Storträsket-Furusbacken

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Storträsket-Furusbacken"

Inkeri Hyttinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan

1 Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta. Kuvaus: Storträsket-Furusbackenin metsäinen alue sijaitsee niin sanotun Logistiikkakeskuksen alueella, mutta se on yleiskaavoitettu virkistysalueeksi. Alueella on vanhaan puustoon, soihin, liitooravaan ja lepakkoihin liittyviä merkittäviä luontoarvoja, jotka on todettu myös vuonna 2009 tehdyssä Logistiikkakeskuksen luontoselvityksessä. Storträsket on rehevä, vehkaa kasvava lampi, jonka ympäristössä on ruoho- ja heinäkorpea sekä jonkin verran tuoretta runsasravinteista lehtoa. Lammen pohjoispuolella on vanhapuustoista sekametsää, jossa on runsaasti järeitä haapoja sekä yli 10 m3 lahopuuta hehtaarilla. Storträsketin eteläpuolella on kivikkoselänne, jossa kasvaa pääosin varttunutta ja uudistusikäistä sekametsää luonnontilaisen kaltaisella puustorakenteella. Lahopuuta tällä alueella on keskimäärin yli 5 m 3 hehtaarilla. Furusbackenilla kasvaa puustoltaan täysin luonnontilaista kivikkoista kuusimetsää. Alue on maisemallisesti vaikuttava isoine sammaleisine siirtolohkareineen. Metsässä on kohtalaisesti eriikäistä kuusilahopuuta ja myös ohutmittaista ja keskijäreää haapalahopuuta. Alueelta on löydetty haapalahopuulla kasvavaa vaateliasta kääpälajistoa. Furusbackenin pohjoispuolella on luonnonsuojelulain 29 mukainen pieni tervaleppäkorpi. Suojeluun esitetty alue on melkein kokonaan liito-oravan elinpiiriä ja arvoluokan II ja III lepakkoaluetta. Melkein koko alue on kaavan luontoselvityksessä saanut merkinnän "muuta 1

2 luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta elinympäristöä", joka on annettu metsien iän ja rakennepiirteiden perusteella. Arvo luonnonsuojelulle: METSO-elinympäristöjä: Noin kolmasosa alueesta täyttää kangasmetsinä, lehtoina tai korpina METSO-valintaperusteiden mukaisen luokan I kohteen kriteerit. Noin puolet alueesta koostuu luokan II kangasmetsistä kohtalaisen lahopuuston ja järeän haavan sekä lajiston perusteella. Loput alueesta koostuu vesialueista, avosoista ja nuorista METSO III-luokan metsistä. Kuva 1: Furusbackenin alueella kasvaa täysin luonnontilaista kivikkoista kuusimetsää. Alueen lajistoon kuuluu useita haapalahopuulla kasvavia vaateliaita kääpälajeja Birthe Weijola Alueelta havaitut huomionarvoiset lajit: - liito-orava EU D4, NT - kurki EU D1 - pyy EU D1 - teeri EU D1 - tiltaltti - varpuspöllö EU D1, NT - raidankeuhkojäkälä NT - pitsikääpä NT, RT(2a) 2

NT = Silmälläpidettävä laji (Liukko ym 2015, Tiainen ym 2015, Rassi ym 2010) RT (2a) = Laji alueellisesti uhanalainen eteläboreaalisella vuokkovyöhykkeella EU D1 = Euroopan unionin lintudirektiivin

3 NT = Silmälläpidettävä laji (Liukko ym 2015, Tiainen ym 2015, Rassi ym 2010) RT (2a) = Laji alueellisesti uhanalainen eteläboreaalisella vuokkovyöhykkeella EU D1 = Euroopan unionin lintudirektiivin liitteen I suojeltu lintulaji EU D4 = Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV (a) tiukasti suojeltu laji Furusbackenilta on löydetty lisäksi vaateliaat, haapalahopuulla kasvaneet haavanarinakääpä, viherkerikääpä, silokääpä ja petsikääpä. Storträsketin ympäristö ja Furusbackenin pohjoispuolinen suon ympäristö ovat vuonna 2009 tehdyn luontoselvityksen mukaan II-luokan lepakkoalueita. Niiden välillä on III-luokan lepakkoalue. Kuva 2: Storträsket on rehevä, vehkaa kasvava umpeutuva lampi. Sen ympäristö on II-luokan lepakkoaluetta. Birthe Weijola Sijaintiarvo: Storträsket-Furusbacken sijaitsee Tuovilan ja Höstveden välisellä metsämantereella. Tällä alueella on ollut kohtalaisen paljon vanhapuustoisia metsiä ja sen takia ilmeisen hyvä metsäjatkumo. Muita vanhapuustoisia havumetsiä löytyy alle kilometrin etäisyydeltä kohteelta. Arvo virkistyskäytölle: Tällä hetkellä alueella ei luultavasti ole kovin merkittävää virkistyskäyttöä, koska siellä ei ole ulkoilureittejä eikä virkistyskäytön seurauksena syntyneitä polkuja. Logistiikkakeskuksen toteutuessa metsäpinta-alan määrä Tuovilassa vähenee kuitenkin merkittävästi, jonka takia jäljelle jäävien metsien merkitys virkistyskäytölle kasvaa. 3

4 Tuovilan-Granholmsbackenin osa-yleiskaavaan on merkitty ulkoilureitin yhteystarve Storträsketin etelä- ja itäpuolelle. Arvo ympäristökasvatukselle: Tuovilan koulu sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä kohteesta. Osayleiskaavan ulkoilureitin yhteystarve yhdistää Tuovilan koulua Furusbacken-Storträsket alueeseen. Alueella voi tutustua Tuovilan alkuperäiseen metsä- ja suoluontoon. Alueen käyttö ympäristökasvatukseen vaatii vähintään lähestymisen tarkkaa suunnittelua, koska maasto on paikoitellen erittäin kivikkoinen. Helppokulkuisin alue sijaitsee Storträsketin pohjoispuolella. Hoito- ja suojelusuositukset: Alueen puuston säilyttäminen mahdollisimman luonnontilassa, tuulenkaatojen metsään jättö ja ulkoilureittien ja tonttien varsilta mahdollisesti kaadettavien puiden jättäminen maalahopuiksi ovat toimenpiteinä erittäin suositeltavia. Alue täyttää luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 :n suojelualueiden yleiset perustamisedellytykset, joten sen lakisääteinen suojelu olisi perusteltua. Kuva 3: Furusbackenin pohjoispuolella sijaitseva tervaleppää kasvava korpi. Birthe Weijola 4

Lähteet: Herttel, P. & Yli-Teevahainen, V. Vaasan-Mustasaaren logistiikkakeskuksen luontoselvitykset 2009 yhteenveto erillisselvityksistä. 15 s. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K.

5 Lähteet: Herttel, P. & Yli-Teevahainen, V. Vaasan-Mustasaaren logistiikkakeskuksen luontoselvitykset 2009 yhteenveto erillisselvityksistä. 15 s. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus- Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Weijola, B. & Savola, K Maastokäyntejä alueella. Kuva 4: Harvinainen haavanarinakääpä kasvaa Furusbackenin vanhassa haavassa. Birthe Weijola 5

Samankaltaiset tiedostot

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.

Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen