RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015"

Ville-Veikko Manninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205

2 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu kolme erillistä osa-aluetta. Osa-alueelta on tarkoitus siirtää rakennuspaikka osa-alueelle 2. Osa-alueelle kolme sijoitetaan yksi rakennuspaikka. Kaikki osa-alueet ovat tällä hetkellä metsämaastoa. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 2 hehtaaria. 3 2 Selvitysalueen (kolme osa-aluetta) sijainti SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TYÖMENETELMÄT Selvitys toimii maankäyttö ja rakennuslain mukaisena kaavan esiselvityksenä oikeusvaikutteista kaavaa varten. Selvityksessä on erityisesti huomioitu seuraavat luonto- ja maisema-arvoihin vaikuttavat tekijät: Luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontotyypit Metsälain mukaiset merkittävät elinympäristöt Vesilain kohteet EU:n luontodirektiivin (Liite II, IVa) lajien esiintymät EU:n lintudirektiivin (Liite a) lajit Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintymät Yllä lueteltujen ns. lakikohteiden lisäksi selvityksessä on tarkasteltu seudulla ja alueella kiinnostavaa (harvinaista, erityisen vaateliasta tai kulttuurihistoriallisesti merkittävää) lajistoa. Paikallisesti merkittävät lähiluontokohteet on huomioitu selvityksessä. Suur- tai lähimaiseman kannalta arvokkaat kohteet tai kuviot on tarvittaessa rajattu erikseen.

3 2 Selvitysalueen (kolme osa-aluetta) sijainti SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TYÖMENETELMÄT Selvitys toimii maankäyttö ja rakennuslain mukaisena kaavan esiselvityksenä oikeusvaikutteista kaavaa varten.

3 Selvitysalueella tehtiin maastoinventointi Inventoitu alue kuvioitiin luontotyyppien perusteella ja kultakin kuviolta kartoitettiin kasvillisuus, kasvisto ja mahdollisuuksien mukaan myös eläimistöä, ensi sijassa pesimälinnustoa (Kuviokartta on raportin lopussa). Maisemasta, geomorfologiasta ja geologiasta tehtiin joitain huomioita. Selvitysalueelta ei tunneta ennestään uhanalaisten tai silmällä pidettävien lajien esiintymiä ( Inventoinnin ajankohta oli rantakasvistoa ajatellen melko varhainen, joten aivan kattavaa lajistokartoitusta ei voitu tehdä. TULOSTEN YHTEENVETO Osa-alueilta 2 ja 3 ei löydetty erityisen huomionarvoisia luontotyyppejä tai eliölajeja. Merkittävänä luontokohteena voidaan pitää osa-alueella sijaitsevaa lähteistä tervaleppämetsikköä. Koska osa-alueelta on tarkoitus siirtää rakennuspaikka osaalueelle 2, ei suunniteltu rakentaminen ei vaaranna luonto- tai maisema-arvoja. YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee Paraisten kaupungin välisaaristossa, entisen Nauvon kunnan Kirjaisten saaressa. Osa-alueet ja 3 sijaitsevat saaren pohjoisrannassa, osa-alue 2 lounaisrannassa. Nykyisin osa-alueet ovat pääosin hoidettua talousmetsää tai puustoltaan luonnonmaisempaa kalliomaastoa ja kosteikkoa. Kasvimaantieteellisesti alue sijoittuu hemi-boreaaliseen vyöhykkeeseen, Turun saariston välisaaristoon. Alueellisessa uhanalaistarkastelussa kyseessä on vyöhyke b (hemi-boreaalinen, Lounainen rannikkomaa). Perinnemaisemainventoinneissa käytetyssä aluejaossa selvitysalue kuuluu Lounaisrannikon ja saaristomeren seutuun. Vallitseva kivilaji on graniitti. Osa-alue käsittää Finnvikenin pohjukassa sijaitsevan tervaleppämetsikön, jonka läpi virtaa lähteinen noro. Osa-alueeseen kuuluu myös mäntyvaltaista varttunutta metsää ja kalliorinne. Rantavyöhykeessä on hiekkapohjalle kehittynyttä matala rantaniittyä. Alueen maaperä on pääosin hienoainesmoreenia tai mutamaata. Maasto on melko tasaista, korkeusero rannasta alueen takaosaan noin 5 metriä. Osa-alue 2 sijaitsee Kirjaisten kallioisella lounaisrannikolla. Alueeseen kuuluu melko jyrkkä mereen laskeva rinne. Pääosa alueesta on kalliometsää tai avokalliota, mutta sen molemmilla laidoilla sijaitseviin notkelmiin on kehittynyt karu kangasmetsäjuotti. Rantavyöhyke on osin louhikkoista kallio- ja kivikkorantaa. Suurin osa alueesta on maaperältään kalliota. Juoteissa esiintyy ohuelti kivistä moreenia. Korkeusero merenpinnasta nousee enimmillään noin 20 metriin. Osa-alueeseen 3 kuuluu ojaksi kaivetun noron ympäristöä muutaman kymmenen metrin leveydeltä. Alueeseen sisältyy pieni hakamaan tapainen metsäaukea, kuivahtanutta korpea ja sekapuustoista taimikkoa. Rannasta löytyy lyhyinä pätkinä kivistä niittyrantaa

on raportin lopussa). Maisemasta, geomorfologiasta ja geologiasta tehtiin joitain huomioita. Selvitysalueelta ei tunneta ennestään uhanalaisten tai silmällä pidettävien lajien esiintymiä (www.

4 ja kalliorantaa. Alueen maaperä on pääosin hienoainesmoreenia, parissa laikussa näkyy avokalliota. Korkeuseroa rannasta lukien kertyy runsaat 0 metriä. Selvitysalueen pesimälinnusto on vaatimatonta. Osa-alueella pesii yksi peippopari ja jossain sen lähistöllä lehtokerttu, talitiainen, västäräkki ja punarinta. Osa-alueelta 2 ei havaittu pesintöjä. Osa-alueella 3 kuultiin tai nähtiin peippo, punarinta, viherpeippo, västäräkki ja sirittäjä, ei kuitenkaan selvitysalueella pesivinä. Vesilinnuston kannalta osa-alueilla ei ole merkitystä. KUVIOKOHTAISET KUVAUKSET OSA-ALUE Kuvio. Lehtomaisen kankaan ja OMaT-tyypin lehdon varttunutta metsää. Kuviolla kasvaa harvahkoa, järeää ja huomattavan korkeaa (27-30 m) männikköä, sekapuuna tervaleppää ja kuusta. Puuston joukossa on joitain keloja sekä tervalepän pökkelöitä ja maapuita. Kasvillisuus on rehevää ja valtalajistossa esiintyvät käenkaali, oravanmarja ahomansikka, lehtonurmikka, sormisara, lillukka, jänönsalaatti, nuokkuhelmikkä ja metsäorvokki. Kuviolla kasvaa myös mm. niittyleinikkiä, kevätleinikkiä, ahomataraa, koiranputkea ja muita niittykasveja. Kuvio 2. Lähteinen tervaleppälehto ja lehtokorpi. Kuviolla kasvaa kookasta, erirakenteista tervalepikkoa (h = n. 5 m, d.3 = 5-25 cm). Maapuuta esiintyy melko runsaasti. Kasvillisuuden valtalajeina esiintyvät hiirenporras ja mesiangervo. Muusta lajistosta mainittakoon niittylauha, ranta-alpi, nokkonen, käenkaali, niittykellukka, suoorvokki ja suo-ohdake. Norossa ja sen ympäristössä kasvaa mm. rentukkaa, kevätlinnunsilmää, rantalitukkaa ja ojatädykettä. Kuvio 3. Rantavyöhykkeelle on kehittynyt matalakasvuinen niittyranta joka vaihettuu matalaksi hiekkapohjaksi. Kasvistossa ei tavattu huomionarvoisia lajeja. Runsaina esiintyvä lajeja niityllä ovat mm. punanata, merirannikki, suo-orvokki, rantalitukka, meriratamo, suolavihvilä, karhunputki, rantakukka, merimaltsa, käärmeenkieli ja ketohanhikki. OSA-ALUE 2 Kuvio 4. Kalliometsää ja avokallioita. Kuviolla kasvaa harvaa ja laajalti aukkoista kalliomännikköä ja katajaa. Lähellä rantavyöhykettä vallitsevat avokalliot. Rantakallioiden rakosissa kasvaa jonkin verran rantakasvillisuutta, lajistossa mm. keltamaksaruoho, isomaksaruoho, merisaunio, punanata, lampaannata ja ruoholaukka. Kuvio 5. Osa-alueen kummallakin laidalla alueelle yltää ohuelle maaperälle syntynyt kangasmetsäjuotti. Kasvillisuustyyppi muistuttaa kuivaa kangasta. Juoteissa kasvaa vaihtelevan korkuista männikköä, seassa matalaa kuusta, koivua ja haapaa. Katajaa esiintyy runsaasti. Kasvillisuuden valtalajeina esiintyvät puolukka, mustikka, variksenmarja ja metsälauha. Muusta lajistosta mainittakoon metsätähti, kevätpiippo, kangasmaitikka ja nurmirölli. Juottien kohdalla rantavyöhyke on kivikkoa, osin louhikkoakin.

