LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA

Transkriptio

1 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA Selostus maastokäynneistä 8.1. ja

2 JOHDANTO JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ SUUNNITTELU- ALUEELLA Nurmijärven kunnalla on käynnissä Viirinlaakson asemaakaavan laatiminen. Asemakaava rajautuu ja sijoittuu osin Mustamäen metsäalueelle, jonka alueella on tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä eri vuosina (FCG 2009; Enviro 2010; Ramboll 2012; Enviro 2014). Kuva 1. Suunnittelualueen sijoittuminen.

3 Klaukkalan ohikulkutien suunnittelun yhteydessä alueella vuonna 2009 laaditussa liitooravaselvityksessä (FCG 2009) Mustamäen länsirinteen alueella laskettiin useita kolohaapoja, mutta havaintoja liito-oravan esiintymisestä ei tehty. Aikaisemmat liito-oravahavainnot alueelta ovat vuosilta 2003 ja Kuva 2. Kolopuuhavainnot Mustamäen länsirinteessä vuonna 2009 (FCG 2009). Vuonna 2010 Klaukkalan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa liito-oravaselvityksessä Mustamäen länsirinteen alueelta havaittiin liito-oravan papanoita seitsemän haavan tyveltä, joista ainakin kahdessa puussa oli kolo (Enviro 2012). Alueella todettiin olevan lisäksi myös muita kolopuita. Liito-oravan jätöksiä havaittiin myös länsirinteen pohjoispuolella sijaitsevassa erillisessä metsäsaarekkeessa, jossa papanoita laskettiin kuuden haavan ja kahden kuusen alta. Alueelta tehtiin havainto yhdestä kolopuusta. Alueelta on metsäinen yhteys myös pohjoisen ja koillisen suuntaan ja alueiden todettiin kuuluvan todennäköisesti samaan liito-oravaesiintymään. Kuva 3. Mustamäen alueen liito-oravakohteet (Enviro 2012). Elinalueet on rajattu keltaisella, puut joiden alta löytyi papanoita vuonna 2009 on merkitty punaisin pistein ja vuoden 2010 papanapuut sinisin pistein. Metsäinen kulkuyhteys on merkitty katkoviivalla.

4 Viirinlaakson asemakaavatyön yhteydessä vuonna 2012 toteutetussa liito-oravaselvityksessä Mustamäen länsirinteen alueella tehtiin myös havaintoja lajin esiintymisestä. Havainnot painottuivat suunnittelualueen ulkopuolelle Mustamäen rinteen koillisosaan vuonna 2010 todettujen papanahavaintojen (Enviro 2012) pohjoisosaan. Papanoita laskettiin useita kymmeniä kahden haavan juurelta. Toisessa haavassa todettiin koloja. Yksittäisiä papanoita laskettiin lisäksi kuuden kuusen juurelta. Suunnittelualueella yksittäisiä papanoita laskettiin kahden kuusen juurelta alueen eteläisestä osasta. Asemakaavaehdotuksen kaavaselostuksessa (kaavaehdotuksen päiväys ) todettiin, että liito-oravan aktiivisessa käytössä olevat puut, sekä mahdollinen lisääntymis- ja levähdyspaikka sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella, eivätkä kaavan osoittamat toimet hävitä tai heikennä liito-oravan käytössä olevia puita, eivätkä kulkuyhteyksiä suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseviin vuosina 2009 ja 2010 havaittuihin muihin liito-oravan ydinalueisiin. Lisäksi todettiin, että kaavan osoittamat toimet pienentävät liito-oravalle osin soveliaan elinympäristön alaa suunnittelualueella, mutta alueen kaakkoisosat eivät ole selvityksen mukaan liito-oravan aktiivisessa käytössä, eikä alueelta tehty kolopuu- tai risupesähavaintoja. Alueelta ei myöskään ole yhteyksiä laajempiin metsäalueisiin. Kuva 4. Liito-oravahavainnot Viirinlaakson suunnittelualueella ja sen läheisyydessä keväällä 2012 (Ramboll 2012). Mustamäen lakialueet (kuvio 2) ovat kallioista kuivaa ja kuivahkoa kangasta (CT, VT). Mäen alusrinnettä luonnehtii avoin, lehtomaisen kankaan kuusikko, jossa kasvaa sekapuuna haapaa ja rauduskoivua (kuvio 3). Peltoon rajautuvilla alueilla kuusen määrä vähenee ja puusto on haapavaltaista. Mustamäen kaakkoisrinteellä on tehty harvennushakkuita ja alue on aukkoista (kuvio 4).

5 TALVELLA TEHDYT LIITO-ORAVAHAVAINNOT ALUEELLA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus antoi lausunnon asemakaavaehdotuksesta Lausunnossa todettiin, ettei kevään 2012 selvityksessä oltu esitetty korvaavaa liito-oravan elinaluerajausta Mustamäen länsirinteen alueella, eikä selvityksessä oltu esitetty rajausta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan turvaavasta metsäalueesta. Ympäristökeskus teki maastokatselmuksen suunnittelualueelle , jolloin todettiin, että Mustamäen rinteeseen oli rakennettu pohjois-eteläsuuntainen tilapäinen sähkölinja noin 20 metrin johtokäytävään pellolla tehtävien stabilointitöiden takia. Maastokäynnillä havaittiin liito-oravan papanoita seitsemän haavan ja kahden kuusen alta. Osittain hakatulta alueelta ei tehty papanahavaintoja. Lisäksi havaittiin kuusi kolohaapaa, jotka sijoittuivat Mustamäen jyrkänteen länsipuolelle. Nurmijärven kunta teki suunnittelualueella maastokatselmuksen yhdessä Enviro Oy:n kanssa Maastokäynnistä on tehty erillinen muistio (Enviro 2013), jonka pääkohdat on esitetty tässä muistiossa. Maastokäynnin aikana maa oli lumeton, ja vaikka vuodenaika ei ollut paras mahdollinen liito-oravan inventoimiseen, liito-oravan jätöksiä löydettiin runsaasti useiden puiden alta. Puista kolme oli kolohaapoja, yksi kuusi ja neljä haapoja. Kaikki löydetyt papanat olivat tuoreita. Alueella todettiin myös useita muita kolohaapoja, joista ainakin kolme sijaitsee sähkölinjan ja pellon välissä. Maastokäynnin mukaan kaava-alueelle sijoittuu kolme liito-oravan käyttämää puuta, joista yksi on kolohaapa. Loput papanapuut sijaitsevat asuinrakentamiseen merkityn alueen (AK-1) pohjoispuolella. Yhtään liito-oravan äskettäin käyttämää puuta ei löydetty sähkölinjan ja pellon välistä, jossa oli nuorta ja varttuvaa haavikkoa ja muuta lehtipuustoa. Liito-oravan asuttama metsikkö on todennäköinen lisääntymis- ja levähdyspaikka. Sen ydinalue (kuva 5) sekä valtaosa liito-oravan käyttämistä puista sijoittuu asuinrakentamiseen varatun alueen ja tilapäisen sähkölinjan pohjoispuolelle. Asemakaavaan merkitty Luhtajoentie sijoittuu osittain liito-oravan elinalueelle pellon ja sähkölinjan väliselle alueelle. Muistion mukaan alueella on liito-oravalle sopivia kolopuita, mutta maastokäynnillä ei liito-oravan jätöksiä löytynyt tältä alueelta. Liito-oravan käyttämät puut sijoittuvat suunnitellun tien ja sähkölinjan pohjois- ja itäpuolelle. Tien rakentaminen ei todennäköisesti heikennä liito-oravan elinaluetta.

6 Kuva 5. Joulukuussa 2013 tehdyt liito-oravahavainnot Viirinlaakson alueella (Enviro 2013, taustakartta Ramboll). Karttaan on merkitty myös kesällä 2013 pystytetty tilapäinen sähkölinja.

7 Suunnittelualueella tehtiin maastokäynti Rambollin toimesta 8.1. ja Maastokäynneillä etsittiin erityisesti liito-oravan jätöksiä aiemmin todetulta liito-oravan elinalueelta kookkaiden haapojen ja kuusten alta Sierlan ym ohjeiden mukaisesti. Lisäksi tarkistettiin kolohaapojen ja mahdollisten risupesien esiintyminen kiikarein suunnittelualueella ja sen läheisyydessä. Papana- ja kolopuut, sekä papanoiden arvioitu määrä (muutamia, kymmeniä, satoja) merkittiin GPS:ään ja kartalle. Maa oli maastokäynnin aikaan lumeton, joten liito-oravan papanat olivat hyvin nähtävissä. Selvityksen toteutti FM Kirsi Lehtinen. Liito-oravan papanoita havaittiin Mustamäen länsirinteen alueelta yhteensä 13 haavan ja yhdeksän kuusen juurelta. Näistä havainnoista lähes kaikki sijoittuivat suunnittelualueen ulkopuolelle Mustamäen rinteen pohjoisosaan. Alueella havaittiin neljä kolohaapaa, joista kolmen tyveltä laskettiin useita kymmeniä papanoita ja yhden tyveltä muutamia papanoita. Lisäksi yhden haavan tyveltä havaittiin useita satoja papanoita ja yhden haavan tyveltä kymmeniä papanoita. Alueella oli myös muuta kolopuupotentiaalia. Yhden kuusen alta laskettiin kymmeniä papanoita ja viiden kuusen alta muutamia papanoita. Kahdessa kuusessa havaittiin mahdollinen risupesä. Näistä toisen tyvellä laskettiin muutama liito-oravan papana. Kuva 6. Liito-oravahavainnot Mustamäen alueella tammikuussa 2014 (Ramboll) (taustakarttana kaavaehdotus ).

8 Kuva 7. Liito-oravan elinaluetta kaava-alueen ulkopuolella sen pohjoispuolella. Kaava-alueella sen pohjoisosassa liito-oravan papanoita havaittiin kahden haavan ja yhden kuusen tyveltä. Haapa ja kuusi kasvavat lähes toisissaan kiinni ja niiden haarassa havaittiin mahdollinen risupesä. Papanoita havaittiin näiden puiden juurilta muutamia. Hieman erillään kasvavan haavan juurilta papanoita laskettiin kymmeniä. Tältä alueelta on myös liito-oravan havainto vuodelta 2010 (Enviro 2012). Kuva 8. Sähkönsiirtolinjan itäpuolelle sijoittuvaa metsää, josta tehtiin havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Kaava-alueen muissa osissa havaittiin useita muita kolohaapoja, mutta papanahavaintoja ei tehty. Sähkönsiirtolinjan itäpuolella on hakkuiden jäljiltä jäljellä useita kolohaapoja, joista on maininta myös vuoden 2009 selvityksessä (FCG 2009). Sähkönsiirtolinjan länsipuolella sijaitsevassa pellonreunusmetsässä laskettiin myös useita kolohaapoja. Risupesähavaintoja ei tehty ja pellonreunusmetsässä kasvavan suojaavan kuusipuuston määrä onkin muihin alueen osiin verrattuna melko vähäistä ja iältään verrattain nuorta.

9 Kuva 9. Sähkönsiirtolinjan itäpuolen kolohaapoja. Kuva 10. Oikealla sähkönsiirtolinjan länsipuolen metsää. Asemakaava-alueen eteläosan metsät ovat haapavaltaisia ja ikärakenteeltaan osin nuoria. Eteläisessä osassa kasvaa joitakin järeämpiä haapoja, joista muutamassa tehtiin kolohavainto. Risupesiä ei havaittu ja suojaavan kuusipuuston määrä on alueella vähäinen. Asemakaava-alueen eteläisessä osassa on tehty harvennushakkuita jo ennen kevään 2012 inventointia (kuva 4). Alueelta ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä tammikuun maastokäynnillä. Kevään 2012 maastokäynnillä aivan kaava-alueen eteläosassa tehtiin yksittäinen papanahavainto suuren kuusen juurelta. Kuva 11. Kaava-alueen eteläosan haavikkoa.

10 JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUS JATKOTOIMENPITEISTÄ Maastokäyntien havaintojen perusteella liito-oravan tällä hetkellä aktiivisesti käyttämät puut sijaitsevat valtaosin suunnittelualueen pohjoispuolella kaava-alueen ulkopuolella. Kaava-alueelle sijoittuu neljä liito-oravan käytössä olevaa puuta, jotka sijaitsevat sähkölinjan itäpuolella. Tältä alueelta on puustoinen kulkuyhteys pohjoispuolella sijaitsevalle ydinalueelle. Sähkölinjan itä- ja länsipuolella sijaitsee useita liito-oravalle soveltuvia kolohaapoja, mutta suojaavien varttuneiden kuusien määrä on varsinkin sähkölinjan länsipuolella vähäinen. Sähkölinjan länsipuolelta ei myöskään tehty havaintoja liito-oravan jätöksistä tammikuun maastokäynneillä, eikä kevään 2012 selvityksessä. Environ keväällä 2010 toteuttamassa selvityksessä on tehty yksi papanapuuhavainto, joka sijoittuu nykyisen sähkölinjan länsipuolelle. Suosituksena jatkosuunnitteluun liito-oravan elinalueen ja sitä suojaavien metsäalueiden huomioimiseksi on asemakaavan viheralueen (VL) laajentaminen kohti etelää ja Luhtajoenojantietä (kuva 12). Samalla alueen käyttötarkoitusmerkintään suositellaan lisättäväksi määräys liito-oravan huomioimisesta alueen suunnittelussa (VP-2). Kaavamerkinnäksi ja -määräykseksi esitetään: VP-2 Puisto. Alueen puustoa tulee käsitellä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Merkintä ja alueen laajuus turvaavat sähkölinjan itäpuolella sijaitsevien liito-oravan käytössä vuosina 2010 ja 2014 olevien puiden, sekä niitä suojaavien puiden ja kulkuyhteyden säilymisen pohjoiseen. Lisäksi alueella sijaitsee useita kolohaapoja. Noin neljä pellonreunassa sijaitsevaa kolohaapaa sijoittuu Luhtajoentien katualueelle tai sen reunaan ja rakentamistöiden myötä ne joudutaan todennäköisesti kaatamaan. Tällä alueella ei ole kuitenkaan tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä vuosina laadituissa selvityksissä, eikä tien rakentaminen siten todennäköisesti heikennä liito-oravan elinaluetta. Katualueen läheisyyteen sijoittuvat liitooravan käytössä olevat puut, sekä kolopuut suositellaan merkittäväksi maastoon ja otettavaksi huomioon rakentamistöiden ajaksi.

11 Kuva 12. Esitys tarkistetuksi kaavaehdotukseksi ( ). V merkintä on muutettu VP-2-merkinnäksi ja aluetta on laajennettu etelään sekä Luhtajoentien suuntaan ja kiertoliittymän katualuevarausta on supistettu. VP-2 Puisto. Alueen puustoa tulee käsitellä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään.

12 LÄHTEET Enviro 2012:Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys Enviro 2013: Viirinlaakson asemakaava-alueen liito-oravat, selostus maastokäynnistä FCG: Klaukkalan ohikulkutie, liito-oravaselvitys Nurmijärven kunta 2013: Viirinlaakson asemakaavaehdotus ja kaavaselostus (päiväys ) Sierla, L., Lammi, E. Mannila, J. & Niironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 742.