Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi Lakeuden luontokartoitus

Transkriptio

1 Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi Lakeuden luontokartoitus

2 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet 8 Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 9 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt 9 Huomionarvoiset luontokohteet 11 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys 15 Liito-oravaselvitys 16 Lepakkoselvitys 17 Viitasammakkoselvitys 18 Kansikuva: Huhtikuinen kuukkeli Kuulanmäessä. Lakeuden luontokartoitus

3 Selvitysalueen yleiskuvaus Kuulanmäen tuulivoima-alue on biotoopiltaan monimuotoinen ja alueelta löytyy useita arvokkaita elinympäristöjä. Alue on myös linnustollisesti rikas ja merkittävä. Kuulanmäessä on kuukkelin reviiri, joka kuuluu viimeisiin tunnettuihin kuukkelin elinympäristöihin koko Etelä-Pohjanmaalla. Kuukkeli on yksi taantuneimmista metsälinnuistamme ja on koko eteläisessä Suomessa harvinaisuus. EU-maista kuukkeli esiintyy vain Suomessa ja Ruotsissa. Kuulanmäen kuukkelireviiri on tärkeä osa Ilmajoen luoteisen rajan kuukkelikäytävää, jota myöten kuukkelit voivat siirtyä uusille alueille. Lähdepopulaatiot ja leviämisreitit ovat tulevaisuudessa avainasemassa kuukkelin säilymiseksi Etelä-Suomessa. Vaatelias kuusivaltaisten metsien asukki kuukkeli on selkeä metsäluonnon indikaattorilaji, joka kertoo alueen metsärakenteen mahdollistaneen myös monipuolisen muun vaativan metsälajiston säilymisen alueella. Kuulanmäessä todettiin kuukkelin ohella muun muassa metson soidin ja pesä sekä teeren, helmipöllön, viirupöllön ja palokärjen reviirit. Kuulanmäessä löytyy runsaasti liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä kuten Kuffeentien varren vanhat kuusikot isoine haapoineen, vanhat lehtipuuvaltaiset peltoaukeat sekä Luhtakorventien tienoot. Useista hakkuuaukoista huolimatta alue on edelleen yhtenäisen metsäinen ja viheryhteydet ovat säilyneet joka suuntaan. Kolmen kilometrin säteellä tuulivoima-alueesta sijaitsee 18 liitooravakohdetta lähimmän kohteen sijaitessa 300 metrin päässä tuulivoima-alueen rajasta. Liitooravaselvityksen yhteydessä v ei liito-oravan elinpiiriä kuitenkaan alueella todettu. Lepakkoselvityksessä elokuussa 2015 tehtiin Kuulanmäessä niin runsaslukuisesti usean lepakon samanaikaisia havaintoja, että lepakkoyhdyskunta alueella on hyvin todennäköinen. Mahdollisesti yhdyskunta sijaitsee Helpakan vanhassa autiotalossa. 3

4 Sijainti Topografia 4

5 Kallioperä Vittingin jakso Maaperä 5

6 Maanpeite Corine maanpeite 2012 SYKE Pohjavesialueet 6

7 Selvitysalueen luontokohteet Kuulanmäen tuulivoima-alueen luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen on tehnyt kesällä 2012 luontokartoittaja Olavi Yli-Vainio. 7

8 8

9 Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt Siirtolohkareet Tuulivoima-alueen kaikki siirtolohkareet kuuluvat metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt 1. Vanhan metsän alue 9

10 Näyttävä, vanha kuusikko, jonka puusto on paikoin järeää, on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ympäristö. Sekapuustona kasvaa koivua ja satunnaisesti esiintyy haapoja. Alueen ilme vaihtelee palstan eri osissa. Tiheimmissä kohdissa esiintyy lahopuuta. Palstalla on kaksi kosteaa notkelmaa, joista luoteisenpuoleisessa on pienehkö lampare. Inventointiajankohtana alueella tavattiin kaksi palokärkeä sekä käpytikka. Vanhan metsän alue on potentiaalista liito-oravan esiintymisaluetta. Vanhaa kuusikkoa. Kuvat Olavi Yli-Vainio

11 Huomionarvoiset luontokohteet 2. Jäkäläkallio Jäkäläkallio on ympäristöstään jyrkkäreunaisesti, osin jyrkänteisesti kohoava, laeltaan loivakumpuinen lakikallio, jolle on leimallista palleroporonjäkälän runsaus luoden kohteelle vaalean yleisilmeen. Kallion ja ympäristön metsä on nuorta havumetsää, haavan ja koivun määrä vaihtelee suuresti palstoittain. Inventointiajankohtana kalliolla tavattiin pyy. Kohde on paikallisesti huomioitava maisemallinen ja geologinen luontokohde. Jäkäläkallioiden avokalliopaljastumat kuuluvat ns. Vittingin metavulkaniittijaksoon, joka on vajaan puolen kilometrin levyinen ja yli 70 km pitkä, itä-länsisuuntainen amfiboliitti-, metarsertti-, kiisuliuskemuodostuma. 11

12 Jäkäläkallion palleroporonjäkäläisiä lakikallioita. Kuvat Olavi Yli-Vainio

13 3. Helpakan vanha asuinpaikka ja metsittynyt pelto Helpakan vanhalla asuinpaikalla on vielä pystyssä huonokuntoinen hirsirakennus, jonka ympärillä kasvaa massiivinen mesiangervo-, vadelma ja nokkoskasvusto. Talon eteläpuolinen pelto on rehevää, lehtomaista muuntumatyyppiä kasvaen harmaaleppää, haapaa, koivua, raitaa ja kuusta. Osa harmaalepistä on hyvin suuria, joukossa ehkä tervaleppäristeymää. Metsittynyt pelto on valoisa ja aukkoinen kenttäkerroksena vadelmaa, ojakellukkaa, mesiangevoa ja nokkosta. Helpakan autiotuvassa majailee mahdollisesti lepakkoyhdyskunta. Paikallisesti huomioitava kulttuurihistoriallinen kohde. Helpakan vanha asuinpaikka ja harmaaleppä, hieskoivu, raita, tuomi, kuusi, mesiangervoa ja vadelmaa metsittyneellä pellolla. Olavi Yli-Vainio

14 4. Lampare Pieni lampi, halkaisijaltaan noin seitsemän metriä, ympärillä korpikastiktikkakasvustoa. Lammikossa kasvaa vihreäsaraa, mahdollisesti myös luhta- ja pullosaraa. Olavi Yli-Vainio Natura 2000 alue Noin puoli kilometriä tuulivoima-alueesta itään sijaitsee Natura-alue Kivistönmäki (FI ), jonka eteläosa kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (AMO100504). Kohde on tuoreen kankaan metsää, jossa on paikoin lehtomaisia piirteitä. Keloja, pökkelöitä ja maapuita on paikoitellen näkyvästi. Alueen keskiosan notkelmassa on pienialaisesti luhtaista korpea. Alueella on liito-oravan reviiri. 6. Flanterin vanha asuinpaikka Tuulivoima-alueen rajalla sijaitsee Flanterin vanha asuinpaikka, jonka aukeana pysynyttä vanhaa peltoa reunustaa kolmelta sivulta kiviraunioaita. Pihapiirissä on runsaasti maatalouskulttuuriin sidonnaisia kasveja. Flanteri on paikallisesti huomioitava kulttuurihistoriallinen kohde. Flanterin kiviraunioaita. Olavi Yli-Vainio

15 Tuulivoima-alueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys Lakeuden luontokartoitus on tehnyt Kuulanmäen tuulivoima-alueen linnustoselvityksen v Selvityksen mukaan Kuulanmäki on linnustollisesti arvokas alue. Suojeluluokituksiin kuuluvia pesimälajeja havaittiin 11: metso, teeri, pyy, viirupöllö, helmipöllö, palokärki, käenpiika, leppälintu, sirittäjä, kuukkeli ja isokäpylintu. Birdlife Suomen tekemän lintujen päämuuttoreittiselvityksen mukaan Ilmajoen selvitysalueet osuvat laulujoutsenen, metsähanhen ja piekanan kevätmuuton osalta päämuuttoreitille. Lakeuden luontokartoituksen laatima linnustoselvitys tukee näitä tietoja. Linnustoselvityksen mukaan pääosa Ilmajoen muutoista seurailee Kyrönjokilaakson peltolinjaa. Koska tuulivoimahankkeet eivät sijoitu Kyrönjokilaaksoon vaan ympäröiville metsäalueille, ne muodostavatkin merkittävämmän uhan pesimälinnustolle kuin muuttolinnuille. Pesimälaji D1 vastuulaji NT AU metso x x x x teeri x x x pyy x viirupöllö x helmipöllö x x x palokärki x käenpiika x leppälintu x sirittäjä x kuukkeli x x x isokäpylintu x D1 = EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji vastuulaji = Suomen kansainvälinen vastuulaji NT = silmälläpidettävä laji AU = alueellisesti uhanalainen laji 15

16 Liito-oravaselvitys Tuulivoima-alueen liito-oravaselvityksen on laatinut Lakeuden Luontokartoitus keväällä Selvityksen mukaan Kuulanmäen tuulivoima-alueella on runsaasti liito-oravalle sopivia elinympäristöjä: Kuffeentien varren kuusikot, joissa on runsaasti isoja haapoja ja koivuja; vanhat peltoalueet, joille on kasvanut lehtipuuvaltaisia metsiä sekä Luhtakorventien pohjoisreunama. Vaikka alueella on hakkuualueitakin, alue on silti yhtenäisen metsäinen, jossa kulkuyhteydet joka suuntaan ovat säilyneet. Liito-oravalle suotuisista elinympäristöistä huolimatta selvityksessä ei havaittu merkkejä liito-oravista. Tuulivoima-alueen ympäristössä on huomattavan runsaasti liito-oravakohteita. jotka on todettu vuosien välisenä aikana: 16

17 Lepakkoselvitys Lepakkoselvitys on tehty vuonna 2015 kunnan toimesta. 17

18 pv klo laji lm Ey V Lepakon toim. hav.hetkellä khz havainto E m K m C L C säätiedot P 1/8 T m/s S 0/3 laji: En = Eptesicus nilssonii, pohjanlepakko Msp = Myotis-suku, määrittämätön siippalaji Md = Myotis daubentonii, vesisiippa lm havainnon arvioitu yksilömäärä Ey elinympäristö V valaistus p=pimeä, hg = elohopeapohjaiset katulamput Havainto khz arvioitu äänitaajuus 30, 40, 45, muut E arvioitu etäisyys < 5m, 5-15m, 15-40m, > 40 m K arvioitu lentokorkeus < 5m, 5-15m, 15-40m, >40m C havaintohetken lämpötila 2 metrin korkeudella Lepakon toiminta havaintohetkellä s saalistus y ylilento o pyörii päällä tai pienellä alueella Säätiedot havainnoinnin aikana L lämpötila P pilvisyys 1/8=selkeä - 8/8 =täysin pilvistä T tuuli m/s S sade 0/3=ei sadetta - 3/3=kova sade 18

19 Viitasammakkoselvitys Viitasammakkoselvitys on tehty huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alkupuolella keväällä 2015 kunnan toimesta. Tuulivoima-alueella ei havaittu viitasammakoita. 19