Osa-alueella 3 kuultiin tai nähtiin peippo, punarinta, viherpeippo, västäräkki ja sirittäjä, ei kuitenkaan selvitysalueella pesivinä. Vesilinnuston kannalta osa-alueilla ei ole merkitystä.

5 OSA-ALUE 3 Kuvio 6. Osa-alueen läpi laskevan ojan ympäristössä on alkujaan soistunutta, mutta sittemmin kuivahtanutta tuoretta ja lehtomaista kangasta. Kuviolla kasvaa tiheää nuorta taimikkoa, valtapuina hieskoivu ja kuusi, paikoin myös harmaaleppä. Kasvillisuus on tyypillistä, kenttäkerroksen valtalajistossa esiintyvät mustikka, käenkaali, oravanmarja, valkovuokko, kevätpiippo, ahomansikka, jänönsalaatti, metsäalvejuuri, metsäkorte ja sormisara. Paikoin varsinkin ojan tuntumassa esiintyy mm. hiirenporrasta, korpiimarretta ja joitain muita kosteikkolajeja. Itse uoma on kaivettu ojaksi noin 20 metrin etäisyyten rannasta. Loppuosa on joskus perattu kevyesti ja sen ympäristön puusto on vanhempaa. Uoma on hiekkapohjainen, kivinen ja kesällä pääosin kuivillaan. Puron suulla esiintyy hieman suursaraikkoa ja ruovikkoa. Kuvio 7. Kuvio käsittää pienen niittymäisen tai hakamaan tapaisen alueen ojan itäpuolella. Harva ja aukkoinen puusto koostuu eupäässä varttuneista koivuista, joukossa mäntyjä ja tervaleppiä (rannassa). Kasvillisuus on sekoitus niityn ja lehtomaisen metsän lajistoa. Katajaa kasvaa runsaasti. Kuvio 8. Pieniä jäkälätyypin kalliometsälaikkuja rannassa. Rantavyöhykkeellä kallionraoissa esiintyy rantakasvillisuutta, lajistossa esimerkiksi merisaunio, ruoholaukka, lampaannata, punanata, keltamaksaruoho ja isomaksaruoho. 3 2 Osa-alue

Kasvillisuus on tyypillistä, kenttäkerroksen valtalajistossa esiintyvät mustikka, käenkaali, oravanmarja, valkovuokko, kevätpiippo, ahomansikka, jänönsalaatti, metsäalvejuuri, metsäkorte ja sormisara.

6 Osa-alue Osa-alue 3

7 Kirjallisuus ja muut lähteet: Meriluoto, M & Soininen, T. 998: Metsäluonnonarvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus, Helsinki. Savola, K. 997: Luonnonsuojelulaki selityksineen. Lakimiesten kustannus. Helsinki. Toivonen, H. & Leivo, A. 994: Kasvillisuuskartoituksessa käytettäväkasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A No 4. (Käytetty uutta versiota Luonnonsuojelun maastotyöohje, Metsähallitus). Ympäristöministeriö 992: Arvokkaat maisema-alueet. Mietintö 66/992. Maisemaaluetyöryhmän mietintö II Uhanalaiset lajit: Ympäristöhallinnon HERTTA-tietokanta Kirjais. Kasvillisuuskuviot

994: Kasvillisuuskartoituksessa käytettäväkasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A No 4. (Käytetty uutta versiota 2004.

Samankaltaiset tiedostot

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman