Sisällysluettelo. Hyväksytty Kokkolan kaupunginvaltuustossa

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI KOKKOLA KARLEBY

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä Kokoaikaisuus 5 Ikärakenne 6 Sukupuolijakauma 7 Työaikajärjestelmät 8 Yleisimmät ammattinimikkeet 8 Henkilötyövuodet (tehty työaika) 9 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot 10 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät 11 Työtapaturmat ja ammattitaudit 14 3 Laskentapalvelut 16 Työvoimakustannukset 16 Sopimukset ja palkkaus 17 4 Eläköityminen 18 Ennuste eläkepoistumasta 19 Eläkemaksut 20 5 Työhyvinvointi 21 Työsuojelu 21 Panostukset työhyvinvointiin 22 Työterveyshuolto 22 Kehittäminen 23 Koulutukset, osallistuminen ja kustannukset 24 Henkilöstöetuudet 24 Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta 25 6 Yhteistoiminta 27 Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät 27 7 Henkilöstöjaosto 29 8 Henkilöstöviestintä 30 Liitteet 31 Hyväksytty Kokkolan kaupunginvaltuustossa Kansilehden kuva: Kuvatiimi Isokylän monitoimitalon tilat tukevat uudenlaista oppimis- ja työ- kulttuuria. Talo otettiin käyttöön vuonna, ja siellä käy perus- ja esiopetuksessa noin 650 lasta. Talossa on lisäksi neuvola ja toimintaa nuorisolle. Tiloja käyttävät iltaisin myös eri yhdistykset. Moni- toimitalossa työskentelee runsaat sata kaupungin työntekijää. 2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 1 Johdanto Henkilöstökertomuksen tarkoitus on kuvata Kokkolan kaupungin henkilöstövoimavaraa tilastoaineiston sekä henkilöstökyselyllä kerättyjen tietojen avulla. Tilastotiedoilla voidaan antaa kuva henkilöstön määrästä, rakenteesta, poissaoloista ja henkilöstökustannuksista. Vuoden tietoja on verrattu vuoden tietoihin. Lukumäärät on esitetty koko kaupunki- ja hallintokuntatason lisäksi osittain myös tarkemmalla tasolla. Henkilöstökertomukseen on koottu keskeistä tietoa vuoden aikana tehdystä henkilöstötyöstä. Toimialojen osalta tiedot perustuvat toimialojen itse antamiin tietoihin. Toimialojen omissa toimintakertomuksissa ja raporteissa on tarkempaa tietoa kunkin hallinnonalan toiminnasta. Vuoden henkilöstöä koskeva merkittävä päätös oli, että Kokkolan Sataman henkilöstö (28 henkilöä) ja liiketoiminta siirrettiin vuoden alusta lukien Kokkolan Satama Oy:lle ja Kokkolan Energian henkilöstö (65 henkilöä) liiketoiminta siirrettiin vuoden alusta Kokkolan Energia Oy:lle. Kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 3 995, joista vakinaisia oli (24 vähemmän kuin vuonna ) ja määräaikaisia 966, joka on 96 enemmän kuin vuonna. Henkilötyövuosien määrä oli Palkkamenot olivat 165,2 milj. euroa. Miesten keski-ikä oli 48,4 kk. Se oli noussut kuudellatoista kuukaudella edelliseen vuoteen verrattuna. Naisten keski-ikä oli 47,4 kk. Se oli noussut yhdellä kuukaudella. Vakituisesta henkilöstöstä oli naisia noin 80,7 % ja miehiä 19,3 %. Henkilöstön sairauspäiviä oli kalenteripäivää, joka on päivää enemmän kuin vuonna. Henkilöä kohti sairauspäiviä oli 16,9 kalenteripäivää, vuonna vastaava luku oli 14,4. Kokkola-päivänä 7.9. pidetyssä työmerkkipäiväjuhlassa muistettiin lahjoilla pitkän työuran tehneitä henkilöitä. Lahjojen saajina oli 18 henkilöä, joilla oli 40 vuotta kunnallista palvelua, 58 henkilöä, joilla oli 30 vuotta kunnallista palvelua sekä 56 henkilöä, joilla oli 20 vuotta kunnallista palvelua. Henkilöstökertomuksen tilastotiedot ovat koonneet palkkasihteeri Risto Kaustinen ja palvelussuhdepäällikkö Sirpa Hannula, joka on myös kirjoittanut oman vastuualueensa tekstiosuuden. Tilastot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta. Muut kirjoittajat ovat henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Pienimäki, työsuojelupäälliköt Riitta Sarantila ja Sinikka Tuomaala, uudelleensijoituksen henkilöstösuunnittelija Sirkka Uschakoff ja henkilöstöjohtaja Patrik Lindholm. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 3

4 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan vuoden viimeisenä päivänä voimassa olleiden palvelussuhteiden määrää. Määräaikaiseen henkilöstöön kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä oli sijaisia. Kokkolan kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa yhteensä Henkilöstömäärä on lisääntynyt 1,8 % edellisestä vuodesta. Vakinainen henkilöstö on lisääntynyt toteutuneesta kuntaliitoksesta 7,9 %. Vuoden aikana valmisteltiin The English Kindergarten of Kokkola ja Emeliehemmetin henkilöstön siirtoa Kokkolan kaupungin ylläpidettäväksi siten, että henkilöstö siirtyy Kokkolan kaupungin palvelukseen alkaen. Kaavio 1: Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain määräaikaiset (sis. työllistetyt) vakinaiset Kokkolan Sataman ja Kokkolan Energian henkilöstö ja liiketoiminnan siirto perustetuille yhtiöille Kokkolan Satama Oy:lle ja Kokkolan Energia Oy:lle tapahtui 1.1. alkaen. Kokkolan Sataman siirtyvän henkilöstön määrä oli 28 henkilöä ja Kokkolan Energian 65 henkilöä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden määräaikaisia ns. ketjuuntuneita palvelussuhteita vakinaistettiin vanhus- ja terveyspalveluihin. Kaupungin henkilöstöstä 75,6 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus (24,4 %) nousi hieman edellisestä vuodesta (22,4 % vuonna ). Määräaikaisen henkilöstön määrä on huomattavasti suurempi kuin kuntasektorilla yleensä (noin 20,5 % vuonna, KT Kuntatyönantaja, Henkilöstörakenne). Kaavio 2: Palvelussuhteiden määrä työllistetyt määräaikaiset vakinaiset Taulukko 20, palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin on liitteenä 1. 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

5 Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen 2013 Vakinainen Vakinainen Yhteensä 2013 Yhteensä Yhteensä Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Työllistettyjä (sisältyvät lukuihin) oli yhteensä 23 v. 2013, 7 v. ja 7 v.. Kokoaikaisuus Kaavio 3: Palvelussuhteiden koko- ja osa-aikaisuus Henkilöstöstä oli vuoden lopulla: Osa-aikaiset henkilöä; Kokoaikaiset, henkilöä; 1250 Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Kokoaikaisia oli henkilöä (v , lisäystä 1,5 %) Osa-aikaisia oli 720 henkilöä (v. 698 henkilöä, vähennystä 0,7 %) Sivutoimisia oli 614 henkilöä, joista vapaaehtoisia palokuntalaisia oli 75,2 % ja sivutoimisia opettajia 22,1 % ja muita 2,7 %. Osa-aikatyöntekijöitä ja osaaikaeläkeläisiä on lähes joka ammattikunnassa. Osa-aikatyöntekijöitä on esimerkiksi koulunkäyntiavustajissa, hoitoalan työntekijöissä ja toimistoalalla. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain Määräaikainen 2013 Määräaikainen Määräaikainen Kokoaikaiset Kokoaikaiset % Osaaikaiset Osaaikaiset % Sivutoimiset Sivutoimiset % Yhteensä Keskushallinto , ,1 0 0,0 270 Ympäristöterveydenhuolto 23 67, ,4 0 0,0 34 Sosiaali- ja terveystoimi , ,1 11 0, Sivistystoimi , , , Tekninen toimiala , ,5 1 0,2 439 Liikelaitokset , ,3 4 2,8 141 Aluepelastuslaitos ,7 4 0, ,6 573 Yhteensä , , , KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 5

6 Ikärakenne Vakinaisesta henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät olivat ja vuotiaat. Kaavio 4: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma Kaikkein nopeimmin pienentynyt ryhmä oli vuotiaat (253 henkilöä v. ja 325 henkilöä v., vähennystä 22,2 %). Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50 vuotiaita oli henkilöä eli 42,4 % (1 384 henkilöä v. eli 45,4 %). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna oli miesten osalta 48,4 (47,1 v. ) naisten osalta 47,4 (47,3 v. ). miehet naiset Kokkolassa henkilöstön keskiikä on jonkin verran korkeampi kuin kunta-alalla yleensä. Vuonna kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 (tilasto: KT Kuntatyönantaja, Henkilöstö ikäluokittain ja keski-ikä). Taulukko 3: Keski-ikä hallintokunnittain (vakinaiset) Keski-ikä miehet 2013 Keski-ikä miehet Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset 2013 Keski-ikä naiset Keski-ikä naiset Keskushallinto 50,0 49,0 48,4 51,4 52,7 52,5 Ympäristöterveydenhuolto 50,3 48,4 49,3 42,1 43,7 41,6 Sosiaali- ja 47,7 47,3 48,3 47,5 47,9 47,6 terveystoimi Sivistystoimi 45,8 45,2 46,6 47,7 47,9 47,3 Tekninen toimiala 51,2 50,1 51,7 51,3 51,9 51,7 Liikelaitokset 46,5 46,7 49,4 44,1 44,3 44,3 Aluepelastuslaitos 45,3 45,3 45,1 36,1 38,1 38,1 Koko kaupunki 47,9 47,1 48,4 47,9 47,3 47,4 6 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

7 Sukupuolijakauma Kaavio 5: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma hallintokunnittain miehet naiset Henkilöstömäärästä on 80,7 % naisia ja 19,3 % miehiä. Sukupuolijakauman prosentuaalisuudessa on vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia. Vuodesta 2009 on miesten osuus laskenut 3,9 prosenttiyksikköä. Miesvaltaisimpia hallintokuntia ovat aluepelastuslaitos, tekninen toimiala ja liikelaitokset. Aluepelastuslaitoksessa miesten osuus on 91,1 %, teknisellä toimialalla 49,9 % ja liikelaitoksissa 29,3 % Naisvaltaisin hallintokunta on 1200 sosiaali- ja terveystoimi, jossa naisten osuus on 93,6 %. Taulukko 4: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma hallintokunnittain Miehet Miehet % Naiset Naiset % Keskushallinto 35 17, ,0 Ympäristöterveydenhuolto 5 19, ,8 Sosiaali- ja terveystoimi 71 6, ,6 Sivistystoimi , ,8 Tekninen toimiala , ,1 Liikelaitokset 34 29, ,7 Aluepelastuslaitos 92 91,1 9 8,9 Yhteensä , ,7 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 7

8 Työaikajärjestelmät Yleisin työaikamuoto Kokkolan kaupungilla on yleistyöaika, johon kuuluu 28,5 % henkilöstöstä. Toiseksi suurin ryhmä on vuorotyöluonteista jaksotyötä tekevät, joita on 23,5 % koko henkilöstöstä. Kolmanneksi suurin ryhmä on opetustyöaikaa tekevät, joiden osuus on 13,8 %. Vuoden aikana käytiin useita neuvotteluja ammattijärjestöjen ja esimiesten sekä Kiurun kanssa siirtymisestä päivätyöluontoisesta jaksotyöstä yleistyöaikaan. Yleistyöaikaan siirtyvät toiminnot ja rajaukset määriteltiin yhdessä vastuuesimiesten kanssa. Rajaukset työntekijäryhmittäin muodostettiin siten, että jos ei ole tarvetta teettää säännönmukaisesti yötyötä, lauantaityötä, sunnuntaityötä tai yli 9 tunnin työvuoroja, on oikea työaikajärjestelmä yleistyöaikajärjestelmä. Yleistyöaikaan siirtyy kaupungissa noin 260 henkilöä tammikuun 2016 alusta lukien. Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia15 minuuttia viikossa. Jaksotyön säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 min kolmen viikon pituisessa jaksossa. Työaika toteutetaan etukäteen laaditun työvuoroluettelon mukaisesti. Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Kaupungilla on pääosin käytössä liukuva työaika. Taulukko 5: Henkilökunta työaikajärjestelmittäin, vakinaiset ja määräaikaiset Yleistyöaika 38,25 h/vk Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 939 Opetustyö 551 Toimistotyöaika 36,25 h/vko 476 Jaksotyö, päivätyöluonteinen h/vk (KVTES III luku 10 ) 117 Terveyskeskuslääkärit, -hammaslääkärit 37 h/vk 111 Päivätyö, keskimäärin 38,25 h/vk 135 Palomiehet 70 Perhepäivähoitajat 43 Kolmivuorotyö, keskeytymätön 6 Talonmiehet, työaika 38,25 h/vk 11 Yleisimmät ammattinimikkeet Palkkajärjestelmän mukaan erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä 488. Näistä noin 260 nimikettä on käytössä vain yhdellä henkilöllä. Yleisimmät tehtävänimikkeet ovat lähihoitaja (310 henkilöä), sairaanhoitaja (168 henkilöä), lastenhoitaja (151 henkilöä) ja luokanopettaja (132 henkilöä). Taulukko 6: Yleisimmät ammattinimikkeet, vakinaiset 2013 Lähihoitaja Sairaanhoitaja Lastenhoitaja Luokanopettaja Lastentarhanopettaja Perushoitaja Siivooja Koulunkäyntiavustaja Peruskoulun lehtori Terveydenhoitaja Laitosapulainen Tuntiopettaja (päätoiminen) Kodinhoitaja Työterveyshoitaja Laitosmies Päivähoitaja Toimistosihteeri Erityisopettaja, peruskoulussa Perhepäivähoitaja KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

9 Henkilötyövuodet (tehty työaika) Taulukko 7: Henkilötyövuosikertymä toimialoittain ja yksiköittäin (tehty työaika) Henkilötyöv Keskushallinto 226,5 Henkilötyöv Henkilötyöv. Henkilötyöv. 200,1 226,5 214,0 199,8 200,1 Keskushallinto 120,9 111,8 104,4 103,8 Ruokapalvelut 105,6 102,2 95,4 96,3 Ympäristöterveydenhuolto 23,2 22,7 23,1 23,3 Eläinlääkintä 13,9 12,7 13,3 14,1 Terveysolojen valvonta 9,3 10,0 9,8 9,2 Sosiaali- ja terveystoimi 1 003, , , ,9 Hallinto 9,2 8,7 8,7 10,0 Terveyskeskus 340,0 337,0 335,8 342,6 Vanhuspalvelut 496,5 511,9 525,5 519,6 Sosiaali- ja vammaispalvelut 157,8 156,0 165,3 197,7 Sivistystoimi 1 105, , , ,7 Hallinto 24,0 22,4 15,9 14,9 Opetustoimi 613,9 621,9 581,8 574,8 Varhaiskasvatus 375,2 366,9 361,1 384,8 Muu sivistystoimi 91,9 98,3 93,8 99,2 Tekninen toimiala 386,7 374,5 349,1 354,9 Tekninen palvelukeskus 247,8 236,0 217,6 221,9 Siivouspalvelut 138,9 138,5 131,5 133,0 Liikelaitokset 171,1 168,2 159,5 89,2 Kokkolan Energia 53,2 52,7 50,5 Kokkolan Satama 27,7 26,5 24,3 Kokkolan Vesi 33,6 32,6 29,5 31,7 Työplus 56,6 56,4 55,2 57,5 Aluepelastuslaitos 97,5 106,0 88,5 91,9 Koko kaupunki 3 013, , , ,0 Henkilötyövuoden määrään vaikuttaa tehty kokonaistyöaika vähennettynä poissaoloilla (opintovapaa, perhevapaat, sairauspoissaolo, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Koulutus on henkilötyövuotta laskettaessa huomioitu työajaksi. Opettajien henkilötyövuosilaskenta pohjautuu opetusvelvollisuustuntien määrään (24 h/vk). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, joka kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuodet vähenivät 0,2 % verrattuna vuoteen. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 9

10 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot Vuosilomapäiviin sisältyvät pidetyt vuosilomat ja säästövapaat. Vuosilomapäivät olivat pv ( pv v. ). Vuosilomaohje otettiin käyttöön syksyllä 2012 ja säästövapaaohje keväällä, joilla on ollut vaikutusta vuosilomien pitämiseen. Lapsen sairaus eli tilapäinen hoitovapaa -päivät nousivat 13,8 % eli 348 pv (2 869 pv v. ja pv v. ). Opintovapaapäivien määrä nousi 7,7 %, 477 pv (6 663 pv v. ja pv v. ). Vuorotteluvapaan käyttö laski 4,5 %, 568 pv ( pv v. ja v. ). Palkallisiin yksityisasioihin kirjataan myös pidetyt saldovapaat, joita oli vuoden aikana pv (v. yhteensä pv). Kaavio 6: Poissaolopäivät kalenteripäivinä Taulukko 8: Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain Perhevapaat Lapsen sairaus Yks.- asia, palkallinen Yks.- asia, palkaton Koulutus Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuosiloma Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia palkallinen kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaapäivät. Muut Taulukko 21, lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin ja on liitteenä KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

11 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät Kaavio 7: Sairauspäivien lukumäärä kalenteripäivinä sairauspäivät sairauspäivät Syksyllä täsmennettiin sairauspoissaolo-ohjeistusta lähinnä omailmoitusmenettelyn osalta. Varhaisen tuen toimintamallia työkyvyn tukemiseksi laajennettiin ja päivitettiin Työkyvyn aktiivisen tuen malliksi. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli kpv. Lisäystä edelliseen vuoteen oli kpv eli 14,5 % (1,79 kpv/hlö/v). Koko organisaatiossa sairauspäiviä kertyi henkilöä kohti 16,19 kpv vuonna (14,40 kpv v. ). Taulukko 9: Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain Sairauspäivät lukumäärä *) Kuntoutustukipäivät **) Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja ***) Keskushallinto ,42 Ympäristöterveydenhuolto ,03 Sosiaali- ja terveystoimi ,50 Sivistystoimi ,14 Tekninen toimiala ,71 Liikelaitokset ,25 Aluepelastuslaitos ,62 Yhteensä ,19 Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. *) Määräaikaisten sairauspäivät olivat kpv, tapaturmapäivät 229 kpv = kpv **) Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen ***) Sairaspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspoissaolopäivät, ei kuntoutustukipäiviä Taulukko 22, sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin 2013, ja, on liitteenä 3. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 11

12 Kaavio 8: Sairauspäivien lukumäärä (kalenteripäiviä) Sairauspäivät Kaavio 10: Sairauspoissaoloprosentti toimialoittain ja yksiköittäin Työpv % Työpv % Työpv % 2013 Keskushallinto Keskushallinto , , ,2 Ruokapalvelut , , ,5 Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä 77 1, , ,1 Terveysolojen valvonta 132 3, , ,3 Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto 75 2,3 67 2,1 34 1,0 Terveyspalvelut , , ,1 Vanhuspalvelut , , ,3 Sosiaali- ja vammaispalvelut , , ,0 Sivistystoimi Hallinto 160 1, , ,1 Opetustoimi , , ,8 Varhaiskasvatus , , ,9 Muu sivistystoimi 747 2, , ,1 Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus , , ,2 Siivouspalvelut , , ,9 Liikelaitokset Kokkolan Energia 759 4, ,0 Kokkolan Satama 212 2, ,4 Kokkolan Vesi 685 6, , ,8 Työplus , , ,7 Aluepelastuslaitos 998 3, , ,8 Koko kaupunki , , ,1 Tapaturmat sisältyvät lukuihin 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

13 Taulukko 11: Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain 0 pv 1 3 pv 4 29 pv pv pv pv pv Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Kesäkuussa 2012 voimaan tullut lakiuudistus velvoittaa työnantajaa puuttumaan pitkittyviin sairauspoissaoloihin. Yhteydenpito sairauslomalla olijaan ja hänen tilanteensa seuraaminen työterveysneuvotteluissa auttaa myös työhön paluussa pitkän poissaolon jälkeen. Esimiehen on otettava yhteys työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairaus on jatkunut kuukauden (30 pv) ajan joko yhtäjaksoisesti tai osiossa. Lisäksi on käytävä neuvottelu työntekijän työkyvystä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Taulukossa on kuvattuna henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan. Henkilöstöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella 1 3 päivää/kerta, jossa sairauden syynä on fl unssa, päänsärky tai vatsatauti. Omaan ilmoitukseen perustuvia poissaoloja oli päivää eli 10,9 % kaikista sairauspoissaoloista (v päivää eli 5,8 % kaikista sairauspoissaoloista). Sairauslomapäiviä muualla kuin työterveyshuollossa kirjattiin henkilölle yhteensä pv (v. yhteensä henkilölle yhteensä pv). Vuoden aikana yli 30 päivän sairauslomia oli kpv eli 34,7 % (v kpv eli 35,0 %). Yli 90 päivän sairauslomia oli pv eli 11 % (v kpv eli 9,0 %). Suurin osa sairauspoissaoloista oli 4-29 päivän mittaisia (43,5 %). Vuonna vastaavien sairauspäivien osuus oli 44,5 %. Taulukko 23, sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin ja, on liitteenä 4. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 13

14 Kaavio 9: Sairauspäivien lukumäärä diagnoosiryhmittäin Sairauspoissaolopäivät (kpl) Sairauspoissaolopäivät (kpl) Työtapaturmat ja ammattitaudit Kaavio 10: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärä If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan yht. 243 yht. 192 yht. 232 yht. 235 yht Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

15 Kokkolan kaupunki on vakuuttanut henkilöstönsä If-vakuutusyhtiössä ja vuoden alusta lähtien vakuutusyhtiö LähiTapiolassa. Tilastoyhteenveto perustuu vakuutusyhtiöiden antamiin tietoihin vahingoista ja niiden seurauksista. Tilasto on muodostettu Vuosina 2011 työpaikka- ja työmatkatapaturmien sekä ammattitautien määrät ovat vaihdelleet vahinkoon, joista työmatkatapaturmien osuus on ollut %. Tapaturmista johtuvat poissaolot olivat alhaisimmillaan päivää vuonna ja korkeimmillaan päivää vuonna. Korvauspäivien lukumäärä ilmoittaa sattuneiden tapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat työkyvyttömyyspäivät, joille vakuutuksesta on maksettu päivärahaa ja joka on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin työntekijälle vastaavalta ajalta maksettu sairausajan palkka. Maksetut korvaukset olivat alhaisemmillaan euroa vuonna ja korkeimmillaan euroa vuonna Kaavio 11: Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan (If-tilasto) Lukumäärä yht. (sis. työpaikka, työmatka, ammattitauti) Kaavio 12: Maksetut korvaukset tapaturman sattumisvuoden mukaan If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan yht yht yht yht yht Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla Korvaukset (1000 ) KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 15

16 3 Laskentapalvelut Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstökustannukset (palkat + sivukulut) tilikaudelta olivat 165,2 milj. euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 164,9 milj. euroa. Henkilöstömenojen lisäystä edellisvuodesta selittää 1.7. voimaan tulleet sopimusmuutokset, joiden vaikutus oli 0,4 %. Edellisen vuoden tapaan ei ollut lomautuksia, mutta lamavapaita myönnettiin vuoden aikana. Edellisenä vuonna säästöjä kertyi lomautuksilla 1,8 milj. euroa. Suoria henkilöstömenojen säästöjä kertyi vuoden aikana toteutettujen lamavapaiden seurauksena noin 0,5 milj. euroa. Henkilöstömenoihin vaikutti Kokkolan Sataman ja Kokkolan Energian henkilöstön ja liiketoiminnan siirto perustetuille yhtiöille Kokkolan Satama Oy:lle ja Kokkolan Energia Oy:lle vuoden alusta. Sataman siirtyvän henkilöstön määrä oli 28 henkilöä ja Energian 65 henkilöä. Taulukko 12: Työvoimakustannukset kaupunki ja liikelaitokset Kaupunki Muutos-% ed. vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä, josta 1. Palkat yhteensä, josta ,5 Vuosiloma-ajan palkat ,4 Sairauspoissaolojen palkat, brutto ,5 Perhevapaiden palkat, brutto ,1 Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat ,1 - Kela-korvaukset ,8 - Tapaturmakorvaukset ,7 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,4 3. Muut Rekrytointikustannukset Vuokratyövoiman kustannukset 4. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto Koulutus ,7 Kuntoutus, palkallinen ,2 Liikelaitokset Muutos-% ed. vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä, josta 1. Palkat yhteensä, josta ,0 Vuosiloma-ajan palkat ,6 Sairauspoissaolojen palkat, brutto ,8 Perhevapaiden palkat, brutto ,0 Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat ,5 - Kela-korvaukset ,6 - Tapaturmakorvaukset ,0 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,6 3. Muut Rekrytointikustannukset Vuokratyövoiman kustannukset 4. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto Koulutus ,0 Kuntoutus, palkallinen ,8 16 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

17 Sopimukset ja palkkaus Kunta-alalle solmittiin uusi virka- ja työehtosopimus, jonka ensimmäinen jakso on voimassa ja toinen jakso Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemus- tai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). KVTES:n sopimusmuutosten korotusvaikutus 1.7. alkaen oli 0,3 %. Sopimuskorotus käytettiin: työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistamiseen palkkahinnoitteluliitteiden uudistamiseen palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen (toimistohenkilöstö 01TOI, hallinnon asiantuntijat 01ASI, ICT alan tehtävät 01CT, sisäisen palvelutoiminnan tehtävät 01PER, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 02KIR, 02MUS ja 02VAP, varhaiskasvatuksen tehtävät 05PKO ja koulun kasvatustyön ammattitehtävät 05KOU) omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen. Taulukko 13: Henkilökunta sopimusaloittain (vakinaiset ja määräaikaiset) Yhteensä KVTES OVTES 685 TS 301 LS 113 TTES 75 PERHEPV 43 Yhteensä Taulukko 14: Palkkauksen rakenne (%-osuudet kokonaisansioista) Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen ja opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen kuuluvat saivat 1.7. alkaen 0,4 %:n yleiskorotuksen. Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen yleiskorotus oli 0,3 %. Lääkärisopimuksen piirissä olevilla yleiskorotus vaihteli lääkäriryhmästä riippuen 0,3 %:sta 0,8 %:iin. Korotus tuli voimaan 1.7. alkaen. Poikkeuksena olivat eläinlääkärit, joille tuli kaksi muutosta vuoden aikana: Palkkioita korotettiin 1.1. alkaen ja yleiskorotusta maksettiin 0,33 % 1.7. lukien. KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Tuntipalkkaiset Tehtäväkohtainen palkka 92,9 77,7 87,7 91,6 87,1 Palveluaikaan sidotut lisät 4,8 13,8 6,3 3,4 10,0 Henkilökohtainen lisä 1,5 0,0 5,3 3,9 2,8 Muut säännöllisen työajan lisät 0,8 8,5 0,7 1,1 0,1 Yhteensä % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Kokonaisansio keskim. euroa/kk ,2 Miesten keskiansio /kk ,2 Naisten keskiansio /kk ,0 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 17

18 4 Eläköityminen Taulukko 15: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain Taulukko 16: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä eläkelajeittain Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä pl. oae Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kaikki eläkelajit ,4 59,9 51,4 55,6-60, ,8 56,1 49,9 56,4-60, ,9 57,2 48,6 54,1-60,4 64,1 60,5 50,9 56,8-61,0 63,8 59,8 46,9 55,8-60,9 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suurimpana työkyvyttömyyttä aiheuttavana tautiluokkana ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. 39:sta osatyökyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneestä oli 16 henkilöllä tuki- ja liikuntaelinsairaus ja yhdeksällä oli mielenterveyden häiriöitä. Muita tautiryhmiä oli pieniä määriä. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien määrällinen osuus on pienentynyt suhteessa alkaviin osatyökyvyttömyyseläkkeisiin. Osatyökyvyttömyyseläke ei aiheuta varhaiseläkemenoperusteista maksua. Kuntien eläkelain (KuEL) sekä Valtion eläkelain (VaEL) mukaan vakuutetut työntekijät ovat alkaen samoissa tilastossa. Eläkkeelle jäi yhteensä 122 työntekijää, joiden keski-ikä oli 60,9 vuotta. 18 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

19 Ennuste eläkepoistumasta Taulukko 17: Kokkolan kaupungin ennuste eläkepoistumasta toimialueittain ja yksiköittäin henkilöä toteutunut henkilöä toteutunut 2016 henkilöä 2017 henkilöä 2018 henkilöä 2018 yhteensä henkilöä 47 Keskushallinto Keskushallinto Ruokapalvelut Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sosiaali- ja terveystoimi toimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Liikelaitokset Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitoslaitos Yhteensä Tiedot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 19

20 Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jaksamisen tukemistoimenpiteillä. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksua. Työnantajan kannattaa seurata sekä näiden maksujen suuruutta euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Varhe-maksut %-osuus palkkakustannuksista ,8 % ,8 % ,7 % ,7 % (seuranta) 0,6 % Eläkemenoperusteinen maksu KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

21 5 Työhyvinvointi Työsuojelu Kokkolan kaupungin työpaikoilla toteutettiin työsuojelutoimintaa työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti. Toiminnan ensisijainen tavoite oli edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työturvallisuus- ja terveellisyystavoitteina olivat työpaikat, joissa ennalta ehkäistiin työtapaturmia, ammattitauteja, työperäisiä sairauksia ja edistettiin hyvää työilmapiiriä perehdyttämisen ja työsuojelun keinoin. Sisäilmatyöryhmän toiminnan avulla tuettiin esimiehiä etsimään keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi. Yhteistoimintaryhmä toimi työsuojelutoimikuntana. Työsuojelujaosto toimi yhteistoimintaryhmän jaostona. Jaoston työnantajajäseniin kuului kaksi työsuojelupäällikköä, kaupungininsinööri ja sivistyskeskuksen kehittämispäällikkö. Työntekijöiden edustajiin kuului kuusi työsuojeluvaltuutettua ja järjestöjen nimeämä Jukon pääluottamusmies. Työsuojelujaosto kokoontui 7 kertaa vuoden aikana. Työsuojeluhenkilöstö on tehnyt yhteistyötä Aluehallintoviraston (Avi) työsuojelun vastuualueen tarkastajan, terveysvalvonnan ja työterveyshuollon kanssa. Avin työsuojelutarkastajat tarkastivat vuonna yhteensä 26 työpaikkaa. Työplussan kanssa on tehty perustyöpaikkaselvityksiä ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Työsuojeluhenkilöstö on valvonut työterveyshuollon työpaikkaselvitysten ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten toimenpide-ehdotusten toteutumista. Työtapaturmien vähentämiseksi sattuneet työtapaturmat ovat tutkittu järjestelmällisesti. Vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa on tehty yhteistyötä mm. tapaturmatutkintakoulutusten järjestämisessä. Sisäilmasta aiheutuvia ongelmia on ilmennyt kouluissa, terveyskeskuksessa, terveysasemilla, kaupungintalolla ja osin kaupungin vuokraamissa tiloissa. Työsuojeluhenkilöt ovat osallistuneet sisäilmatyöryhmän toimintaan. Toimialoille on järjestetty koulutusta: ensiaputaitojen ylläpito väkivaltatilanteiden hallinta työhyvinvointikorttikoulutus ja työturvallisuuskorttikoulutus työyhteisön toimivuuden kehittämiseksi sosiaali- ja terveystoimen turvakorttikoulutus tapaturmien tutkintaan liittyvä koulutus ammattipätevyyskoulutus (korkealla tehtävän työn työturvallisuus, tieturva ym.). Sosiaali- ja terveystoimessa otettiin käyttöön PRO24-riskienhallinnan tietokoneohjelma, esimiehet koulutettiin ja riskien arvioinnit tehtiin tällä työkalulla kaikkiaan 28 työyhteisössä. Riskien arviointien tulokset ovat olleet työterveyden käytettävissä aina ennen perustyöpaikkaselvitysten tekoa. Työsuojeluasioiden tiedottamiseen henkilöstölle on käytetty Kokkolan kaupungin intraa, sosiaali- ja terveystoimen viikkotiedotetta sekä PikkuTynnyri-lehteä. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 21

22 Panostukset työhyvinvointiin Syksyllä toteutettiin koko henkilöstölle suunnattu työhyvinvointikysely. Kysely toteutettiin täysin sähköisesti ja vastauksia saatiin 2107, mikä antaa laskennalliseksi vastausprosentiksi 66. Vaikka kyselyä oli uudistettu suhteessa vuonna 2013 toteutettuun Kevan kyselyyn nähden, voitiin kuitenkin runsaiden samojen kysymysten vastausten perusteella tehdä luotettava päätelmä, että kokonaisuutena työhyvinvointi oli parantunut. Työterveyshuolto Kokkolan kaupungin työterveyspalvelut tuottaa pääasiassa kaupungin liikelaitos Työplus, joka toimii Kokkolan, Kruunupyyn, Pietarsaaren, Uusikaarlepyyn, Luodon ja Pedersören alueilla. Kaupunki hankkii työterveyspalveluita myös Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän työterveyshuollolta, joka on palvellut aluepelastuslaitoksen ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstöjä maakunnassa. Työplus tarjoaa työterveyshuollon ammattihenkilöiden (työterveyshoitaja ja -lääkäri) palvelujen lisäksi myös asiantuntijoiden (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemussuunnittelija) palveluja. Työterveyshuoltotoiminta perustuu työnantajan ja palveluntuottajien väliseen työterveyshuoltosopimukseen, Kokkolan kaupungin työterveyshuoltosopimukseen sisältyy lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Toiminta pohjautuu tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joka tehdään sekä koko kaupungin tasolla että toimialoille/liikelaitoksille täsmennettynä. Toimintasuunnitelmat päivitetään vuosittain. Työterveyshuollon tuloksellisuuden kannalta yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan välillä on erittäin tärkeää. Työterveyshuolto ja henkilöstöpalvelut tapaavat säännöllisesti useita kertoja vuodessa ajankohtaisten asioiden tiimoilta sekä kehittävät toimintoja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Taulukko 18: Työterveyshuollon yleisimmät palvelunimikkeet Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työterveysfysioterapeutti Työterveyspsykologi Terveystarkastukset Työterveysneuvottelut Työpaikkaselvitykset Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Sairaanhoitokäynnit Työ- ja työmatkatapaturmat Palveluiden kappalemäärät ammattihenkilöittäin eriteltyinä Lähde: Työplussan raportointijärjestelmä, luvut eivät sisällä Jyta-alueen tuottamia palveluja. 22 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

23 Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset muodostuvat palveluntuottajille maksettavista korvauksista sekä ensiapuvalmiuden ylläpidosta. Kela korvaa työnantajalle hyväksymistään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 % ja sairaanhoidon kustannuksista 50 % vuosittain vahvistamansa työntekijäkohtaisen enimmäismäärän mukaan. Taulukko 19: Työterveyshuollon kustannukset Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (korvausluokka I) Bruttokustannukset Kelan korvaus Nettokustannukset / / / työntekijä työntekijä työntekijä , , , , , ,78 * , , ,02 Sairaanhoito (korvausluokka II) , , , , , ,48 * , , ,43 Työterveyshuollon kustannukset yhteensä * *Vuoden kustannus- ja korvaustiedot ovat ennakkoarvioita Kehittäminen Esimies- ja työyhteisövalmennuksien pitämisiä jatkettiin tehokkaasti. Seitsemäs johtamisen erikoisammattitutkinto saatiin päätökseen. Noin 70 % kaupungin esimiehistä on nyt saavuttanut kyseisen tutkinnon. Vastuullisen vaikuttamisen koulutuksia järjestettiin koko henkilöstölle. Kaupungille kehitettiin myös oma muutosjohtamisen malli, jonka jalkauttaminen tapahtuu vuonna Aiemmat olennaiset työhyvinvointijohtamiseen liittyvät toimintamallit yhdistettiin Työkyvyn aktiivisen tuen malliksi. Sen yhteydessä otettiin käyttöön myös korvaavan työn malli. Esimiesfoorumeissa käsiteltiin ajankohtaisia ja kaupungin tavoitteiden kannalta tärkeitä teemoja, kuten mm. jalkautettiin Työkyvyn aktiivisen tuen mallia sekä syksyllä täsmennettyä sairauspoissaolojen omailmoitusmenettelyä. Mallia ja omailmoituskäytäntöä jalkautettiin myös henkilöstölle useissa eri tilaisuuksissa ja infoissa yleisten viestintäkanavien lisäksi. Vuoden aikana laadittiin uusi henkilöstöohjelma vuosille Henkilöstöohjelman päivittämisen yhteydessä päivitettiin myös kaupungin henkilöstön arvot, jotka jalkautettiin tiimeittäisissä arvokeskusteluissa. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 23

24 Kehityskeskustelujen rakennetta uudistettiin ja yksinkertaistettiin. Vuoden teemana kehityskeskusteluissa oli henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi, HEKO. Sen pohjalta jaettiin myös paikallista järjestelyvaraerää teknisen sopimuksen piirissä oleville parhaiten työssään suoriutuneille. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun saralla otettiin tärkeitä askeleita laatimalla ensimmäinen henkilöstösuunnitelma uudella keskitetysti ohjatulla tavalla. Koulutukset, osallistuminen ja kustannukset Henkilöstönsä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat toimialat, jotka voivat järjestää koulutuksen joko sisäisenä koulutuksena omin resurssein tai hankkimalla osaamista muualta tai käyttämällä ulkopuolisia kursseja. Henkilöstöpalvelut kartoittaa koko henkilöstön tarpeita ja järjestää erilaisille kohderyhmille suunnattuja koulutuksia ja valmennuksia. Koulutusten hallinnointiin käytetään sähköistä järjestelmää, jossa julkaistaan kaupungin itse järjestämiä koulutuksia käyttäen järjestelmää ilmoittautumisiin. Järjestelmään kirjataan myös ulkopuoliset koulutukset koko koulutustoiminnan seurannan mahdollistamiseksi. Koko kaupungin henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden aikana (ei sisällä palkkoja eikä matkustuskustannuksia). Kaupungilla on mahdollisuus saada koulutuskorvauslain mukaista korvausta koulutuksistaan enintään kolmelta päivältä kouluttautujaa kohden. Koulutuskorvauksen edellytyksenä on koulutussuunnitelma, joka laaditaan vuosi- ja henkilöstöryhmäkohtaisella tasolla. Ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistui n henkilöä, koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2,7 päivää/henkilö. Opintovapaalla oli 41 henkilöä, opintovapaan keskimääräinen pituus oli 92 päivää. Kaupunki työnantajana tukee henkilöstönsä omaehtoista kouluttautumista antamalla rahallista tukea koulutuskustannuksiin ja myöntämällä palkallista vapaata. Palkallista vapaata on mahdollista saada enintään 10 päivää vuodessa, jos koulutus järjestetään työaikana, se on organisaation kannalta tärkeää sekä tutkintoon johtavaa tai antaa tietyn pätevyyden. Kaupungin tukea myönnettiin 11 henkilölle vuonna. Tukea maksettiin tositteita vastaan yhteensä Henkilöstöetuudet Kokkolan kaupunki on siirtynyt 1.5. henkilöstöetuuksien sähköisen maksupalvelujärjestelmän käyttöön. Jokaiselle järjestelmän käyttäjäksi ilmoittautuneella on henkilökohtainen sähköinen arvoseteli, jolla voi hankkia liikunta- ja kulttuuripalveluita omien mieltymyksiensä mukaisesti. Setelin arvo on 60. Määrä on suhteutettu palvelusuhteen pituuteen ja se käytetään palvelusuhteen aikana. Sähköisen järjestelmän käyttäjiä oli vuoden lopussa 2 754, mikä on reilu 60 % kaupungin henkilöstömäärästä, mikä on tavanomainen käyttäjämäärä. Henkilöstöetuuden käytöstä sähköisen järjestelmän alusta saakka on suuntautunut 77,5 % liikuntaan ja 22,5 % kulttuuriin. Eniten käyttökertoja on ollut kaupungin omilla liikuntapalveluilla. 24 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

25 Henkilöstöetusetelin lisäksi kaupungilla on joitakin jumppa- ja vesiliikuntaryhmiä. Henkilöstöpalvelut tukee työyksiköiden tyhy-tapahtumia enintään 25 /osallistuja/vuosi. Tyhy-tapahtumien tarkoituksena on työyhteisön toimivuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen sekä työntekijöiden terveyden edistäminen. Toimialat järjestävät tyhy-toimintaansa ja monilla vastuualueilla onkin omia tyhy-ryhmiään, jotka koordinoivat toimintaa. Kaupunki tukee tupakasta vieroittautumista maksamalla kuukauden nikotiinikorvaushoidon työterveyshuollon kanssa sovitulla tavalla. Myös painonhallintaa tuetaan mahdollistamalla osittaistuki painonhallintaryhmiin osallistumisten kustannuksista. Vuoden painonhallinta mahdollistaa omavastuuosuuden palautumisen. Kaupunki omistaa Rukalla kaksi mökkiä, joita vuokrataan edullisesti kaupungin työntekijöille virkistäytymiskäyttöön. Vuonna siirryttiin sähköiseen varausten hallintajärjestelmään, josta henkilöstöllä on mahdollisuus seurata ajantasaista varaustilannetta ja mahdollista näin varata käyttöönsä vapaaksi jääneitä vuoroja. Pääsääntöisesti varaukset tehdään kaksi kertaa vuodessa tasapuolisesti kaikille avoinna olevana hakuaikana. Rukalla sijaitsevaa lastentarhayhdistyksen omistamaa mökkiä vuokrataan ensisijaisesti kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle, myös muille varaustilanteen salliessa. Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta Vuoden aikana on uudelleensijoituksen asiakkaana ollut 174 henkilöä. Heistä vuoden vaihteessa 61 henkilöä on pitkällä sairauslomalla, kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, työkyvyttömyyseläkkeellä, irtisanoutunut tai henkilö on muuten organisaation ulkopuolella. Henkilöstöstä 99 on sijoittunut osittain tai kokonaan uusiin tehtäviin, on työkokeilussa tai uuteen työhön perehtymässä eläkevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen tai organisaation järjestämänä ammatillisena kuntoutuksena. Vaihtoehtoisesti henkilö opiskelee työn ohella ammatillisen kuntoutuksen avulla uudelleenkoulutusta tai voi olla osittain työssä jonkun osa-aikamuodon rinnalla, kuten osasairauspäiväraha, osakuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke tai on suoritettu muita järjestelyjä. Omaehtoisia uraohjausasiakkaita on ollut kuusi. He miettivät alan vaihtoa, koulutusta, palaavat pitkältä poissaololta tai miettivät muita muutosvaihtoehtoja uralleen. Kahdeksan asiakasta on ollut kaupungin organisaatioon läheisesti liittyvien työnantajien palveluksesta tai määräaikaisesti työnantajalla työskennelleenä. Koulunkäyntiavustajille pyritään tarjoamaan valmiuksien mukaan työmahdollisuuksia, kun varsinaisesta työstä on lomautus koulujen kesäloman aikaan. Kiinnostuneita oli 12. Työpaikat sijoittuvat sijaisuuksiin työvoimavaltaisille aloille, joissa toiminta pyörii ympäri vuoden. Tärkeimpiä ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat Keva julkisten alojen eläkevakuuttaja, jonka toimialueelle myös VaEL-vakuutetut kuuluvat, työterveyshuolto sekä erikoissairaanhoito, vakuutusyhtiöt, Kela, TEtoimisto, koulutusyhtymät ja oppisopimustoimisto. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 25

26 Julkisen sektorin eläkevakuuttaja Keva tarjosi vuonna suurimmille työnantajille mahdollisuuden 90 sairauspäivän kohdalla tehtävään kuntoutusselvittelyyn. Kokkolan kaupunki osallistui tähän yhdessä työterveyshuolto Työplussan kanssa. Kuntoutusaloitteita on Keva vastaanottanut 98 kappaletta. Määrä kasvoi edelleen vuoden 74:stä ja vuoden :stä aloitteesta. Tavoitteena on ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittäminen hyvissä ajoin ja näin madaltaa työhön paluun kynnystä pitkittyvän sairauspoissaolon sijaan. 26 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

27 6 Yhteistoiminta Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät Kokkolan kaupungin edustukselliseen yhteistoimintaorganisaatioon kuuluvat koko kaupungin yhteistoimintaryhmä jaostoineen sekä toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät. Yhteistoimintaorganisaatio Yhteistoimintaryhmän kokoonpanon periaatteena on, että siinä on yhtä monta työnantajapuolen ja henkilöstön edustajaa. Henkilöstön edustajina toimivat kuusi työsuojeluvaltuutettua sekä kuusi ammattijärjestöjen nimeämää edustajaa, jotka ovat joko paikallisyhdistysten pääluottamusmiehiä tai puheenjohtajia. Työnantajaa edustavat kaupungin johtavat viranhaltijat sekä toimialojen johtajat sekä yksi liikelaitosjohtaja. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolla on kaksi edustajaa läsnäolo- ja puheoikeudella, he eivät ole yhteistoimintaryhmän varsinaisia jäseniä. Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat Yhteistoimintaorganisaation asiapiiriin kuuluvat sekä yhteistoimintalain (449/2007) että työsuojelun valvontalain (44/2006) mukaiset tehtävät. Yhteistoimintaryhmä toimii kaupungin työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmä käsittelee aina yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvat asiat, jotka koskevat kaupungin koko organisaatiota tai merkittävän laajaa aluetta. Yhteistoimintaryhmän työsuojelujaosto käsittelee asiat, jotka koskevat yhtä työpaikkaa tai rajoitettua ryhmää ja se valmistelee tehtäväkenttäänsä kuuluvat asiat yhteistoimintaryhmälle tai muulle päättäjälle. Toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät käsittelevät omaa toimialaansa koskevia yhteistoiminnan asiapiiriin ja työsuojeluun liittyviä asioita. Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna yhteensä kuusi kertaa, lisäksi ammattijärjestöjen edustajien ryhmälle pidettiin tiedotustilaisuuksia kaupungin talousarvion käsittelyn eri vaiheissa yhteensä kolme kertaa, joista viimeisessä tilaisuudessa käsiteltiin kaupunginhallituksen esitys vuoden 2016 talousarvioksi. Yhteistoimintaryhmä käsitteli työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivityksen vuosille sekä Kelalle tehtävän korvaushakemuksen työterveyshuollon kustannuksista vuodelta. Yhteistoimintaryhmä käsitteli seuraavia työsuojelun aihepiiriin kuuluvia asioita: Työsuojelun toimintasuunnitelma Työsuojelujaoksen pöytäkirjat Toimintamalli työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja hallintaan Kokkolan kaupungin henkilöstön altistuminen tupakalle Kokkolan kaupungin menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmien ratkaisuun. Yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin sairauspoissaolot ja työtapaturmatilastot talouden ja toiminnan osavuosikatsaukset ajankohtaisesti henkilöstötietojen raportit työsuojelujaoksen pöytäkirja. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 27