Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/ Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/ Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA Seppo Elo

2 - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Jätekasojen painumahavaintoja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Tiivistelmä GTK on tehnyt tarkkoja painovoimamittauksia yhdistettynä tarkkoihin GPS-havaintoihin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Tarkoituksena on ollut seurata jätekasojen painumista ja tiheyden muutoksia ajan kuluessa. Tässä raportissa kuvataan ja kommentoidaan GPS mittaustuloksia, joilla on merkitystä kasojen painumista arvioitaessa. RTK GPS havainnot on tehty Ashtech RTZ12 vastaanottimilla. Määritettyjen koordinaattien keskivirhe suhteessa tukipisteeseen on noin 2 cm. Lisäksi on huomioitava kaatopaikkojen pinnan epätasaisuus. Painuman arviointia on häirinnyt se että jätekasojen pintaa on muokattu ja että kesken aikasarjojen jätekasoille tuotiin uutta jätettä ja/tai muuta pinta-ainesta. Kohon-neiden kasojen painuma selviää luotettavasti sen jälkeen kun uuden jätteen tuonti keskeytyy riittävän pitkäksi ajaksi tai lopetetaan kokonaan. Kasojen painumista on ensisijaisesti seurattu alun perin kasan korkeimmissa kohdissa (piste kasalla 1 ja piste kasalla 2). Pisteellä painuminen oli 48 ±1 cm (1.9 % kasan paksuudesta) per vuosi. Pisteellä painuminen oli 27 ±2 cm (1.4 % kasan paksuudesta) per vuosi. Pienin suhteellinen painuma 0.9 % kasan paksuudesta havaittiin pisteellä aikavälillä Suurin suhteellinen painuma 3.5 % kasan paksuudesta havaittiin pisteellä aikavälillä Havaittujen suhteellisten painumien keskiarvo ± keskihajonta pisteillä 10001, 10002, 10003, 10007, 10008, 10009, 20001, 20006, 2007, 40002, 40004, ja on 1.9 ±0.7 % kasan paksuudesta. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Ämmässuon kaatopaikka, GPS-mittaus,, jätekasa, painuma Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Espoo Karttalehdet , Muut tiedot Liitetiedosto: ÄmmässuoKorkeusPisteet.xls (Excel-tiedosto). Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus Q 19/2041/2006/1 Kokonaissivumäärä 10 Kieli suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue 213 Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

3 -3-1. JOHDANTO GTK on tehnyt tarkkoja painovoimamittauksia yhdistettynä tarkkoihin GPS-havaintoihin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa (Elo, S. and Uusihakala, M., 2004; Elo, S., 2004; Elo, S., 2006). Tarkoituksena on ollut seurata jätekasojen painumista ja tiheyden muutoksia ajan kuluessa. Tulokset ovat herättäneet runsasta kiinnostusta ja on ilmeistä tarvetta dokumentoida työn eri vaiheita tulosten laajempaa käyttöä varten. Tässä raportissa kuvataan ja kommentoidaan GPS mittaustuloksia, joilla on merkitystä kasojen painumista arvioitaessa. 2. RTK GPS HAVAINNOT RTK GPS havainnot on tehty Ashtech RTZ12 vastaanottimilla. Tukipisteinä on käytetty Maanmittauslaitoksen pistettä 93K160 ja GTK:n määrittämää pistettä Suurimman osan havainnoista ovat tehneet tutkimustyöntekijät Markku Korppinen ja Martti Myyryläinen. Määritettyjen koordinaattien keskivirhe suhteessa tukipisteeseen on noin 2 cm. Lisäksi on huomioitava kaatopaikkojen pinnan epätasaisuus. Painuman arviointia on häirinnyt se että jätekasojen pintaa on muokattu ja että kesken aikasarjojen jätekasoille tuotiin uutta jätettä ja/tai muuta pintaainesta. Kohonneiden kasojen painuma selviää luotettavasti sen jälkeen kun uuden jätteen tuonti keskeytyy riittävän pitkäksi ajaksi tai lopetetaan kokonaan. Tähän yhteenvetoon on valittu sellaisia pisteitä, joilla häiritsevistä tekijöistä huolimatta voidaan suhteellisen luotettavasti arvioida kasojen painumista. Kuvassa 1 on esitetty valittujen pisteiden sijainti vuoden 2002 korkeusmallilla. Kuva 1. Valittujen pisteiden sijainti vuoden 2002 korkeusmallilla.

4 TULOSTEN ANALYSOINTI Oheisissa kuvissa tulokset on esitetty aikasarjoina. Aikasarjoista on valittu osat, joista voidaan arvioida kasojen painumista. Esitetty painuma per vuosi ja vastaava keskivirhe on saatu lineaarisella regressioanalyysillä. Painuma suhteessa kasan paksuuteen on annettu prosentteina. Korkeus kasan pohjalla perustuu YTV:n Mauri Uusihakalan ilmoitukseen. Kuva 2. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä osilla, pintaa muokattu tai jätettä/pinta-ainesta lisätty sinisellä merkityillä osilla. Kuva 3. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä osilla, pintaa muokattu tai jätettä/pinta-ainesta lisätty sinisellä merkityillä osilla.

5 - 5 - Kuva 4. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä osilla, pintaa muokattu tai jätettä/pinta-ainesta lisätty sinisellä merkityillä osilla. Kuva 5. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä osilla, pintaa muokattu tai jätettä/pinta-ainesta lisätty sinisellä merkityillä osilla.

6 - 6 - Kuva 6. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä Kuva 7. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä

7 - 7 - Kuva 8. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä Kuva 9. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä

8 - 8 - Kuva 10. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä Kuva 11. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran ärisillä

9 - 9 - Kuva 12. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä Kuva 13. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä

10 Kuva 14. Piste (X , Y ). Painumaa arvioitu purppuran värisillä 4. YHTEENVETO Kasojen painumista on ensisijaisesti seurattu alun perin kasan korkeimmissa kohdissa (piste kasalla 1 ja piste kasalla 2). Kasojen painuminen on suurinta siellä missä kasat ovat paksuimmillaan. Tuore jäte painuu nopeammin kuin vanha jäte. Pisteellä painuminen oli 48 ±1 cm (1.9 % kasan paksuudesta) per vuosi. Pisteellä painuminen oli 27 ±2 cm (1.4 % kasan paksuudesta) per vuosi. Pienin suhteellinen painuma 0.9 % kasan paksuudesta havaittiin pisteellä aikavälillä Suurin suhteellinen painuma 3.5 % kasan paksuudesta havaittiin pisteellä aikavälillä Havaittujen suhteellisten painumien keskiarvo ± keskihajonta pisteillä 10001, 10002, 10003, 10007, 10008, 10009, 20001, 20006, 2007, 40002, 40004, ja on 1.9 ±0.7 % kasan paksuudesta.

11 KIITOKSET Kiitokset YTV:n henkilökunnalle erityisesti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käyttöpäällikölle Pertti Ruuskaselle sekä GTK:n tutkimustyöntekijöille Markku Korppiselle ja Martti Myyryläiselle. 6. VIITTEET Elo, S., Kompostointitunneliin sijoitetun kompostin tiheys painovoimaa mittaamalla. 7 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Q16.1/2004/1. Elo, S. and Uusihakala, M., GPS-gravity applications at a waste treatment center [Electronic resource]. Poster P057, 66 th EAGE Conference & Exhibition 7-10 June 2004, Extended Abstracts & Exhibitors Catalogue CD, ISBN , 4 pages. Elo, S., Progress and problems in near-surface gravity [Electronic resource]. In: Near Surface 2006: 12th European Meeting of Environmental and Engineering Geophysics, 4-6 September 2006, Helsinki, Finland: Extended Abstracts & Exhibitor's Catalogue. EAGE, Houten. Optical disc (CD-ROM), P014, 4 pages. LIITE: ÄmmässuoKorkeusPisteet.xls (Excel-tiedosto).