Työterveyshuollon vaikuttavuus

Transkriptio

1 Työterveyshuollon vaikuttavuus Healthcare Executive Circle Helsinki Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2 Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2. työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa 4. työyhteisön toimintaa

3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden perustan muodostaa työterveysyhteistyö Työterveysyhteistyö on kumppanuutta, jossa asiakasorganisaatio voi käyttää työterveyshuollon osaamista kaikilla organisaationsa tasoilla Yhteistyön perustana ovat yhteisesti sovitut tavoitteet, jotka perustuvat asiakasorganisaation tarpeisiin ja taloudelliseen panostukseen Toimivaan yhteistyöhön tarvitaan yhteiset toimintatavat ja yhteinen vaikutusten sekä kustannustehokkuuden seuranta Selvillä olemisen periaate Varautumisen periaate Osallistumisen periaate

4 Työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytykset TYÖTERVEYS- TOIMINTA -tavoitteet Työterveyshuollon panokset ja toiminta Työterveysyhteistyö -toimintamallit Työpaikan panokset ja toiminta VAIKUTUKSET yhteinen seuranta Martimo, TTL 2013

5 Tavoitelähtöinen vaikuttavuus Seuraukset (laajemmat vaikutukset) Tarpeet Relevanssi Vaikutukset (välittömät tulokset) Tavoitteet Resurssit (panokset) Toimenpiteet (toteutus) Tuotokset (suoritteet) Tehokkuus Hyöty ja kestävyys Vaikuttavuus Viljamaa ym., TTL 2013

6 Vaikuttavuudesta ja vaikuttamattomuudesta Onnistunut toimenpide Toimenpide saa aikaan Kausaalisia prosesseja jotka johtavat Haluttuihin vaikutuksiin Epäonnistunut toimenpide Toimenpide ei saa aikaan Kausaalisia prosesseja jotka toteutuessaan olisivat johtaneet Haluttuihin vaikutuksiin Lähestymistapaerhe Toimenpide saa aikaan Kausaalisia prosesseja jotka eivät johda Haluttuihin vaikutuksiin Ahonen, 1985

7 Työterveyden indikaattorit: ennakoivat ja viiveelliset Viljamaa ym., TTL 2013

8 Työpaikkaselvityksen vaikuttavuus Vuonna 2011 työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin käytettiin tuntia Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle Työpaikkaselvitystoiminnan vaikuttavuudesta ei ole suoraa näyttöä, mutta toisaalta tämä toiminta muodostaa perustan työterveyshuollon sisällön ja toiminnan suunnittelulle ja sitä kautta koko työterveystoiminnan vaikuttavuudelle (tarpeet, tavoitteet, toimenpiteet) Olennainen edellytys työpaikkaselvityksen vaikuttavuudelle on, että selvityksen tulokset käsitellään, niistä tehdään oikeat johtopäätökset, tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan ja toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutusta seurataan

9 Neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuus Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa yksilö- tai ryhmätasolla (vuonna 2011 neuvontaa ryhmille tuntia, yksilökäyntejä kpl) Jotta toiminta olisi vaikuttavaa, on hahmotettava mikä on se yksilö- tai ryhmätason muutos, jota työterveyshuolto haluaa tukea Muutosvaiheen huomiointi parantaa tuloksia Esiharkintavaihe Harkintavaihe Valmisteluvaihe Toimintavaihe Ylläpitovaihe Vaikuttavuutta lisää huomattavasti selkeä tavoiteasettelu (välitavoitteet, lopputavoitteet), aikataulutus ja muutosten seuranta

10 Terveystarkastusten vaikuttavuus Vuonna 2011 työterveyshuollossa toteutettiin terveystarkastuskäyntiä Sisältää kaikki terveystarkastukset (työhonsijoitus, erityinen sairastumisen vaara, ikäryhmä, työkyvyn arviointi jne.) Katsausten mukaan suuntaamattomilla terveystarkastuksilla ei ole vaikutusta sairastuvuuteen, työkyvyttömyyteen tai kuolleisuuteen "Terveydenhuolto ei ole oikea paikka puuttua terveen väestön elämäntapoihin, mutta sairastumisvaarassa olevien tai jo sairastuneiden keskuudessa merkittäviä vaikutuksia voidaan saada aikaan suhteellisen vähäisillä toimilla." Absetz P, Hankonen N. Duodecim 2011 "On current evidence it is not possible to justify the offer of routine health screening to unselected working populations on the grounds of either clinical effectiveness or sickness absence reduction." Wynn P. Occupational Medicine 2013 Seulonnan/riskienkartoituksen perusteella kohdennettu terveystarkastustoiminta vähentää sairauspoissaoloja (Taimela ym.) > suunnitelmallisuus, tavoiteasettelu

11 Sairaanhoidon vaikuttavuus Vuonna 2011 työterveyshuollon puitteissa tehtiin sairaanhoitokäyntiä Käypä hoito suositusten noudattaminen lisää sairaanhoidon vaikuttavuutta yksilötasolla Suositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön eri hoitojen ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta Työterveyshuollon sairaanhoidon merkitystä yrityksen sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu Sairauden osuus työkyvyttömyyden kokemukseen olennaista arvioida, taustalla usein monia muitakin tekijöitä > työ ja työolot tunnettava Nopean hoitoonpääsyn ei sellaisenaan ole osoitettu vähentävän sairauspoissaoloja Päinvastoin, runsaat lääkärikäynnit korreloivat esim. TULE-vaivoissa työkyvyttömyyteen Laajan ja nopean sairaanhoidon vaikutus henkilöstötyytyväisyyteen kiistaton

12 Tarkka sairausdiagnoosi ei useinkaan ole olennaista työkykyongelmien käsittelyssä

13 Työkyvyttömyyden osatekijöitä Biologiset tekijät Lääketieteellinen tila, toimintakyky ym. Psykologiset tekijät Pelko, ahdistuneisuus, motivaatio, mieliala Sosiaaliset tekijät Työolosuhteet, työyhteisö, sosiaalivakuutus- ja korvausjärjestelmä Kulttuurinen viitekehys Työn merkitys yksilön asemalle yhteisössä, työkyvyttömyyden hyväksyttävyys Sairas voi kokea itsensä terveeksi, terve voi kokea itsensä sairaaksi Sairaus ei ole yhtä kuin työkyvyttömyys! Vaikuttavuus työkyvyttömyyteen jää puutteelliseksi, jos työkyvyttömyyttä lähestytään vain lääketieteellisenä ilmiönä

14 Työkyvyttömyyden ehkäisy Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairausloma-tarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011) Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (Viikari-Juntura 2012, Shiri ym. 2013) Yhdessä sovittu työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen tuen toimintamalli Työterveysneuvottelu päivän sääntö liittyen jäljellä olevan työkyvyn ja työhönpaluumahdollisuuksien arviointiin Ammatillinen kuntoutus

15

16 Sairauspoissaolot Pohjoismaissa % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Ruotsi Suomi Tanska Norja n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral 1905n1905ral Lähde: Pohjoismaiset työnantajakeskusjärjestöt. Tiedot koskevat kaikissa pohjoismaissa keskusjärjestöjen jäsenyritysten koko henkilöstöä. Suomen ja Ruotsin poissaoloprosentit ovat vertailukelpoisia ja ne on laskettu teoreettisesta työajasta, johon sisältyvät myös vuosilomat. Norjassa ja Tanskassa

17 Terveys 2011: työkyky kohentunut huomattavasti Työkyvyn lasku ikääntymisen myötä on loiventunut, varttuneimmissa ikäryhmissä se on jopa pysähtynyt verrattuna 10 vuoden takaiseen tilanteeseen Lähde: THL, 2012

18 Työkyvyttömyyseläkkeet työkyvyttömyyden syyn mukaan (yksityinen sektori) Muut sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Lähde ETK. Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet

19

20

21 Yhteenveto Työterveyshuollolla on terveydenhuollossa oma erityistehtävänsä, joka ei ole työikäisten sairaanhoito Hyvin toimiva perusterveydenhuolto on myös työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytys Nykyisessä toimintaympäristössä työterveyspainotteinen sairaanhoito muodostaa pohjan työkyvyn hallinnalle Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen työpaikoille ja organisaatiotasolle Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla ovat lisääntyneet, mutta onko taustalla oleva ajattelutapa uusiutunut riittävästi? Vaikuttavan työterveyshuollon ensisijainen kohde tulisi olla työpaikka ja työelämä

22 Kiitokset: Kari-Pekka Martimo, Työterveyslaitos Mervi Viljamaa, Pihlajalinna/Työterveyslaitos Jukka Uitti, Työterveyslaitos