KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI KOKKOLA KARLEBY

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä Kokoaikaisuus 5 Ikärakenne 6 Sukupuolijakauma 7 Sopimusalat ja työaikajärjestelmät 8 Yleisimmät ammattinimikkeet 9 Henkilötyövuodet 9 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot 10 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät 11 Sairausajan palkkakustannukset 13 Työtapaturmat ja ammattitaudit 14 3 Henkilöstöjaosto 16 4 Palkkahallinto 17 Palkkamenot 17 Maksetut ylityöt 18 Sopimuksien ja palkkojen tarkistukset 18 5 Eläköityminen 19 Ennuste eläkepoistumasta 20 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 20 6 Työhyvinvointi 21 Panostukset työhyvinvointiin 21 Työterveyshuolto 21 Koulutus ja kehittäminen 23 Työkykyä ylläpitävä toiminta, henkilöstöetuudet 27 Hankkeet 31 Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta 32 7 Yhteistoiminta 34 Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät 34 Työsuojelu 36 8 Henkilöstöviestintä 39 Liitteet 41 Kansilehden kuva: Satu Kungsbacka 2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 1 Johdanto Henkilöstöraportin tarkoitus on kuvata Kokkolan kaupungin henkilöstövoimavaraa tilastoaineiston sekä henkilöstökyselyllä kerättyjen tietojen avulla. Tilastotiedoilla voidaan antaa kuva henkilöstön määrästä, rakenteesta, poissaoloista ja henkilöstökustannuksista. Työhyvinvointikyselyllä kerätään tietoa henkilöstön tilasta erilaisista työhyvinvoinnin näkökulmista. Vuoden tietoja on verrattu vuoden tietoihin. Lukumäärät on esitetty koko kaupunki- ja hallintokuntatason tason lisäksi osittain myös tarkemmalla tasolla. Raporttiin on koottu keskeistä tietoa vuoden aikana tehdystä henkilöstötyöstä. Toimialojen osalta raportin tiedot perustuvat toimialojen itse antamiin tietoihin. Toimialojen omissa toimintakertomuksissa ja raporteissa on tarkempaa tietoa kunkin hallinnon alan toiminnasta. Palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden viimeisenä päivänä 4 009, joista vakituisia (57 enemmän kuin vuonna ) ja määräaikaisia 981, joka on 63 vähemmän kuin vuonna. Luvuissa näkyy siirtymä määräaikaisista palvelussuhteita vakituisiin, jota on tapahtunut varsinkin sosiaali- ja terveystoimessa. Henkilötyövuosien määrä oli Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 78 % ja miehiä 22 %. Henkilöstön keski-ikä vuonna oli 47 v 11 kk. Henkilöstön sairauspäivien määrä jatkoi laskuaan edelleen vuonna. Sairauspäiviä oli kalenteripäivää, joka on päivää vähemmän kuin vuonna. Henkilöä kohti sairaspäiviä oli 15,0 kalenteripäivää, vuonna vastaava luku oli 15,4. Kaupungin henkilöstölle tehtiin työhyvinvointikysely yhdessä Kevan kanssa, kysely oli samansisältöinen kuin vuonna 2010 tehty kysely. Kyselyn tuloksia käytetään työyhteisöjen työhyvinvointipajojen pohjana. Kaupungin henkilöstölle tehtiin myös työmatkaliikkumiskysely, joka tuotti suosituksia siitä, miten edistää lyhyiden matkojen kulkemista jalan tai pyörällä. Omaehtoinen käynti työterveyshuollossa muutettiin tapahtuvaksi omalla ajalla, aikaisemmin kaikki terveydenhoitoon liittyvät käynnit työterveyshuollossa voi tehdä työaikana. Työsuojeluvaltuutettujen määrästä käytiin neuvotteluja lähes koko vuoden valtakunnallisen laskentakertoimen muuttumisen vuoksi. Vuoden lopulla kaupunginhallitus päätti päätoimisten työsuojeluvaltuutettujen määräksi neljä toimikautena Elokuun alussa aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut kaupunginhallituksen tekemän päätöksen perusteella. Neuvottelut päättyivät Kaupunki noudatti sopeuttamisohjelmaa loppuvuoden ajan, sopeuttamisen ja eräiden muiden talouteen vaikuttavien tekijöiden vuoksi kaupungin taloustilanne parani vuoden vaihdetta lähestyttäessä. Koko kaupungin henkilöstöä koskeva vuosilomaohje otettiin käyttöön syyskuussa. Ohje sisältää myös vanhojen pitämättömien vuosilomien purkusuunnitelman. Esimiesten koulutusta jatkettiin JET-koulutuksina sekä esimiesfoorumeissa. Työmerkkipäiväjuhlassa 9.9. muistettiin pitkän kunnallisen työuran tehneitä henkilöitä. Taidelahjoilla muistettiin 11 henkilöä, joilla oli 40 vuoden työura, 68 henkilöä 30 vuoden ja 63 henkilöä 20 vuoden kunnallisesta palvelusta. Henkilöstöraportin tilastotiedot on pääsääntöisesti kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta. Henkilöstöraportin sisällön ovat tuottaneet Leena Corin, Sirpa Hannula, Anne Hujanen, Risto Kaustinen, Elina Riippa, Riitta Sarantila, Sinikka Tuomaala, Sirkka Uschakoff sekä työterveyshuolto Työplus. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 3

4 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Kokkolan kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa yhteensä Henkilöstömäärä on vähentynyt 0,4 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömäärä on lisääntynyt toteutuneesta kuntaliitoksesta 8,2 %. Vuoden syyskuussa A-klinikan ja Nuotan henkilöstö siirtyi Päihdekeskus Portin palvelukseen. Vuoden aikana valmisteltiin ensihoidon siirtoa Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun ylläpidettäväksi siten, että henkilöstö siirtyi Kiurun palvelukseen alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden määräaikaisia ns. ketjuuntuneita palvelussuhteita vakinaistettiin vanhus- ja terveyspalveluihin. Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain työllistetyt määräaikaiset vakinaiset Kaupungin henkilöstöstä 74,9 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus (24,5 %) laski hieman edellisestä vuodesta (25,9 % vuonna ). Määräaikaisen henkilöstön määrä on huomattavasti suurempi kuin kuntasektorilla yleensä (21,4 % vuonna, KT Kuntatyönantaja, Henkilöstörakenne) Palvelussuhteiden määrä työllistetyt määräaikaiset vakinaiset Taulukko, palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin ja on liitteenä 1. 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

5 Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Määräaikainen Työllistetyt Yhteensä Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Kokoaikaisuus Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain sivutoimiset osa-aikaiset kokoaikaiset Henkilöstöstä oli vuoden lopulla: Kokoaikaisia henkilöä (v , vähennystä 0,3 %) Osa-aikaisia 738 henkilöä (v. 745 henkilöä, vähennystä 0,9 %) Sivutoimisia 496 henkilöä, joista vapaaehtoisia palokuntalaisia 69,2 %, sivutoimisia opettajia 28,4 % ja muita 2,4 %. Osa-aikatyöntekijöitä ja osaaikaeläkeläisiä on lähes joka ammattikunnassa. Osa-aikatyöntekijöitä on esimerkiksi koulunkäyntiavustajissa, hoitoalan työntekijöissä ja toimistoalalla. Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain Kokoaikaiset Kokoaikaiset % Osaaikaiset Osaaikaiset % Sivutoimiset Sivutoimiset % Yhteensä Keskushallinto , ,7 0 0,0 285 Ympäristöterveydenhuolto 24 64, ,1 0 0,0 37 Sosiaali- ja terveystoimi , ,4 7 0, Sivistystoimi , , , Tekninen toimiala , ,0 2 0,4 462 Liikelaitokset , ,2 3 1,3 225 Aluepelastuslaitos ,3 0 0, ,7 472 Yhteensä , , , KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 5

6 Ikärakenne Henkilöstön ikäjakauman mukaan suurimman ryhmän muodostavat edelleen vuotiaat, joita on yhteensä 545 henkilöä (v. 566 henkilöä, vähennystä 3,71 %). Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat vuotiaat, joita on 484 henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 40 vuotiaita on 35,4 % ja yli 50 vuotiaita 72,3 %. Alle 29 vuotiaiden osuus kaikista viranhaltijoista ja työntekijöistä on 6,7 %. Kaupungilla on yli 60-vuotiaita 664, joka on 22,1 % koko kaupungin henkilöstöstä. Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma miehet naiset Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma hallintokunnittain Alle 20 % % % % % % % % % % % Keskushallinto 0,0 0,5 2,4 5,8 6,7 9,6 15,9 19,2 23,6 13,9 2,4 Ympäristöterveydenhuolto 0,0 0,0 7,4 18,5 22,2 18,5 7,4 3,7 7,4 14,8 0,0 Sosiaali- ja terveystoimi 0,1 2,9 6,0 7,9 10,8 12,9 14,1 14,9 19,6 10,3 0,6 Sivistystoimi 0,0 0,1 4,2 9,5 12,7 14,4 18,3 16,5 16,4 7,8 0,2 Tekninen toimiala 0,0 1,5 3,3 3,6 9,2 8,7 14,1 19,9 19,2 18,9 1,5 Liikelaitokset 0,0 1,5 10,4 13,9 9,0 12,9 17,9 10,9 16,4 7,0 0,0 Kokkolan Energia 0,0 3,6 10,9 12,7 5,5 14,5 18,2 12,7 18,2 3,6 0,0 Kokkolan Satama 0,0 3,4 3,4 10,3 13,8 6,9 24,1 17,2 13,8 6,9 0,0 Kokkolan Vesi 0,0 0,0 7,9 10,5 7,9 10,5 18,4 10,5 18,4 15,8 0,0 Työplus 0,0 0,0 13,9 17,7 10,1 15,2 15,2 7,6 15,2 5,1 0,0 Aluepelastuslaitos 0,0 0,9 10,0 15,5 11,8 14,5 12,7 17,3 12,7 4,5 0,0 Yhteensä 0,0 1,4 5,3 8,5 11,0 12,8 15,8 16,1 18,1 10,4 0,6 6 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

7 Keski-ikä hallintokunnittain (vakinaiset) Keski-ikä miehet Lukumäärä miehet Keski-ikä naiset Lukumäärä naiset Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset Keskushallinto 50 v v 5 kk v 3 kk 51 v 3 kk Ympäristöterveydenhuolto 50 v 2 kk 6 42 v 1 kk v 7 kk 43 v 2 kk Sosiaali- ja terveystoimi 47 v 8 kk v 6 kk v 4 kk 48 v 1 kk Sivistystoimi 45 v 9 kk v 8 kk v 8 kk 48 v 8 kk Tekninen toimiala 51 v 2 kk v 3 kk v 11 kk 51 v 4 kk Liikelaitokset 46 v 6 kk v 1 kk v 8 kk 45 v 11 kk Aluepelastuslaitos 45 v 3 kk v 1 kk v 8 kk 35 v 3 kk Koko kaupunki 47 v 11 kk v 11 kk v 10 kk 48 v 4 kk Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna oli vuoden lopussa 47 v 11 kk miesten osalta 47 v 11 kk (v. 48 v 10 kk) naisten osalta 47 v 11 kk (v. 48 v 4 kk). Kokkolassa henkilöstön keski-ikä on jonkin verran korkeampi kuin kunta-alalla yleensä. Vuonna kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45 v 6 kk (Tilasto: KT Kuntatyönantaja, Henkilöstö ikäluokittain ja keski-iät). Sukupuolijakauma Sukupuolijakauma hallintokunnittain miehet naiset Henkilöstömäärästä on 78,6 % naisia ja 21,4 % miehiä. Sukupuolijakauman prosentuaalisuudessa on vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia Naisvaltaisin toimiala on sosiaali- ja terveystoimi, jossa miesten osuus on vain 6,2 % koko toimialan henkilöstöstä. Toimialat, joissa miehiä on enemmän kuin naisia, ovat tekninen toimiala ja aluepelastuslaitos. Teknisellä toimialalla miesten osuus on 50,1 % ja aluepelastuslaitoksella 90,0 %. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 7

8 Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma hallintokunnittain Miehet Miehet % Naiset Naiset % Keskushallinto 34 16, ,7 Ympäristöterveydenhuolto 6 22, ,8 Sosiaali- ja terveystoimi 65 6, ,8 Sivistystoimi , ,5 Tekninen toimiala , ,6 Liikelaitokset 96 47, ,2 Aluepelastuslaitos 99 90, ,0 Yhteensä , ,5 Sopimusalat ja työaikajärjestelmät Yleistyöaikaa 38,25 h/vk tekeviä on 30,5 % henkilöstöstä, vuorotyönluonteista tekeviä on 21,8 %, opetustyötä tekeviä on 14,1 % ja toimistotyöaikaa 36,25 h/vk tekeviä on 12,6 % sekä muita työaikoja tekeviä on 21 %. Henkilökunta työaikajärjestelmittäin, vakinaiset ja määräaikaiset Yleistyöaika 38,25 h/vk Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 876 Opetustyö 566 Toimistotyöaika 36,25 h/vko 505 Jaksotyö, päivätyöluonteinen h/vk (KVTES III luku 10 ) 102 Terveyskeskuslääkärit, -hammaslääkärit 37 h/vk 96 Palomiehet 86 Päivätyö, keskimäärin 38,25 h/vk 55 Perhepäivähoitajat 48 Kolmivuorotyö, keskeytymätön 12 Talonmiehet, työaika 38,25 h/vk 10 Sivuviran tai -toimen työaika 8 Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv 7 Henkilökunta sopimusaloittain Miehet Naiset Yhteensä Yleinen virka- ja työehtosopimus Teknisten virka- ja työehtosopimus Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus Lääkärien virkaehtosopimus Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus VPK/palomies Yhteensä KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

9 Yleisimmät ammattinimikkeet Yleisimmät ammattinimikkeet, vakinaiset Lähihoitaja 274 Sairaanhoitaja 163 Luokanopettaja 155 Lastenhoitaja 116 Lastentarhanopettaja 101 Perushoitaja 99 Siivooja 87 Peruskoulun lehtori 83 Koulunkäyntiavustaja 58 Terveydenhoitaja 52 Kodinhoitaja 51 Laitosapulainen 43 Päivähoitaja 39 Perhepäivähoitaja 38 Tuntiopettaja (päätoiminen) 36 Palomies 35 Toimistosihteeri 35 Työterveyshoitaja 35 Laitosmies 32 Palkkajärjestelmän mukaan erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä 520. Näistä noin 250 nimikettä on käytössä vain yhdellä henkilöllä. Yleisimmät tehtävänimikkeet ovat lähihoitaja (274 henkilöä), sairaanhoitaja (163 henkilöä), luokanopettaja (155 henkilöä) ja lastenhoitaja (116 henkilöä). Henkilötyövuodet Henkilötyövuosikertymä toimialoittain ja yksiköittäin Henkilötyöv. Keskushallinto 214,0 Henkilötyöv. Henkilötyöv Henkilötyöv ,8 214,0 226,5 243,6 231,8 Keskushallinto 111,8 120,9 136,6 127,8 Ruokapalvelut 102,2 105,6 107,1 104,0 Ympäristöterveydenhuolto 22,7 23,2 20,6 19,5 Eläinlääkintä 12,7 13,9 10,8 10,3 Terveysolojen valvonta 10,0 9,3 9,8 9,2 Sosiaali- ja terveystoimi 1 013, , ,3 933,1 Hallinto 8,7 9,2 12,3 10,8 Terveyskeskus 337,0 340,0 335,0 310,7 Vanhuspalvelut 511,9 496,5 494,4 466,4 Sosiaali- ja vammaispalvelut 156,0 157,8 158,7 145,2 Sivistystoimi 1 109, , , ,2 Hallinto 22,4 24,0 22,2 21,9 Opetustoimi 621,9 613,9 598,8 579,0 Varhaiskasvatus 366,9 375,2 366,1 347,3 Muu sivistystoimi 98,3 91,9 98,4 91,0 Tekninen toimiala 374,5 386,7 401,0 395,5 Tekninen palvelukeskus 236,0 247,8 260,5 258,0 Siivouspalvelut 138,5 138,9 140,4 137,5 Liikelaitokset 168,2 171,1 156,9 143,7 Kokkolan Energia 52,7 53,2 56,1 54,4 Kokkolan Satama 26,5 27,7 27,0 24,9 Kokkolan Vesi 32,6 33,6 32,9 29,7 Työplus 56,4 56,6 40,9 34,7 Aluepelastuslaitos 106,0 97,5 98,6 101,4 Koko kaupunki 3 008, , , ,2 Henkilötyövuoden määrään vaikuttaa tehty kokonaistyöaika vähennettynä poissaoloilla (opintovapaa, perhevapaat, sairauspoissaolo, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Koulutus on henkilötyövuotta laskettaessa huomioitu työajaksi. Opettajien henkilötyövuosilaskenta pohjautuu opetusvelvollisuustuntien määrään (24 h/vk). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, joka kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuodet laskivat 5,3 vuodella verrattuna vuoteen. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 9

10 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot Vuosilomapäiviin sisältyy pidetyt vuosilomat ja säästövapaat. Vuosilomapäivät olivat pv (vuonna pv). Vuosilomaohje otettiin käyttöön syksyllä, jolla on ollut vaikutusta vuosilomien pitämiseen. Palkallisiin yksityisasioihin kirjataan myös pidetyt saldovapaat, joita oli vuoden aikana pv (vuonna /8-12 kk yhteensä 490 pv). Poissaolopäivät kalenteripäivinä Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain Perhevapaat Lapsen sairaus Yks.- asia, palkallinen Yks.- asia, palkaton Koulutus Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuosiloma Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia palkallinen kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaapäivät. Muut Taulukko, lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittän ja on liitteenä KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

11 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät Sairauspäivien lukumäärä sairauspäivät sairauspäivät Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain Sairauspäivät lukumäärä *) Kuntoutustukipäivät **) Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja ***) Keskushallinto ,75 Ympäristöterveydenhuolto ,49 Sosiaali- ja terveystoimi ,17 Sivistystoimi ,94 Tekninen toimiala ,67 Liikelaitokset ,90 Aluepelastuslaitos ,35 Yhteensä ,02 *) Määräaikaisten sairaus- ja tapaturmapäivät olivat kpv (v kpv) **) Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen ***) Sairaspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspoissaolopäivät, ei kuntoutustukipäiviä Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuodesta 2011 lähtien. Henkilöstöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella 1 3 päivää/kerta, jos sairauden syynä on fl unssa, päänsärky tai vatsatauti. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli päivää eli 7,5 % kaikista sairauspoissaoloista (v päivää eli 5,8 % kaikista sairauspoissaoloista). Omailmoituspoissaoloa käytti vuoden aikana henkilöä (v. aikana henkilöä koko henkilöstöstä). Oman ilmoituksen vuoksi oltiin poissa töistä keskimäärin 2,29 päivää/henkilö (v. 2,08 päivää/henkilö). Sairauslomapäiviä muualla kuin työterveyshuollossa kirjattiin henkilölle yhteensä pv (v henkilölle, yhteensä pv). Henkilöstön sairauspäivät olivat v kalenteripäivää, 15,02 kpv/henkilö. Laskua edelliseen vuoteen on 0,37 päivää/ henkilö. Luvuissa on mukana myös tapaturmista johtuneet sairauspäivät. Kuntoutustukipäivät olivat vuonna kalenteripäivää (v pv, laskua 519 pv, 7,4 %). Taulukko, sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain, ja 2011, on liitteenä 3. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 11

12 Sairauspoissaolot/henkilö: 15,02 15, , , ,67 Sairauspäivien lukumäärä Sairauspäivät Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain 0 pv 1 3 pv 4 10 pv pv pv pv Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Taulukko, sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin ja, on liitteenä 4. Henkilöstön sairausjaksot keston mukaan Päiviä (kpv) %- osuus Päiviä (kpv) %- osuus Päiviä (kpv) 2011 %- osuus 2011 Vuonna poissaolotapauksia oli 268 (2,3 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten vähennystä oli 4-10 päivän (152 tapausta, 8,3 %) sairauspoissaoloissa. Pidemmissä sairauspoissaoloissa tapahtui vähennystä (51-90 pv ja pv, vähennys yhteensä 39 tapausta, 30,5 %). Tapauksia Tapauksia Tapauksia 2011 Poissaolot 1 3 pv , , , Poissaolot 4 10 pv , , , Poissaolot pv , , , Poissaolot pv , , ,9 67 Poissaolot pv , , ,5 61 Poissaolot pv , , ,8 16 Poissaolot yhteensä , , , Poissaolopäivät/henkilö 15,02 15, ,95 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

13 Sairausajan palkkakustannukset Sairauspoissaolojen kustannukset toimialoittain ja yksiköittäin Sairauslomat, bruttokustannukset *) Keskushallinto Sairauslomat, bruttokustannukset *) Sairauslomat, bruttokustannukset *) Keskushallinto Ruokapalvelut Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sosiaali- ja terveystoimi toimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Liikelaitokset Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitoslaitos Yhteensä *) sis. sivukuluja 31,5 % Vuonna henkilöstökorvauksia maksettiin , jolloin kaupungin kustannukseksi jäi Vuonna henkilöstökorvauksia maksettiin , jolloin kaupungin kustannukseksi jäi Taulukko, sairauspoissaolojen syyt toimialoittain ja yksiköittäin ja, on liitteenä 5. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 13

14 Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärä If-tilaston mukaan Työpaikalla Työmatkalla Ammattitauti Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla Työtapaturmat If-tilaston mukaan Korvatut tapaturmat Korvatut tapaturmat Sattuneet tapaturmat Sattuneet tapaturmat Vuoden tapaturmatilastoon on alettu kirjata myös neulanpistotapaturmat, mikä lisää tapaturmien määrää. Työtapaturmien määrä on jopa hieman laskenut, jos neulanpistotapaturmat jätetään huomioimatta Korvauspäivät Korvaus päivät Ohimenevät korvaukset Ohimenevät korvaukset Tapaturmat työpaikalla Tapaturmat työmatkalla Ammattitaudit Yhteensä Työtapaturmien määrä ei ole kasvanut merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta sattuneet tapaturmat ovat aiheuttaneet pidempiä poissaoloja työstä, sillä korvattavien päivien määrä ja korvaussumma ovat kasvaneet huomattavasti sekä työpaikoilla että työmatkalla sattuneiden tapaturmien kohdalla. 14 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

15 Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan (If-tilasto) Työpaikalla Työmatkalla Ammattitauti Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla Sairausvakuutuskorvaukset ja tapaturmakorvaukset Sairausvakuutuskorvaukset Keskushallinto Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Tapaturmakorvaukset Keskushallinto Ruokapalvelut Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Liikelaitokset Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitos Koko kaupunki KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 15

16 3 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto aloitti toimintansa vaalien jälkeen vuoden alussa. Kaupunginhallitus valitsee jaostoon keskuudestaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallitus nimeää jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Henkilöstön valitsemalla edustajalla on läsnäolo-oikeus henkilöstöjaoston kokouksessa. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuuluu kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsitteleminen: henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen, työhyvinvoinnin ja koulutuksen koordinointi, kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksen yleisperusteiden sekä virka- tai työsuhteen perusteella henkilöstölle kuuluvia etuisuuksien velvollisuuksien ja eläkkeiden käsittely sekä virka- ja työehtosopimusten määräysten soveltamista, myös suositussopimusten voimaansaattamista koskevat asait, ellei näitä tehtäviä ole annettu jollekin muulle elimelle tai delegoitu viranhaltijalle. Henkilöstöjaostolla oli vuoden aikana 12 kokousta, joissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: henkilöstön edustus henkilöstöjaostossa sekä henkilöstöjaoston edustus yhteistoimintaryhmässä henkilöstökertomus järjestelyvaraerien jakaminen sopeuttamisohjelma henkilöstöstrategian toteuttamisen tilannekatsaus paikallinen sopimus Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien työn vaativuuden arvioinnista sopeuttamisohjelmaan liittyen palkkakustannusten säästökeinoja suunnitelma henkilöstösuunnitelman laatimiseksi sairauspoissaolot yhteistoiminnan varmistaminen kaupunkistrategia työterveyshuollon säästökeinoja työhyvinvointipäällikön irtisanoutuminen. Kaari seminaari Henkilöstöpalvelujen ja työterveyshuollon edustajat osallistuivat Kevan järjestämään nk. Kaari seminaariin, jossa oli mukana kuusi muuta kaupunkia. Seminaarin tavoitteena oli tunnistaa työkyvyttömyyden aiheuttamien kustannusten hillitsemisen kehittämiskohteita sekä vertailla näitä kustannuksia kaupunkien välillä. Seminaarin seurauksena lähdettiin yhdessä työterveyshuollon kanssa kehittämään ammatillisen kuntoutuksen prosessia ja henkilöstöpalvelujen ja työterveyshuollon yhteistyötä. 16 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

17 4 Palkkahallinto Palkkamenot Palkkamenot ja Palkkamenot *) Palkkamenot *) Muutosprosentti Keskushallinto ,3 Keskushallinto **) ,8 Ruokapalvelut ,4 Ympäristöterveydenhuolto ,5 Sosiaali- ja terveystoimi ,3 Hallinto ,6 Terveyspalvelut ,4 Vanhuspalvelut ,9 Sosiaali- ja vammaispalvelut ,9 Sivistystoimi ,2 Hallinto ,1 Opetustoimi ,6 Varhaiskasvatus ,1 Muu sivistystoimi ,5 Tekninen toimiala ,1 Tekninen palvelukeskus ,2 Siivouspalvelut ,8 Liikelaitokset ,2 Kokkolan Energia ,5 Kokkolan Satama ,1 Kokkolan Vesi ,1 Työplus ,0 Aluepelastuslaitos ,2 Yhteensä ,7 *) Palkkamenot sisältävät sivukuluja ja lomapalkkajaksotuksia. Sivukuluja maksettiin v. yhteensä (v ). **) Pitämättömien vuosiloma- ja säästövapaiden ( ) lomapalkkajaksotus oli Palkkamenot kasvoivat 1,7 % vuodesta. Palkkamenojen kasvuun vaikuttivat uudet virat ja toimet sekä virka- ja työehtosopimuksen muutokset. Määräaikaisten työsuhteita (ns. ketjuuntuneita) vakinaistettiin sosiaali- ja terveystoimessa noin 50 virkaa/tointa vuoden aikana. Kokouspalkkioita maksettiin v (v ), vähennystä 5,9 %. Asiantuntijapalkkioita maksettiin v (v ), nousua 21,3 %. Lomakertymä ja pitämättömät lomat olivat yhteensä päivää. Vastaava luku edellisenä vuonna oli päivää. Vähennystä oli päivää. Lomakertymä ja pitämättömät lomat ilman aluepelastuslaitosta ja Kruunupyytä olivat yhteensä päivää (v päivää). Säästövapaapäiviä oli vuoden lopussa päivää (v päivää). Lomapalkkavelan muutos v. oli (v ). KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 17

18 Maksetut ylityöt Maksetut ylityöt toimialueittain ja yksiköittäin Ylityö/tuntia Ylityö/tuntia Ylityö/tuntia 2011 Ylityö/tuntia 2010 Keskushallinto Keskushallinto Ruokapalvelut Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sosiaali- ja terveystoimi toimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Liikelaitokset Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitoslaitos Yhteensä Sopimuksien ja palkkojen tarkistukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Ns. Tehy pöytäkirja sääteli Tehyyn kuuluvien palkkausta saakka, jonka jälkeen Tehy palasi mukaan kunnalliseen sopimus- ja neuvottelujärjestelmään. Yleiskorotus 1,46 % maksettiin KVTES-, TS- ja TTES-sopimuksiin 1.2. alkaen. OVTES:n yleiskorotus oli 1,35 % ja LS:n yleiskorotus 1,3 %. Lisäksi paikallinen järjestelyvaraerä 0,6 % KVTES:n ja Teknisen sopimuksen ja TTES:n mukaisesti jaettiin Tehy pöytäkirjan mukaista järjestelyvaraerää jaettiin 0,6 %. OVTES:n järjestelyvaraerän suuruus oli 0,3 %. Järjestelyvaraerän jaossa huomioitiin tehtävien uudelleenjärjestelyjä ja poistettiin paikallisia palkkausepäkohtia. Järjestelyvaraerää jaettiin sopimusten edellyttämällä tavalla yhteensä Teknisen sopimuksen mukainen työn vaativuuden arviointi saatiin päätökseen keväällä. Työn vaativuuden arvioinnin pohjalta jaettiin Teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien järjestelyvaraerä 1.2. lukien. 18 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

19 5 Eläköityminen KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kaikki eläkelajit ,8 60,8 50,3 56,8 60,2 60, ,7 57,7 47,9 54,3 60,6 59, ,4 59,9 51,4 55,6-60,4 63,8 56,1 49,9 56,4-60,5 63,9 57,2 48,6 54,1-60,4 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä pl. oae KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä eläkelajeittain KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suurimpana tautiluokkana on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms. 43.sta osatyökyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneestä oli 22 henkilöllä tuki- ja liikuntaelinsairaus. Muita tautiryhmiä on niin vähän, että niitä ei ole mahdollista esittää tilastoissa yksitellen. Valtion eläkelain (VaEL) mukaan vakuutetuista työntekijöistä siirtyi eläkkeelle yhteensä 14 henkilöä. Näistä vanhuuseläkkeitä oli 13. Kaikkien keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 61,5 vuotta. VaELosa-aikaeläkkeen aloittaneita ei Kevan tilastorekisteristä löytynyt. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 19

20 Ennuste eläkepoistumasta Kokkolan kaupungin ennuste eläkepoistumasta toimialueittain ja yksiköittäin henkilöä toteutunut henkilöä toteutunut 2014 henkilöä 2015 henkilöä 2016 henkilöä 2016 yhteensä henkilöä 35 Keskushallinto Keskushallinto Ruokapalvelut Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sosiaali- ja terveystoimi toimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Liikelaitokset Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitoslaitos Yhteensä Tiedot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta Varhaiseläkemenoperusteinen maksu Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurtyönantajalla, kuten Kokkolan kaupunki, varhe-maksu määräytyy kokonaan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Maksua maksetaan eläkkeen maksamisen alkamisesta 36 kalenterikuukauden ajan. Maksua voi pyrkiä pienentämään tukemalla työntekijöiden työhön paluuta ja työssä jatkamista sekä tarjoamalla vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Varhe-maksut: , , , ,19 (ennuste) , ,27 (ennuste) Yllä olevat luvut koskevat KuEL-vakuutettuja. VaELissa vakuutettujen kuntatyöntekijöiden maksut määräytyvät eri tavalla. 20 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

21 6 Työhyvinvointi Panostukset työhyvinvointiin Työterveyshuolto Kokkolan kaupungin henkilöstölle työterveyspalvelut tuottaa pääsääntöisesti Kokkolan kaupungin liikelaitos Työplus ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän työterveyshuolto. Työplus toimii Kokkolan, Kruunupyyn ja Pietarsaaren alueilla, joten suurin osa kaupungin henkilöstöstä on sen asiakkaina. Jyta alueen työterveyshuolto palvelee aluepelastuslaitoksen ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstöä. Työplussassa kaupungin henkilöstön työterveyshuollon tehtävistä huolehti kaupunkitiimi, jossa on seitsemän työterveyshoitajaa, viisi lääkäriä (kaksi kokoaikaista), kaksi työpsykologia ja kolme työfysioterapeuttia. Ostopalveluina olivat käytössä myös puheterapeutin ja ravitsemussuunnittelijan palvelut. Tämä toimintakertomus sisältää tietoa vain Työplussan toiminnasta. Toiminta Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle ja sitä päivitetään vuosittain. Haasteina ovat olleet sairauspäivien vähentäminen, työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen sekä sisäilmaongelmat. Terveystarkastukset Terveystarkastuksia tehtiin kpl, joista työhöntulotarkastuksia 309 kpl. Terveystarkastuksia on tehty palomiehille ja vanhuspalveluiden työntekijöille, sosiaali ja vammaispalvelun työntekijöille, opetustoimen ja nuorisotoimen työntekijöille, päivähoidon henkilöstölle, terveyspalveluiden työntekijöille, keskushallinnon ja teknisen palvelukeskuksen henkilökunnalle sekä liikelaitosten henkilökunnalle. Terveystarkastuksia toteutetaan työpaikkakohtaisesti. Terveydentilan selvittelyn ohella on kiinnitetty huomiota töiden sujumiseen ja työhyvinvointiin sekä kuntoutustarpeisiin. Terveystarkastuksiin on voinut hakeutua myös omasta aloitteesta. Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvityksiä on toteutettu 103 kpl, suunnattuja työpaikkaselvityksiä on tehty 20 kpl. Työoloihin kohdistuvana toimintana työterveyshuolto on tehnyt perustyöpaikkaselvityksiä ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Perustyöpaikkaselvityksiä on tehty päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin, kouluihin, terveyskeskuksen eri yksiköihin, sosiaali- ja vammaispalvelun eri yksiköihin, pelastuslaitokseen sekä teknisen palvelukeskuksen siivoustoimeen ja keittiöihin sekä liikelaitosten eri toimipisteisiin. Sisäilmaongelmiin liittyen on tehty suunnattuja selvityksiä satamalaitokseen, kouluille, päiväkoteihin, sosiaalija vammaispalveluihin ja terveyspalveluihin. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveysneuvotteluita on toteutettu 166 kpl. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 21

22 Varhaisen tuen mallin keskustelujen jatkotoimenpiteenä on pidetty työterveysneuvotteluja työntekijöiden työhön paluun suunnittelemiseksi ja työssä jatkamisen tukemiseksi. (1.6. Kelan sairauspäivärahauudistuksen myötä on toteutettu työterveysneuvotteluja 90 päivän säännön mukaisesti.) Työterveyshuolto on pyrkinyt tehostamaan yhdessä työnantajan kanssa sairauslomien seurantajärjestelmää liittyen sairauspäivärahamuutoksiin. Työterveyshuolto on ollut mukana tukemassa henkilöstöä tupakoinnin lopettamisessa henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Kaupunki on omalta osaltaan kannustanut henkilöstöä kustantamalla kuukauden Champix- tai nikotiinikorvaushoidon. Työterveyshuolto on järjestänyt painonhallintaryhmiä, niska- ja selkäryhmiä sekä rentoutus- ja äänenhuoltoryhmiä, joihin on osallistunut kaupungin työntekijöitä. Ammatillista kuntoutusta (työkokeilu/uudelleenkoulutus) on haettu useille työntekijöille yhteistyössä Kuntien Eläkevakuutuksen ja kaupungin henkilöstösuunnittelijan kanssa. Kelan ryhmä- ja yksilökuntoutuksiin on osallistunut kaupungin työntekijöitä. Vuonna on esivalittu kuntoutujat kaupungin toimistotyöntekijöiden ASLAK-kuntoutukseen, joka toteutetaan vuosien aikana. Sairaanhoito Sairaanhoitokäyntejä hoitajille ja lääkärille oli kpl. Aamuvastaanotoilla (klo 8-11) kaupungin henkilöstö ohjataan pääsääntöisesti omille työterveyshoitajille. Työplussassa ilman ajanvarausta toimi sairaanhoitotiimin terveydenhoitaja ma-pe klo ja puhelinterveydenhoitaja ma pe klo Sairaanhoitotiimin lääkäri on hoitanut pääasiassa päivystysluonteisia sairaanhoitokäyntejä ja muu sairaanhoito on pyritty ohjaamaan omaan tiimiin. Siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön työhyvinvointihanke Kaupungin ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijöille suunnattu työhyvinvointihanke käynnistyi vuonna Vuonna pidettiin hankkeen loppuseminaarit ja alkaneet TYK-kuntoutukset jatkuvat edelleen. Erityisasiantuntijoiden toiminta Asiakkaat ohjautuvat erityisasiantuntijoille työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan tarvearvion perusteella. Työfysioterapeutit ovat tehneet työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä työergonomian ja työn fyysisen kuormituksen selvittämiseksi sekä ergonomiseen työskentelyyn ohjaamiseksi. Työfysioterapeutit ovat osallistuneet perustyöpaikkaselvityksiin yhdessä työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin kanssa sekä tehneet itsenäisesti suunnattuja, ergonomisia työpaikkaselvityksiä. 22 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

23 Työfysioterapeutit ovat pitäneet luentoja työergonomiaan ja liikuntaan liittyen mm. siivoushenkilöstölle, perhepäivähoitajille ja museon sekä teknisen palvelukeskuksen henkilökunnalle. Työfysioterapeutit ovat osallistuneet ruoka- ja siivouspalveluiden työhyvinvointihankkeeseen, minkä puitteissa on järjestetty ergonomiaohjauksia ammattikohtaisesti sekä niska-hartia-selkä-ryhmiä tule-oireisille työntekijöille. Teknisen palvelukeskuksen määräaikaisterveystarkastuksiin on osalle työntekijöistä liitetty työn fyysisen kuormittavuuden perusteella tule-testejä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveyskuntotestien tavoitteena on varhainen työkyvyn arvioiminen fyysisen suorituskyvyn osalta työn kuormittavuuteen suhteutettuna. Sosiaali- ja terveystoimen määräaikaisterveystarkastuksiin on liitetty tule-testit yli 50-vuotiaille työntekijöille ryhmätestinä. Työfysioterapeutit ovat tarvittaessa osallistuneet työterveysneuvotteluihin ja työkykyarviointiprosessiin osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä. Työterveyspsykologit ovat osallistuneet tarvittaessa perustyöpaikkaselvityksiin sekä tehneet tarvittaessa suunnattuja työpaikkaselvityksiä psykososiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Työterveyspsykologit ovat toteuttaneet erilaisia ryhmätilaisuuksia antaen tietoja, neuvontaa ja ohjausta muun muassa työyhteisöiden toimivuuden parantamiseksi sekä voimavarojen tukemiseksi. Lisäksi on tehty työpaikkakäyntejä työyhteisöjen kriisitilanteissa. Vastaava työterveyspsykologi on osallistunut ruoka- ja siivouspalveluiden työhyvinvointihankkeeseen ja vastannut osaltaan hankkeen loppuunsaattamisesta. Työterveyspsykologit ovat osallistuneet työterveysneuvotteluihin mm. työntekijän sairauslomalta paluun yhteydessä. Yksilövastaanotoilla työterveyspsykologit ovat tehneet terveystarkastuksia työntekijöiden psyykkisen terveydentilan ja työkyvyn arvioimiseksi sekä antaneet tukikäyntejä (ohjausta ja neuvontaa) mm. työntekijöiden uupumisoireilun yhteydessä. Syksyllä toteutetun työhyvinvointisyke-kyselyn jatkotoimenpiteiden osalta vastaava työterveyspsykologi on vetänyt toimiala- ja liikelaitoskohtaiset työhyvinvointipajat sekä kouluttanut esimiehiä pajamallin käyttöön omissa yksiköissään. Yhteistyö Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Työterveyshuollon ja henkilöstöyksikön edustajat ovat pitäneet palavereita kuukausittain ajankohtaisista asioista. Työterveyslääkäri on osallistunut sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Koulutus ja kehittäminen Henkilöstönsä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat toimialat, jotka voivat järjestää koulutuksen joko sisäisenä koulutuksena omin resurssein tai hankkimalla osaamista muulta tai käyttämällä ulkopuolisia kursseja yms. Henkilöstöyksikkö järjestää kaupungin koko henkilöstön erilaisille kohderyhmille suunnattua koulutusta, kuten esim. esimieskoulutusta, kielikoulutusta sekä työhyvinvointiin, palvelussuhteen ehtoihin ja muihin yhteisiin asioihin liittyvää koulutusta. Koulutuksen hallinnointiin käytetään sähköistä järjestelmää, järjestelmässä julkaistaan kaupungin itse järjestämä koulutus, sen kautta ilmoittaudutaan näihin koulutuksiin ja järjestelmässä seurataan toteutunutta sekä sisäistä että ulkoista koulutusta. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 23

24 Esimieskoulutus JET valmennus Johtamisen erikoisammattitutkintoon johtava valmennus jatkui niin, että vuoden aikana valmistuivat ryhmät 3, 4 ja 5. Valmistuneet esimiehet ovat sivistystoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, keskushallinnosta, teknisestä palvelukeskuksesta, Kokkolan Vedestä ja aluepelastuslaitoksesta. Kuudes ryhmä aloitti syksyllä, ryhmä muodostuu 23 sosiaali- ja terveystoimen esimiehestä. JET valmennus on oppisopimuskoulutusta, joten sen rahoittaa Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto. Koulutuksen järjestäjä vaihtui kuudennen ryhmän aloittaessa, kouluttaja on Rastor Oy, Oulun toimintapiste. Esimiesfoorumit Erityisesti esimiestehtävissä toimiville suunnattuja, puolen päivän pituisia koulutuksia järjestettiin aiheista: työkykyjohtaminen sosiaalinen media Työterveyspsykologin vetämät esimiesryhmät jatkuivat niin, että ensimmäinen ryhmä lopetti keväällä, toinen ryhmä jatkui vuoden loppuun. Valmentava johtamisen koulutuspäiviä oli sekä keväällä että syksyllä. Työhyvinvointiverkoston järjestämä koulutus Kaupungin esimiehille tarjottiin mahdollisuutta osallistua Työterveyslaitoksen tuella toimivan paikallisen Työhyvinvointiverkoston järjestämiin tilaisuuksiin, joita pidettiin teemoista Työhyvinvointi arjen toimintaa vai glitteriäkö? Rahako ratkaisee? Avaimet työelämään: Kesätyöntekijän ja uuden työntekijän työhön tulo Muutos työelämässä Kuntarekryn perusrekrytoinnin koulutustilaisuuksia pidettiin kaksi. Koko henkilöstölle suunnattu koulutus Vastuullinen vaikuttaminen työyhteisöissä miten rakennamme työhyvinvointia yhdessä Vastuullisen vaikuttamisen tilaisuuksia pidettiin yhteensä neljä, tilaisuudet olivat tarkoitettu koko henkilöstölle. Tilaisuuksiin osallistui n. 144 henkilöä. 24 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

25 Liikkeelle eväitä aktivoitumiseen ja innostuksen säilyttämiseen Luento antoi paremman kunnon reseptin, jota noudattamalla jokainen saavuttaa tavoitteensa pienin askelin, miellyttävästi, mutta varmasti. Matalan kynnyksen liikuntaohjeita antoi terveysvalmentaja Riku Aalto (80 osallistujaa). Työnilo Syyskauden avauksena pidettiin kaksi tilaisuutta, joissa professori Marja-Liisa Manka kertoi työnilosta. Työnilo on työnantajan näkökulmasta pääasia, koska hyvinvoivat työntekijät tekevät työtään luovasti ja tuloksellisesti. Se on myös jokaisen pään asia, koska kukaan ei voi ulkopuolelta ammentaa meihin hyvinvointia (270 osallistujaa). Tiedotustilaisuus Kokkolan kaupungin henkilö- ja toimintavakuutuksista Kaupungin vakuutusmeklarin edustaja kertoi henkilöstöön ja toimintaan liittyvistä vakuutuksista. Viestintäkoulutus Tiedotepajassa käsiteltiin hyvän tiedotteen laatimista, jakelua ja julkaisemista verkossa. Muu koulutus Yhteistoimintaorganisaation kehittämisiltapäivä yhteistoimintaryhmälle pidettiin toukokuussa, tavoitteena oli pohtia yhteistoimintarakenteita, jotka parhaiten vastaisivat työsuojelun ja yhteistoiminnan tarpeita. Sihteerin ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksena opiskelleet saivat opintonsa päätökseen, näyttötyön tekemisen jälkeen tutkinto on valmis. Lisäksi järjestettiin koulutusta Dynasty-ohjelmasta sekä hankinnoista. Sosiaali- ja terveystoimi Täydennyskoulutukseen osallistui kaikkiaan 916 henkilöä ja siihen käytettiin työpäivää. Koulutukseen käytettiin kaikkiaan n euroa eli noin 430 euroa/osallistuja ja 188 euroa/täydennyskoulutuspäivä. Po. summaan sisältyvät varsinaiset koulutuskustannukset, matkakulut, majoitus- ja ravitsemiskulut sekä mahdollisten sijaisten kulut. Vuoden aikana sosiaali- ja terveystoimen täydennyskoulutuspäivien määrä väheni 358 työpäivää. Sivistystoimi/opetuspalvelut Kokkolan opetuspalveluiden tavoitteena on, että perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat, rehtorit sekä koulunkäyntiavustajat saavat täydennyskoulutuksen avulla kuvan oman ammattialansa kehittymi- KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 25

26 sestä ja koulutuspolitiikan suuntaviivoista. Täydennyskoulutus tukee sekä kaupungin strategisia valintoja että koululaitoksen kehittämistarpeita. Täydennyskoulutuksen avulla opetushenkilöstön ammattitaitoa kehitetään vastaamaan koulutyön muuttuviin haasteisiin. Jokainen opettaja osallistuu lukuvuoden aikana vähintään kolmena päivänä opinto- ja suunnittelutyöhön (VESO-päivät). Tämän lisäksi opettajat voivat hakeutua henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa tukevaan koulutukseen, jossa on huomioitu koulutoimen painopistealueet. Kokkolan opetuspalvelut järjestivät vuoden aikana 42 erilaista opetushenkilöstölle suunnattua koulutusta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutusten teemat liittyivät mm. tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön, toiminnallisten ja aktivoivien pedagogisten menetelmien käyttöön, työhyvinvointiin, erityispedagogiikkaan sekä oppilaitosjohdon tukemiseen. Vuonna koulutuksiin osallistui suomenkielisessä opetustoimessa 637 henkilöä ja ruotsinkielisessä opetustoimessa 239 henkilöä. Lisäksi kuusi rehtoria/apulaisrehtoria on aloittanut kaksi vuotta kestävän Johtamisen erikoisammattitutkinto -koulutuksen. Kokkolan opetuspalvelut ovat mukana maakunnallisessa Osaava-ohjelmassa. Osaava-ohjelmassa pyritään kehittämään sekä opetushenkilöstön yksilöllisiä tietoja ja taitoja, mutta samalla kiinnitetään huomiota myös työyhteisöjen kehittämiseen Tekninen palvelukeskus Teknisessä palvelukeskuksessa esimieskoulutuksiin osallistui 25 henkilöä (yhteensä viisi koulutuspäivää), ammatilliseen täydennyskoulutukseen 136 henkilöä (66 koulutuspäivää) ja 73 osallistui EA 1:n kertauskurssiin. Teknisessä palvelukeskuksessa seurataan kehityskeskustelujen käymistä, niitä oli käyty vuoden loppuun mennessä 250 henkilön kanssa (n. 58 %). Pelastuslaitos kouluttaa jatkuvasti sopimuspalokuntia, viikkoharjoituksia oli 376 ja erilaisia peruskursseja suoritti 152 henkilöä. Kokkolan Veden henkilöstöstä ammatilliseen koulutukseen osallistui 29 henkilöä (yhteensä 82 koulutuspäivää). Kokkolan Sataman henkilöstö osallistui ammatilliseen koulutukseen yhteensä 32 päivää. Kaupungin tuki henkilöstön omaehtoiseen koulutukseen Kaupunki työnantajana tukee henkilöstön omaehtoista kouluttautumista antamalla rahallista tukea koulutuskustannuksiin ja myöntämällä palkallista vapaata. Palkallista vapaata on mahdollista saada enintään 10 päivää vuodessa, jos koulutus järjestetään työaikana, se on organisaation kannalta tärkeää sekä tutkintoon johtavaa tai antaa tietyn pätevyyden. Kaupungin tukena vuonna maksettiin euroa opiskelukustannusten korvauksia. 26 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

27 Työkykyä ylläpitävä toiminta, henkilöstöetuudet Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja henkilöstöetuuksilla pyritään edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä työkykyä ja hyvinvointia työssä sekä lisäämään työyhteisöjen toimivuutta ja yhteisöllisyyttä. Henkilöstöetuuksien järjestämisessä pyritään siihen, että ne olisivat mahdollisimman tasapuolisesti käytettävissä ottaen huomioon henkilöstön erilaiset tehtävät ja työajat, palvelujen paikalliset eroavuudet ja fyysiset etäisyydet. Liikunta Eniten käytettyjä liikuntamuotoja ovat uinti ja kuntosalit. Kaupungin henkilöstö saa alennuksen Kokkolan VesiVeijarin lisäksi Kalajoen, Kannuksen, Pietarsaaren ja Toholammin uimahalleissa. Kaikki Kokkolassa, Kälviällä ja Lohtajalla sekä Pietarsaaressa ja Kaustisella toimivat kuntosalit ovat henkilöstön käytettävissä niin, että työnantajan tuki on ollut puolet käyntihinnasta, enintään 200 /vuosi. Muita tuettuja liikuntamuotoja ovat mm. avantouinti, suunnistus, keilailu ja Latinos-tanssitreeni. Kaupungin henkilöstö osallistui liikuntatoimen järjestämiin kampanjoihin: Ui kesäksi kuntoon kampanja Kaupungin henkilöstö osallistui omana ryhmänä valtakunnalliseen uintikampanjaan, joka järjestettiin Uintikeskus VesiVeijarissa. Kampanjaan osallistui 29 henkilöä, jotka kirjasivat tuona aikana 136 uintisuoritusta. Työmatkapyöräilykampanja Touko-kesäkuussa kuukauden kestäneeseen kampanjaan osallistui 340 kaupungin henkilöstöön kuuluvaa ja he kirjasivat yhteensä pyöräilysuoritusta. Pyörällä töihin -päivä Liikuntapalvelut yhdessä henkilöstöyksikön kanssa haastoi kaupungin työpaikat mukaan pyöräilemään töihin valtakunnallisena Pyörällä töihin -päivänä. Täsmäkampanjaan osallistui 351 kaupungin työntekijää. Syksyinen kävelykampanja lokakuussa Kuukauden kävelykampanja kaupungin henkilöstölle keräsi mukaan 381 henkilöä. Suorituksia kirjattiin yhteensä kpl. Kokkola City Run tapahtumaan osallistui 341 kaupungin henkilöstöön kuuluvaa. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 27