Kuntotarkastus RS 3. Martiksentie B Hindsby PL Kotka p Y-tunnus:

Kuntotarkastus RS 3 Martiksentie 81-83 B 04130 Hindsby 10.08.2018 PL 1001 48101 Kotka p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0

1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli rinteeseen rakennettu 1-kerroksinen, kellarillinen piharakennus. Rakennukselle on haettu rakennuslupa vuonna 1996, lopputarkastus on pidetty vuonna 2005. Rakennus on perustettu maanvaraisten betonianturoiden varaan. Perusmuuri on harkkorakenteinen. Alapohjat ovat betonirakenteisia. Ulkoseinät ovat puu-/ kiviainesrakenteisia. Julkisivut ovat puuverhoiltuja. Välipohja on puurakenteinen. Kattomuotona on harjakatto / pulpettikatto ja katteena on profiilipeltikate. Yläpohja on puurakenteinen. Lämmönlähteenä on maalämpöpumppu / sähkö. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen poistoilmanvaihto. Rakennukseen suoritetut korjaus ja huoltotoimenpiteet on lueteltu liitteenä olevassa alkuhaastattelulomakkeessa. Merkittävimmät lisäselvitys-, korjaus-, kunnostus- ja huoltotarpeet on lueteltu seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Pienemmät toimenpiteet on käsitelty raportin tekstiosuudessa. Rakennuksen tulevan käytön ja kunnossapidon kannalta tulee huomioida myös ikääntymisen mukanaan tuoma korjaustarpeeseen varautuminen. Osia talon rakenneosista lähestyy teknisen käyttöikänsä loppua ja niiden uusimistarpeeseen / kunnostuksiin tulee tulevaisuudessa yleisesti varautua. Merkittävimmät teknisen käyttöiän päässä olevat rakenteet on taulukoitu seuraavalle sivulle. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 / 32

2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT 9. Puutteet / parannustarpeet rakennuksen vierustalla 10. Salaojitus 10. Kattovesien poisohjaus, kattovesijärjestelmien puutteiden korjaus 11. Julkisivujen huoltotoimet 11. Räystäiden huolto- ja kunnostustoimet 12. Ikkunoiden ja ovien kunnostus 12. Ikkunoiden lämpölasien tekninen käyttöikä 13. Vaurioitunut autokatoksen pilari 14. Yläpohjatilojen tarkastus 14. Yläpohjarakenteiden tuuletusedellytykset 14. Aluskatteen asennus 15. Pesuhuoneen tekninen käyttöikä lopussa 16. Pesuhuoneen tekninen käyttöikä lopussa 20. IV-kanavien nuohous 21. Käyttöveden laatu 21. Jätevesijärjestelmä 22. Sähköjärjestelmien tarkastuttaminen Korjaus/ uusiminen Viite Havainto Huolto Lisätutkimus Tietokortti Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 RAJAUKSET Yläpohjatila voitiin tarkastaa vain luukusta käsin tähystämällä kulkusiltojen puuttumisen takia. Osaan yläpohjatiloista ei ole tarkastusmahdollisuutta. Osa yläpohjarakenteista on umpinaisia, eikä niitä ole mahdollista tarkastaa (vesikaton suuntaiset yläpohjaosuudet). 4 MUUTA Ulkovarastoon rakennettu huone on tehty ilman rakennuslupaa. Kellarikerroksen muuttamisesta asunnoksi on haettu rakennuslupa, mutta loppukatselmusta ei ole pidetty. 3 / 32

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaajat MerTer Oy Meritte Nyqvist Martiksentie 83 04130 Sipoo Kohteen omistaja MerTer Oy Meritte Nyqvist Martiksentie 83 04130 Sipoo Sanna Rautiainen Leena Rautiainen Puroniityntie 216 00890 Helsinki Tarkastuspäivä 10.08.2018 Tarkastaja Mikael Nyberg, Insinööri AMK, AKK (FISE) Ilmoitettu pinta-ala n. 100 m 2 Ilmoitettu rakennusvuosi 1996 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Tilaajat halusivat selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa. MerTer Oy Meritte Nyqvist Leena Rautiainen, Anais Lemercier Mikael Nyberg, Raksystems Insinööritoimisto Oy Jutta Kaksonen, Kiinteistötoimisto Jutta Kaksonen LKV Oy Talon rakentaja (Asko Toivola) kävi pari kertaa paikan päällä tarkastuksen aikana. Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 65 28,9 18,6 Aurinkoinen Huoneilma 58 27,5 15,3 Olosuhteet ennen tarkastusta Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Pintakosteudentunnistin Humitest MC-160SA Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42, 11 / 2017 Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter, 11 / 2017 Oras vedenvirtaamamittari Käyttöveden lämpötilamittari 4 / 32

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku Rakennustapa Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto 1 + Kellari Paikalla rakennettu Perustukset: Maanvaraiset betonianturat Alapohja: Maanvastainen betonilaatta Ulkoseinät: Puurakenteisia, kiviainesrakenteisia Julkisivupinnoite: Puuverhous Väliseinät: Puu-/levyrakenteiset Välipohjat: Kellari - 1.krs: Puurakenteinen Kattomuoto: Pulpettikatto Vesikate: Profiilipeltikate Puurakenteinen Ei tulisijoja Lämmöntuotto: Maalämpö / sähkö Lämmönjako: Vesikiertoinen lattialämmitys muoviputket, Sähkövastuslattialämmitys (ulkovarastoon rakennettu huone) Koneellinen poistoilmanvaihto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Porakaivo (kaivosta otetaan vettä päärakennukseen ja piharakennukseen) Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Kiinteistössä saostuskaivot ja imeytyskenttä (yhteinen päärakennuksen kanssa) Loppukatselmus Lopputarkastus pidetty 27.10.2005. Käytettävissä olleet asiakirjat Pääpiirustuksia Vanha kuntotarkastusraportti Raksystems 2012 Rakennepiirustuksia Ilmanvaihtopiirustuksia Tarkastuspöytäkirjoja Myyntiesite Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 5 / 32

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 6 / 32

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA JA TULKINTA Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia. Raportissa käytetään termiä kuntotarkastuksen suoritusohje, jolla tarkoitetaan Rakennustiedon Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjetta KH 90-00394 vuodelta 2007. Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 7 / 32

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna - Maanpinta-lattiataso - Maanpinta-seinän puurungon alareuna - PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkeleiden korkeudet vaihtelevat ja lattiapintoja on eri tasoissa, jonka seurauksena mittoja ei saa kirjattua ylläolevaan taulukkoon järkevästi. Osa lattioista on maanpintojen yläpuolella ja osa alapuolella. Sokkeleissa ei havaittu perustusten liikkumiseen tai painumiseen viittaavaa halkeilua. Sokkeleissa havaittiin joitakin pieniä halkeamia. Slammauksissa havaittiin paikoin irtoilua. Suositellaan sokkelin pinnoitteen korjausta soveltuvin menetelmin. Sokkeleiden korkeudet ovat paikoin niukat (matalimmillaan n. 15cm) pääsisäänkäynnin läheisyydessä ja n. 10cm ulkovaraston kohdalla. Nykymääräysten mukaan sokkelin korkeuden ja ulkoseinän alimpien puurakenteiden tulisi olla vähintään 30cm etäisyydellä maanpinnoista (Rak. Mk. C2). Alle 10cm korkea sokkeli luokitellaan riskirakenteeksi kosteusriskin takia. Maanpintoja on suositeltavaa madaltaa sisäänkäynnin ja ulkovaraston kohdalla, jossa sokkelin korkeus on niukka. Sokkelissa ei ulkopuolella havaittu merkittäviä kosteuteen viittaavia jälkiä. Rakennuksen pitkällä sivulla on sokkelin päällä pellitys. Pelti on lähes tasainen. Suositellaan pellin asennuksen korjausta siten, että siihen saadaan riittävä kallistus poispäin seinästä. Entinen ulkovarasto on rakennettu laatan päälle. Laatan alta on valunut maatäyttöä pois. Suositellaan maa-aineksen asentamista takaisin laatan alle. Perusmuurin kosteuseristyksenä toimivasta perusmuurilevystä tehtiin paikoitellen havaintoja sokkelin pinnasta maanrajassa. Levy ei kaikilta osin näkyvillä. Niiltä osin, kun levyä ei näy se on oletettavasti maanpintojen alapuolella. Maata kaivettiin parista kohdasta n. 10-15cm syvyydelle, eikä eristyksiä näkynyt. Maatäystöistä pääsee siirtymään kosteutta sokkeliin levyn yläpuolelta. Toisessa päädyssä on perusmuurilevy uusittu kellarin seiniin nousseen kosteuden takia. Suositellaan levyn olemassaolon selvittämistä koko rakennuksen osalta koekuoppia kaivamalla. Levy on suositeltavaa jatkaa maanpinnan tuntuman niiltä osin, kun se on maanpintojen alapuolella. Perusmuurilevy on yhdellä nurkalla repeytynyt maanpinnan yläpuolella. Ei aiheuta toimenpiteitä. KELLARI Kellaritilojen maanvastaiset lattiat ja seinien alaosat kartoitettiin kosteudentunnistimella (havaintopisteiden väli 1-3m). Kosteutta ei havaittu. Kerroksellinen lattiarakenne (laminaatti) rajoittaa alapohjalaatan kosteuskartoitusta kosteudentunnistimella. 8 / 32

Em. pinnoitteiden asentaminen manalaisiin tiloihin ei ole suositeltavaa ja ne on suositeltavaa poistaa ja lattiat pitää kiviainespinnoilla. VIERUSTAT Maanpinnat rakennuksen ympärillä viettävät pääosin rakennuksesta poispäin. Rakennuksen vierustoilla on kasvillisuutta, mikä lisää rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kasvillisuus on levinnyt sokkelin vierustan täyttökerrokseen. Suositellaan kasvillisuuden poistamista talon läheisyydestä / vierustäyttöjen kunnostusta. 1. Perusmuurilevy näkyvillä 2. Kasvillisuutta talon seinustalla 3. Sokkelin päällä oleva pelti tasainen 9 / 32

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJIEN TASOEROT MITATTUNA TARKASTUSKAIVOISTA Tasoerot cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Salaojan yläpinta maanpinta - Salaojan yläpinta perustustaso (perustuu rakennepiirustuksiin) - Salaojan yläpinta kellarin lattiapinta - - = ei voitu arvioida tai mitata SALAOJAJÄRJESTELMÄ Salaojituksista tai niiden tarkastuskaivoista ei tehty havaintoja rakennuksen vierustalta. Salaojitukset on merkitty käytössä olleisiin piirustuksiin. Paikalla käyneen talon rakentajan mukaan salaojat on asennettu, mutta tarkastuskaivoja ei ole. Salaojajärjestelmä vähentää oleellisesti perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusvaurioriskiä. Salaojituksen toimintakunto on suositeltavaa selvittää kuvaamalla putkistot. Jos järjestelmä todetaan toimintakuntoiseksi, on tarkastuskaivojen asentaminen suositeltavaa, jota salaojituksen toimintaa on mahdollista seurata ja järjestelmää huoltaa. Salaojitus tulee kaivaa tarvittavilta osin esiin, jotta em. selvitykset saadaan tehtyä. Salaojat suositellaan tarkastettavaksi säännöllisesti KH-90-00403 kortin mukaan vähintään viiden vuoden välein ja tarkastuskaivot kerran vuodessa. Salaojat saattavat tukkeutua puutteellisen huollon seurauksena. Salaojituksen tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta huollettuna. Huoltamattomana käyttöikä on lyhempi. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Vesikaton sade- ja sulamisvesien poisohjauksissa havaittiin paikoitellen puutteita: poisohjauksia ei kaikilta osin ole ja vedet valuvat sokkelin vierelle, yksi rännikaivo on täynnä sepeliä, kattovesijärjestelmistä puuttuu osia. Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa. Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä (RakMK C2). Suositellaan vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen järjestämistä / parantamista puutteellisilta osin (rännikaivot + poistoputket kaikkien syöksytorvien alle). Sepeli tulee poistaa kaivosta. Kattovesijärjestelmät / niiden osat tulee asentaa puuttuvilta osin. Kattovedet ja salaojavedet johdetaan oletettavasti maastoon. Suositellaan purkupaikkojen selvittämistä. 10 / 32

4. Rännikaivo täynnä sepeliä. 11 / 32

11 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT PUUVERHOUS Julkisivun puuosissa havaittiin maalipintojen vaurioita ja pintojen likaantumista. Julkisivujen puuosat suositellaan huoltomaalattavaksi 6 12 vuoden välein. Suositellaan verhouksen puhdistusta ja huoltokäsittelyä. Ulkoverhouksen taustalla havaittiin tuuletusrako seinien alaosista tarkasteltuna. RUNKORAKENNE Ulkoseinät ovat puurunkoisia ja kellarin osalta kiviainesrunkoisia. YLEISTÄ Räystäiden maalipinnat ovat yleisesti vaurioituneet. Osassa räystäistä on mahdollisesti lahoa. Julkisivujen puuosat suositellaan huoltomaalattavaksi 6-12 vuoden välein maalityypistä ja ilmansuunnasta riippuen. Suositellaan räystäiden kunnostusta (puhdistus, huoltomaalaus, huonokuntoisimpien puuosien uusiminen). Työn yhteydessä tulee lisäksi selvittää, mikä on aiheuttanut kosteuden pääsyn räystäisiin ja syy korjata. 5. Maalipintojen vaurioita räystäässä 6. Ulkoseinien maalipinnoissa hilseilyä 7. Julkisivua 8. Julkisivua 12 / 32

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Ikkunat ovat 3-lasisia puuikkunoita, joiden ulkopuitteet ovat puuta. Sisäpuitteessa on eristyslasielementti ja ulkopuitteessa yksi lasi. Ikkunoiden ja ulko-ovien puuosien pintakäsittelyissä havaittiin paikoin irtoilua / haalistumaa. Yksi ikkunoista on jäänyt auki ja se on vaurioitunut sateen takia. Suositellaan ikkunoiden ja ovien puu-osien puhdistusta / huoltokäsittelyä. Kastunut ikkuna tulee kunnostaa tai uusia ja ikkunan alapuoliset rakenteet tarkastaa. Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivisteillä on taipumusta painua kasaan ajan saatossa tai rikkoutua. Suositellaan tiivisteiden tarkistamista ja uusimista tarvittaessa. VESIPELLIT Ikkunoiden vesipeltien asennuksessa ei havaittu huomautettavaa. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ikkunoiden lämpölasielementit ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Eristyslasielementtien tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta (Raksystems Insinööritoimiston Oy:n tarkastuksissa tehtyihin havaintoihin perustuva tieto). 9. Ikkuna ulkoa 10. Ikkuna sisältä 13 / 32

13 VESIKATTO JA VARUSTEET VESIKATE Vesikattona on pulpettikatto ja katteena profiilipelti. Vesikatot voitiin tarkastaa kauttaaltaan. Katolle päästiin kiipeämään irtotikkailla. Pelleissä havaittiin paikoin likaantumista ja katteen reunoissa pinnoitteen irtoilua ja vähän ruostetta. Suositellaan katteen puhdistusta ja peltien reunojen huoltokäsittelyä soveltuvin ainein ja menetelmin. Vesikatto kallistaa kohti autokatoksen pilaria. Katolta valuu vettä pilariin ja pilari on lahonnut ylä- ja alaosistaan. Suositellaan ko. kohdan korjausta. Veden valuminen pilariin tulee estää. Katoksien kohdille ei ole asennettu aluskatteita. Katoksien räystäissä ei ole harvalaudoituksia. Pellityksissä havaittiin epätiiveyttä katolla olevan ikkunan kohdalla. Suositellaan epätiiveyksien tiivistämistä vesitiiviiksi. Kattojen tasoerokohdassa on epätiiveyttä räystään alla (pellitys puuttuu). Ko. kohdasta saata päästä tuiskulunta rakenteisiin. Suositellaan ko. kohdan rakentamista tiiviimmäksi pellittämällä rakoa. Kattopeltien kiinnityksissä havaittiin puutteita; peltejä ei ole kiinnitetty toisiinsa limityskohdilla. Useimpien peltitoimittajien kiinnitysohjeiden mukaan pellit tulisi kiinnittää toisiinsa limityskohdilla jokaisen profiilin alapuolelta. Suositellaan peltien kiinnitysten parantamista. SADEVESIKOURUT Räystäskourut tulee säännöllisesti puhdistaa ja niiden kiinnitykset ja kallistukset tarkastaa. Kattovesijärjestelmistä puuttuu osia ja järjestelmiä ei ole joka paikassa. Suositellaan kattovesijärjestelmien puutteiden korjausta. 11. Katoksen pilari vaurioitunut 12. Vesikattoa 14 / 32

13. Pellityksissä epätiiveyttä ikkunan kohdalla 14. Kattojen tasoerokohta 15. Näkymä räystään alle kattojen tasoerokohdassa 15 / 32

14 YLÄPOHJA, ULLAKKO RAJAUS: Yläpohjatila voitiin tarkastaa vain luukusta käsin tähystämällä kulkusiltojen puuttumisen takia. Suositellaan kulkusiltojen asentamista ja tilan / siihen rajoittuvien rakenteiden tarkastamista. Osaan yläpohjatiloista ei ole tarkastusmahdollisuutta. Suositellaan kulun järjestämistä ja yläpohjatilojen tarkastamista. Osa yläpohjarakenteista on umpinaisia, eikä niitä ole mahdollista tarkastaa (vesikaton suuntaiset yläpohjaosuudet). KÄYNTI ULLAKOLLE Käynti yläpohjatilaan on järjestetty sisätiloissa olevan luukun kautta. YLÄPOHJAN TUULETUS Räystäissä on ulkopuolella rakosia, joiden kautta yläpohjatilojen tuuletus oletettavasti tapahtuu. Vesikatolta tarkasteltuna tuuletusraossa näkyy rullautunutta aluskatetta, joka rajoittaa yläpohjatilan tuuletusta. Yläpohjien tuuletuksista ei voitu tehdä muita havaintoja. Tuuletusrakoja ei voitu tarkastaa yläpohjatilasta käsin, koska tilassa ei päästy kulkemaan. Puutteet tuuletuksissa saattavat aiheuttaa kosteuden kertymistä rakenteisiin ja johtaa vaurioihin. Suositellaan yläpohjien tuuletusedellytysten selvittämistä kaikilla räystäillä / yläpohjatilasta käsin ja tuuletuksen parantamista tarvittavilta osin. Aluskate pitäisi saada raosta pois, jotta tuuletus toimii suunnitellusti. Vinojen yläpohjarakenteiden tuulettuvuutta ei voitu todeta. Paikalla käyneen talon rakentajan mukaan tuuletus on huomioitu mutta hänellä ei ollut muistikuvaa tuuletusraon korkeudesta. Nykyohjeiden mukainen minimituuletusraon korkeus on 10cm. Suositellaan tuuletusedellytysten varmistamista rakenteita avaamalla. Mikäli tuuletuksissa todetaan puutteita, saattaa se aiheuttaa lisätutkimustarvetta yläpohjarakenteisiin. ALUSKATE Räystäiltä tehtyjen havaintojen perusteella peltikaton alla on aluskate. Aluskate päättyy räystään tuuletusraossa näkyviltä osin ulkoseinän kohdalle. Aluskatteen tulisi ulottua ulkoseinälinjan ulkopuolelle, jotta sen päällä mahdollisesti valuvat vedet ohjautusivat maahan. Ko. asennukseen liittyy riski veden valumisesta ulkoseinien sisälle. Suositellaan aluskatteen reunan sijainnin selvittämistä koko rakennuksen osalta ja tarvittavien korjaustoimien tekemistä. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Yläpohja-/ kattorakenteissa ei havaittu vaurioon viittaavaa kulkuluukun kohdalta käsin tarkasteltuna. Huomioitavaa on että luukun kohdalta on mahdollisuus tarkastaa vain pieni osa koko talon yläpohjarakenteista. 16 / 32

16. Kattorakenteita luukun kohdalta kuvattuna 17. Aluskate tukkii tuuletusrakoa 17 / 32

15 PESUHUONE YLÄKERRASSA RAKENTEET JA PINNOITTEET Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Puurakenteinen + pintalaatta ja pinnoitteena laatat. Levy-/puurakenteisia ja pinnoitteena laatat. Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS Mahdollisista veden- tai kosteudeneristyksistä ei tehty havaintoja, eikä niistä välttämättä rakenteita rikkomatta voikaan tehdä. LATTIAKAIVO Kauempana suihkusta olevasta lattiakaivossa ei havaittu puutteita tai vaurioita. Suositellaan kaivo-osien välien tiivistämistä soveltuvin massoin (ns. varmistustiivistys, koska kaivo-osien välisten tiivisteiden olemassaoloa ei voida jälkikäteen todeta). Suihkun kohdalla olevassa kaivossa on korotusrengas painunut kasaan lattian valuvaiheessa. Kaivossa on epätiiveyttä. Suositellaan kaivo-osien välien tiivistämistä soveltuvin massoin. Kaivo tulee uusia seuraavan remontin yhteydessä. LATTIAKALLISTUS Lattian kallistukset tarkastettiin vesivaa'alla. Ei havaittu puutteita suihkun roiskevesialueella. ILMANVAIHTO Pesuhuoneessa on poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä ja pesuhuoneen seinien yläosat havaintopisteiden välillä 1 m. Ei havaittu kosteutta. Tiloja ei ole viimekuukausina juurikaan käytetty, jonka seurauksena mittaushetken olosuhteet eivät vastaa normaaleja käytön aikaisia olosuhteita. Tämä saattaa aiheuttaa mittaukseen epävarmuutta. HAVAINNOT PESUHUONE Ei havaittu muita puutteita pinnoilta tarkasteltuna. YHTEENVETO, KÄYTTÖIKÄ Märkätila on perusrakenteiden osalta alkuperäinen ja on teknisen käyttöikänsä lopussa. Tilan remontoiminen nykyvaatimustasolle on suositeltavaa. Remontin yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto ja kosteustilanne tarkastaa. Remontin yhteydessä korjaantuvat tiloista nykyisellään havaitut puutteet. Jos remonttia ei tehdä heti on puutteet kuitenkin syytä korjata. Ennen vuotta 1999 märkätiloissa käytettiin yleisesti kosteussulkusivelyjä, joilla toteutettujen rakenteiden tekninen käyttöikä on KH-kortin mukaan noin 15-18 vuotta. 18 / 32

18. Pesuhuone 19. Pesuhuoneen lattiakaivo 19 / 32

16 PESUHUONE KELLARIKERROKSESSA RAKENTEET JA PINNOITTEET Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat. Kiviainesrakenteisia ja pinnoitteena maali. Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS Mahdollisista veden- tai kosteudeneristyksistä ei tehty havaintoja, eikä niistä välttämättä rakenteita rikkomatta voikaan tehdä. LATTIAKAIVO Lattiakaivossa ei havaittu puutteita tai vaurioita. Suositellaan kaivo-osien välien tiivistämistä soveltuvin massoin (ns. varmistustiivistys, koska kaivo-osien välisten tiivisteiden olemassaoloa ei voida jälkikäteen todeta). LATTIAKALLISTUS Lattian kallistukset tarkastettiin vesivaa'alla. Lattiassa havaittiin tasaisuutta. Tasaisen lattian takia suihkukaapin käyttäminen tilassa on välttämätöntä. ILMANVAIHTO Pesuhuoneessa on poistopuhallin. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä ja pesuhuoneen seinien yläosat havaintopisteiden välillä 1 m. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT PESUHUONE Tilassa ei havaittu muilta osin huomautettavaa pinnoilta tarkasteltuna. YHTEENVETO, KÄYTTÖIKÄ Märkätila on perusrakenteiden osalta alkuperäinen ja on teknisen käyttöikänsä lopussa. Tilan remontoiminen nykyvaatimustasolle on suositeltavaa. Remontin yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto ja kosteustilanne tarkastaa. Ennen vuotta 1999 märkätiloissa käytettiin yleisesti kosteussulkusivelyjä, joilla toteutettujen rakenteiden tekninen käyttöikä on KH-kortin mukaan noin 15-18 vuotta. 20. Pesuhuone 20 / 32

17 KEITTIÖT ALLASKAAPPI Allaskaapeissa ei havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTO Yläkerran keittiössä on liesituuletin. Kellarikerroksen keittiössä ei ole liesituuletinta. Liesituulettimen asentaminen on suositeltavaa. KOSTEUSHAVAINNOT Allaskaapin ja kylmälaitteiden edustan lattia ja seinäpinnat pesualtaan kohdalta kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT Kellarikerroksen keittiön sekoittajan kiinnitys on puutteellinen. Suositellaan kiinnityksen korjausta. Yläkerran sekoittajan virtaama oli heikko. Suositellaan syyn selvittämistä ja asian korjausta. 21. Keittiö 22. Keittiö 21 / 32

18 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA TILOISSA Sisätiloissa ei havaittu kosteuteen viittaavia jälkiä (vuotojälkiä). HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET Yläpohjatilassa havaittiin hiirien papanoita. Molemmissa keittiöissä havaittiin hiirien papanoita. Suositellaan hiirien karkottamista aina tarvittaessa. Sokkelin rakosesta kulki muurahaisia talon rakenteisiin. Kellarikerroksessa oli lattioilla kuolleita muurahaisia. Suositellaan muurahaisten hävittämistä. AUTOTALLI Tarkastuksen kohteena olevassa rakennuksessa ei ole autotallia. TEKNINEN TILA Tarkastuksen kohteena olevassa rakennuksessa ei ole erillistä teknistä tilaa. Tekninen tila sijaitsee päärakennuksessa. MUUT TILAT Seinien ja kattojen levytyksissä havaittiin paikoin halkeamia. Kyseiset havainnot eivät viittaa rakenteellisiin vaurioihin, vaan halkeamat aiheutuvat mm. rakenteiden elämisestä. Haitta on lähinnä esteettinen. Takapihan puolella on ulkovarasto rakennettu huoneeksi. Seiniin ja lattioihin on asennettu sisäpuolelle puukoolauksia ja lämpöeristyksiä. Ko. tyyppiset rakenteet ovat kosteuden kannalta riskialttiita. Jos lattiaan tai seinien alaosiin pääsee nousemaan maaperästä kosteutta, saattavat sisäpuoliset rakenteet kosteusvaurioitua. Myös kattoon asennettu lämpöeristys. Huoneen kattopaneloinnit ovat irronneet kiinnityksistään. Rakenteiden kunto on suositeltavaa selvittää rakenteita avaamalla. Yläpohjan tuulettuvuus tulee tarkastaa. Katon paneloinnin asennus tulee korjata. 22 / 32

19 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Lämmönlähteenä on maalämpö / sähkö. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lämmityslaitteet ks. päärakennuksesta laadittu raportti. 23 / 32

20 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Yläkerran asunnossa oli tunkkainen ilma ja sisätiloissa on mahdollisesti poltettu tupakkaa. Ilmanvaihto oli sammutettu. Suositellaan ilman laadun arvioimista uudestaan, kun ilmanvaihto on ollut normaalisti päällä ja tilat käytössä. VENTTIILEIDEN VIRTAUS Poistoventtiilien ilmanvirtaussuunnat tarkastettiin merkkisavulla ja niiden havaittiin olevan oikean suuntaiset. HAVAINNOT Ilmanvaihtona on koneellinen poisto. Korvausilmaa johdetaan rakennukseen raitisilmaventtiileistä. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan kannalta on oleellista, että järjestelmä on aina päällä. Samoin kanavisto ja venttiilit tulee pitää puhtaina. Ilmanvaihto-kanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Suositellaan ilmanvaihtokanavien nuohoamista ja samassa yhteydessä ilmavirtauksien säätämistä. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ilmanvaihdon jatkuvasti päällä olevien puhaltimien tekninen käyttöikä on 10-15 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 24 / 32

21 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO VESIMITTARI Vesimittaria ei ole, käyttövesi tulee porakaivosta. KÄYTTÖVESIVARAAJA Vesivaraaja sijaitsee kellarikerroksen pesuhuoneessa. Varaaja on tyyppikilven mukaan valmistettu vuonna 2003. Varaajassa ei havaittu vuotoja, eikä sen alustatilassa kosteuta kosteudentunnistimella. Ylivuotovedet on johdettu lattiakaivoon. VEDENVIRTAAMA Sekoittajien virtaamissa ei havaittu oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. Ei havaittu huomautettavaa. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaksi mitattiin 63 C. ns. Asumisterveysasetuksen (Sosiaali- ja terveysministeriö 545/2015) mukaan: "Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 Celsius-astetta ja vesikalusteesta saatava vesi saa olla korkeintaan + 65 Celsius-astetta". KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Porakaivo (kaivosta otetaan vettä päärakennukseen ja piharakennukseen) Muovia suojaputkessa Kuparia Vesijohdoissa ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita näkyvillä osilla. Ei voitu tarkastaa, koska porakaivo oli betonisen kaivon sisällä, jonka kantta ei saatu auki (liian painava). Suositellaan kannen siirtämistä ja kaivon tarkastamista. Käyttöveden laatu on tutkittu viimeksi vuonna 2016. Käyttöveden laatu suositellaan tutkittavaksi kolmen vuoden välein. Veden väriluku ei ole lausunnon mukaan täyttänyt talousvedelle asetettuja vaatimuksia. Suositellaan käyttöveden laadun tutkimista. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Viemäriputket (näkyvillä osin) Kiinteistössä saostuskaivot ja imeytyskenttä (yhteinen päärakennuksen kanssa) Muovia näkyvillä osilla Viemäreissä ei havaittu näkyvillä osilla viitteitä vaurioista tai puutteita. Omistajan mukaan imeytyskenttä on uusimisen tarpeessa (vettä noussut päärakennuksen kellariin). Rakennuksen jätevesijärjestelmä on asennettu ennen vuotta 2004. Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuva jätevesien käsittelyjärjestelmä täyttää perustason puhdistusvaatimuksen. Jos kiinteistö on yli sata metriä vesistön tai meren läheisyydestä tai pohjavesialueen ulkopuolella, jätevesijärjestelmä pitää kunnostaa vasta seuraavan ison remontin yhteydessä. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa 202 :n nojalla perustason puhdistusvaatimusta ankarampia vaatimuksia, jos ne ovat välttämättömiä paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. (Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 25 / 32

19/2017) Jos kiinteistö on enintään sata metriä edellä mainituista vesialueista tai pohjavesialueella ja järjestelmä on tehty rakentamisajankohdan vaatimusten mukaan, uusimisen määräaika on 31.10.2019. Suositellaan selvittämään viranomaisilta rakennuksen nykyisen järjestelmän riittävyys ja varautumaan tarvittaessa järjestelmän uusimiseen erillisen jätevesisuunnitelman mukaisesti. Vähintään imeytyskenttä vaatii tulevaisuudessa uusimista. Saostuskaivoissa ei havaittu silmämääräisesti tarkasteltuna vaurioita tai puutteita. 26 / 32

22 SÄHKÖT Parista valaisimesta puuttuu kuvut. Suositellaan kupujen asentamista takaisin, tai jos niitä ei enää ole niin valaisimien uusimista. Silmämääräisesti tarkasteltuna ei havaittu vaurioita tai puutteita sähköjärjestelmässä. Määräaikaistarkastusten teettäminen pientaloihin ei ole lakisääteisesti pakollista. Sähköjärjestelmiin on suositeltavaa teettää alan ammattilaisen tekemä tarkastus mahdollisten piilevien vikojen paikallistamiseksi. 23. Pääkeskus RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Kotkassa 14.08.2018 Mikael Nyberg Insinööri AMK, AKK (FISE) 0306705569 Liitteet Alkuhaastattelulomake 27 / 32

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 28 / 32

ASBESTI Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1930 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia, mutta asbestia on käytetty suomalaisessa rakentamisessa ainakin 1910- luvulta lähtien. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan tai huolletaan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. RS³ Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Ennen korjauksien tai remontointien aloittamista tulee selvittää sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. KREOSOOTTI JA PAH-YHDISTEET Kreosoottia ja PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien käyttö rakentamisessa on ollut yleisintä vuosien 1890 1960 välillä. Kreosoottia ja PAH-yhdisteitä sisältäviä tuotteita on käytetty erityisesti veden- ja kosteudeneristeenä, puutavaran kyllästyksessä, valuasfalteissa, kattohuovissa sekä rakennuspapereissa ja pahveissa. Kreosootti (kivihiilipiki) on kivihiilitervan tislausjäännös, joka sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Kivihiilipikeä purettaessa työilmaan vapautuu hiukkasmaisia ja höyrymäisiä aineosia, joista haitallisimpia ovat syöpää aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) sekä lisäksi iholle joutuessaan aine saattaa aiheuttaa kirvelyä ja punoitusta sekä ärsyttää hengitystä. Rakenteissa olevista kreosoottia tai PAH-yhdisteitä sisältävistä materiaaleista ei aiheudu haittaa, ellei niistä siirry epäpuhtauksia sisäilmaan. Korjauksien ja remontointien yhteydessä kivihiilipikeä ja PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit on ensisijaisesti pyrittävä poistamaan. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu kreosootin tai PAH-yhdisteiden kartoitus. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 29 / 32

TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 50 5-10 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 JULKISIVUT Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 30 / 32

IKKUNAT JA ULKO-OVET PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980-luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15 Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa 31 / 32

MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403) 32 / 32

Asiaka$areup oror0 fool6ak*parver!@ek5r5cmsf : naldltetyhaanafre!omake vi sii ia vanatha a a oleviii kysvmykrn ott/3a Ll 3 ti i E hk".,k"^r-dft!e,."*bj. vo F!o!,!ba 1.'sr@jidsnhtiu/hErb nrd.!0".r*" &id!*br a L1J4! d,\ \,/4 \{g!\i\ aai z E l M:ire4 rlro!4 ry{u RE,o!$hi

hk6i*@ibk}r!{4nk{ qlbi!bha Zbb> ) i, M!s rotru' ti ruo brv6t ZLbs z4)a la:.tato^,2o11o.,^ J?r' a. "/&' {zlk (- - 2'6Hyintobhdihrc'5LidhGq l^u/n [.-'^'I^ k2,iall - { Ptwr^to lbkg?#?,r?,thata{an <L-La"ar,l-r tt )^loalt*klt!u:;r 1/ JU.rrr-r s:,1 1\* h I tunt L", IF c,l',lt! h t lv.l{ L{rbti!\N ; 3,r Hirtri / $sirdbt tuh@i h4adat

-i-! ti!! n n! [,'Tiw,f7ffi! ft! rt n ll! n LT

&rath qa 4 '*il dr#r""",!re"fr.i@ LltoGbb ngtoebtu lmudd f!!-!h@ a!1d-rffmib- nulu-n; l-l ic "erth-dh" ngnm6rr raoturargh d!pr*"-,-i---h. tlke E"r! FF'dreMib I I nimd\,bm, mh6hbd*bis

oiko ininaihbjirjq<e h.i dturmh 3i:&{v? ^,inrl.lr!l< Po* I r.-'i^,*. ( al_ ej_]^ ltl--tfl [ct;1si+* lol2 \ {,!d-3 )rt Y - 2,r.J hr-rr4t_,l.ry,,^\ q*{bhqruvd$n dhvlcqxhmc$ tsituiidnbrusruhkrnd&h{ed l l tl