2011: Savanjärven kaava-alueen luontoselvitys. Tutkimusraportti. 5 s. + karttaliitteet. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Ympäristöministeriön Suomen ympäristö 742. Helsinki. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu 2013: Kaakkois-Suomen Natura-alueet: Miehikkälä, Suurisuo. Saatavilla sähköisessä muodossa [viitattu ]: Sivu 9